Liiga kiinnostavammaksi – parannusehdotuksia toimintaan ja sääntöihin

  • 22 735
  • 136

Surprise Me

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gus Polinski - Polka king of the midwest
Tässä muutama ehdotus.

- Uusi tv-sopimus tehdään liigan ja mestiksen kanssa. Tulot jaetaan niin, että mestiksen voittaja saa mestiksen voitosta saman summan, mitä liiga-seurat saavat. Tällä summalla mestiksen voittaja voi ostaa liiga-osakkeen eli suomeksi nousta liigaan.

- Suomi-sarja ja A-nuorten sarjat yhdistetään. Ikäraja 25-vuotta. Sitä vanhemmat pelaajat eivät saa pelata sarjaa. Sarjasta ei voi nousta mestikseen. Sarjan voittaja saa 300 000€. Tämä summa pidätetään jokaisen liigajoukkueen tv-sopimuksesta pois, eli n. 20 000€ liigaseura.

- Jokaisen liigajoukkueen on peluutettava 5 mestiksen pelaajaa kauden aikana. Pelaajan on pelattava yhdessä ottelussa vähintään 8 minuuttia. Liigajoukkueet eivät tiedä seuraa etukäteen, vaan mestisjoukkue arvontaan juuri ennen kauden alkua. Mestiksen ja liigan pelit eivät mene päällekkäin, joten ylimääräinen ottelu liigassa ei vaikuta mitenkään mestiksen otteluihin. Tällä kaavalla mestiksen pelaaja saa hyvistä otteista palkinnon päästä pelaamaan liigaa.

Kehukaa tai haukkukaa..
 

Tompsoni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
- Samankokoiset kaukalot kaikkiin halleihin

- SHL:ssä liiga omistaa jään mainosoikeudet muutamaa tarkasti rajattua aluetta lukuunottamatta - tämän myötä jää näyttää samalta joka hallissa.
- Tiukempi tarkennus siihen, miten mainokset sijoitellaan paitoihin ja peliasuun määrän ja värien mukaan. (eli mainosten pitäisi olla peliasun perusväriin sopeutuvia)

Nämä tähtäävät siis siihen, että tuote on kiillotetumpi, ammattilaismaisempi ja sitä kautta houkuttavampi.

Tänä päivänä liiga on sekametelisoppa, jossa ei ole johdonmukaisuutta oikein missään.
- Kaukalon koko voisi olla se 28x58 joka hallissa.
- Jäästä osittain samaa mieltä, tosin seurat saisivat itse päättää mainostajat, mutta asettelu pitäisi olla kaikkialla sama. Siihen osittain liittyen, laitojen mainoksien suhteen voisi ottaa saman linjan kuin änärissä. Eli siis pohjaväri pitää olla valkoinen, kun nykyään liigahallien laidoista löytyy ties minkä näköisiä ja värisiä mainoksia. Näyttää hienommalta, ja kiekonkin erottaa helpommin laidasta.
- Mainoksista peliasuissa samalla linjalla
 

OH26

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Otsikko oli Liiga kiinnostavammaksi, miten luulet tämän toteutuvan niillä neljällä paikkakunnalla jotka potkaistaan pois?
Ja mikä on tämä systeemi, jossa noilla seitsemällä joukkueella olisi kiintiöpaikka liigassa? Menisikö se sitten niin että jos noista lopuista viidestä löytyisikin liigan top5 joukkueet, niin runkosarjan sijoilta 4 ja 5 päädyttäisiin karsintoihin? Vai peruttaisiinko vain karsinnat jos karsijan paikalle päätyisi joku noista seitsemästä valitusta?

Maalintekijät ja syöttäjät tarkistetaan jo nykyisin ja korjataan.

Toi oli uusi tieto itselleni että tilastot korjataan jälkikäteen nykyisinkin jo. Peukku tälle.

Ei tietenkään olisi noilla 7 joukkueella kiintiöpaikkaa vaan tuo oli sellainen lähtötilanne josta lähdetään rakentamaan uutta parempaa ja avointa Liigaa ja Mestistä. Eli siis esim. kausi 2018-19 olisi tuo rosteri ja siitä eteenpäin. Ensimmäisen viestin kysymys "miten sinä muuttaisit liigaa kiinnostavammaksi". Tossa oli minun mielipide. Jonkun karsinnan perusteellahan se tiputus olisi järkevintä tehdä niin ei olisi kenenkään mielivaltainen päätös. Tuo ehdotus oli tosiaan vaan mun mielestä mielenkiintoisimmat joukkueet kasattuna "varmoille" paikoille.
 

Pratu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
- Suomi-sarja ja A-nuorten sarjat yhdistetään. Ikäraja 25-vuotta. Sitä vanhemmat pelaajat eivät saa pelata sarjaa. Sarjasta ei voi nousta mestikseen. Sarjan voittaja saa 300 000€. Tämä summa pidätetään jokaisen liigajoukkueen tv-sopimuksesta pois, eli n. 20 000€ liigaseura.
Tässä samaa ajatusta kuin jokin aika sitten esillä olleissa akatemiasarja suunnitelmissa. Akatemiasarja ajatuksena kyllä olisi kiinnostava. Silloin ajatus melko vahvasti tosin tyrmättiin perustellen sen tuhoavan mestiksen.
Suoraan toteutettuna Nuorten SM-Liiga + Suomi sarja synnyttäisi sarjaan varmasti aivan liian suuret tasoerot, koska joukkueita tulisi 18+16, eli 34. Joillakin Munsala IK:lla tai Liikunnan Riemulla ei varmasti riittäisi resurssit kilpailla Liigan isoimpien organisaatioiden U25 "akatemiajoukkueita" vastaan.

Itseltä kyllä kannatusta liigajoukkueiden U25(+muutama yli-ikäinen) akatemia-/farmisarjalle. Vastustus taitaa vaan olla niin suurta ettei toteutumiselle ole mahdollisuuksia.
 

Waluigi

Jäsen
Keskeisin asia olisi lauantain ja/tai sunnuntain pelipäivät, jolloin pitäisi pelata porrastetusti vaikkapa kolme peliä per päivä brittifutiksen tyyliin. Pelit alkaisivat esimerkiksi 14-16-18, jolloin edellisen ottelun jälkeen voisi hypätä suoraan seuraavaan matsiin. Kivahan se olisi katsoa muidenkin jengien otteita, mutta aika vähille jää kun mokomat lurjukset pelaavaat samaan kuin oma joukkue. Ei tarvitsisi olla joka viikko, vaan esimerkiksi jokaisen kuun avausviikonlopusta tehtäisiin Lätkän Superviikonloppu. Tai edes yksi syksyllä ja yksi keväällä. Tiedä vaikka yhdistäisi back-to-back-viikonloppuihin?

Syyskuussa pitää olla sarja-avauksen sijasta THE SARJA-AVAUS. Olikohan nyt menneen kauden avaus, kun ekana pelipäivänä oli yksi peli ja seuraavanakin pari. Veikkausliigan ohjelma toki häiriköi, mutta kyllä Suomen ykkössarjan pitää tulla kesätauoltaan rytinällä. Täysi kierros kenties jopa siten, että samalla lipulla näkisi ensin A-nuorten ottelun ja heti perään Liiga-matsin. Mahdollisuuksien puitteissa samojen joukkueiden kohtaaminen, jotta saadaan kunnon vastakkainasettelu. Tätä voisi hyödyntää muulloinkin, sillä nuorten matsit ovat kaiken kukkuraksi erinomaista viihdettä.

Suunnilleen samanlainen kaukalon koko kaikkialle, jonka määrityksenä on nykyinen keskiarvo. Tuossa kun katsoi Änärin pleijareita yöllä niin muisti taas pienen kaukalon typeryyden. Antaa pihahöntsääjien ja kanukkien koohottaa nollat taulussa menemään ilman mitään järkeä, Suomessa pitää pääsarjatasolla pelata kunnon jääkiekkoa.

Lisäksi tietysti tuomarilinjan vakiintuminen koko kaudeksi. Ei siinä ole mitään järkeä, että keväällä saa tehdä sellaisia asioita, jotka johtaisivat syksyllä jäähyihin. Ihan yhtä lailla tuomarit ratkovat finaaleja jo nyt jättämällä viheltämättä kuin mitä ratkoisivat viheltämälläkin. Tunnetta saa ja pitää olla, mutta ei sitä sääntökirjaakaan pidä unohtaa maaliskuun alussa.

Siitä en voisi olla enempää eri mieltä kanssakirjoittajien kanssa, että joukkue- ja pelimäärää pitäisi vähentää. 12 joukkueen sarja ja karsinnat eivät tee suomalaisesta jääkiekosta yhtään sen parempaa, vaikka sitä kuinka huutelisi. Jukureiden debyyttikausi ja paikkansa auringossa vakiinnuttanut Sport ovat tuoneet valtavasti lisäkiinnostusta ainakin omaan Liigan seuraamiseen. Tunnetta on valtavasti, mistä suurin kiitos kuuluu toki faneille.
 
Vähemmän joukkueita. Voisi organisoida10 joukkueen A-liigan ja 10 joukkueen B-liigan. Karsinnat vuosittain kajdem viimeisen A-liigan ja kahden ekan B-liigan välillä. Kummallakin liigalla omat tv-sopparit, jolloin A-liihan jengeillä olisi enemmän rahaa kilpailla pelaajista muiden liigojen kanssa. Lisäksi joukkueet olisivat tasokkaampia joka mahdollistaisi hyökkäävämmän pelityylin liigaan ja siten siitä tulisi viihdyttävämpää seurattavaa jolloin matsien seuraamisestakin voisi maksaa enemmän.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
- Samankokoiset kaukalot kaikkiin halleihin

Sääntökirjan seuraamisesta ja lohkojaon poistosta olen täysin samaa mieltä kanssasi. Tämä kohta on kuitenkin mun silmissä yksi asia, joka saattaisi syödä kiinnostusta. Itse antaisin jopa mahdollisuuden suurentaa tai pienentää entistä suuremmissa raameissa:
* Kaukalon koolla on vaikutusta pelitapaan ja peliin itsessään. Lentokenttä tukee aivan toisenlaista peliä kuin pieni kaukalo. Tuota kautta otteluihin tulisi enemmän varianssia, kun peli itsessään eroaisi enemmän paikkakunnasta riippuen, ja joukkueita ei rakennettaisi aivan yhtä vahvasti ns. samaan muottiin.
* Kotiedun merkitys kasvaisi ainakin teoriassa, kun kotijoukke lähtökohtaisesti voisi kasata joukkueen juuri omalle kaukalolle sopivaksi. Kärjistän nyt hieman, mutta 30 kotivoiton kausi on varmasti faneille mukavampaa seurattavaa, kuin 18 koti- ja 12 vierasvoiton kausi. Vaikutus saattaisi myös näkyä positiivisesti viivan alla, jos kotietu muuttuisi merkittäväksi ja konkreettiseksi, sillä lähtökohtaisesti suurin osa halliin saapuvista kannattaa kotijoukkuetta (Tampere toki ihan selkeä poikkeus) ja suomalainen tykkää menestyksestä.
* Teoriassa olisi mahdollista, että seurat hakisivat pelaajia hieman laajemmalta "osaamisrintamalta". Isolla lentokentällä pelaava joukkue tuskin hyötyisi esimerkiksi ilkeästä hampaattomasta kanadalaispakista yhtä paljon, kuin pienessä askissa pelaava joukkue. Tämä saattaisi hyvässä lykyssä hieman laskea rivimiesten palkkioita, kun seurojen osalta kysyntä muuttuisi. Tähtipelaajat ovat toki sitten oma kategoriansa tässä kohdin, heidän osaltaan en usko mainittaviin muutoksiin.

Nämä tähtäävät siis siihen, että tuota on kiillotetumpi, ammattilaismaisempi ja sitä kautta houkuttavampi.

Periaatetasolla olen samaa mieltä tuosta, mutta käytännössä näen seurojen hyvinkin erilaiset asetelmat ongelmalliseksi. Nykyinen systeemi mahdollistaa sen, että tuloja kerätään pienemmistä puroista. Esimerkiksi Kärppien mainostäytteisiä paitoja olen pitänyt rumina, mutta itse toimintatavan ymmärrän hyvin. Tuota kautta Kärpät on saanut sitoutettua mukaan tukun pienempiäkin toimijoita, seuran tulovirrat eivät ole yhden lafkan toimarin päähänpistojen varassa ja vastaavaa. Varoittava esimerkki löytyi sitten hieman etelämmästä, kun Bluesilla ei kuulopuheiden mukaan ollut viimeisinä vuosina käytännössä minkäänlaista kontaktia alueen pienempiin yrityksiin. Tyylikäs paita ei paljoa lämmitä, jos siihen liittyvien seikkojen takia seuran talous kärsii.

Mitä taas itse toivon, niin...
Tulonsiirtoja Mestiksen suuntaan. Tämän voisi toteuttaa seuraavin keinoin:
* Televisioinnin voisi myydä pakettina, ja ohjata tuloja Mestikseen oikeassa mittasuhteessa. Pelkästään Mestiksen televisioinnista tuskin maksetaan maltaita, joten Liigan imagolla ja suosiolla tuota kautta saisi mahdollisesti kanavoitua. Samalla Mestis voisi tavoittaa laajemman yleisön, sopparin sisällöstä riippuen, mikä saattaisi helpottaa yhteistyömyyntiä.
* Maltilliset listahinnat lainasoppareille, riippumatta yhteistyösoppareista. Yhteistyösopparin turvin voisi jatkossakin siirtää pelaajan sarjatasolta toiselle nopeammin, mutta ei kuitenkaan ilmaiseksi. Jollain tonni per pelaaja per laina ei ole Liigaseuralle mitään käytännön merkitystä. Mestiksen jengeille noilla on kuitenkin merkitystä, kun pelaajabudjetit Mestiksessä (yle) pyörivät satasen molemmin puolin.

Sarja avoimeksi sopivin reunaehdoin:
* Mestiksen jengeille mahdollisuus hakea auditointi Liigakelpoisuudesta kauden alla. Tulokset julkistetaan niiltä osin sensuroimattomana kuin se vain on mahdollista; esimerkiksi yksittäisten yhteistyösopparien arvoa ei tarvitse kertoa, mutta kattava kokonaiskuva tulee antaa. Yksi auditointi on voimassa "isossa kuvassa" 3-5 vuotta, auditoinnin läpäissyt seura kuitenkin velvoitetaan toimittamaan suppeampi materiaali kauden kynnyksellä, jotta varmistetaan ettei dramaattisia muutoksia ole tullut.
* Jos Mestiksen voittaa auditoinnin läpäissyt joukkue, pelataan karsinnat. Periaate on, että paras seitsemästä pelaa seuraavana vuotena Liigaa. Jos Mestiksen voittaa joku muu, ei karsintoja pelata vain pelaamisen takia. Tällöin Liigajoukkueella on panoksena välttää karsintoihin joutuminen, vaikka lopulta karsintoja ei pelattaisikaan.
* Auditoinnin kriteerit pitää olla realistisella tasolla. Esimerkiksi junnujoukkueiden sarjataso pitää huomioida siinä mittakaavassa, kun sillä on merkitystä. Jollain Ö-junnujen joukkueen nykysijoituksella ei ole mitään merkitystä seuran Liigakelpoisuuteen seuraavalla kaudella. Hallin koolle pitää asettaa minimirajat, mutta minimirajojen pitää olla siedettävät: pieni halli on seuran oma ongelma, ei Liigan. Jos seura pystyy pyörittämään liigatasoisesta jengiä pienestä hallista käsin, niin go for it. Tekniikan osalta mahdollisuus hakea siirtymäkautta, kunhan on uskottava suunnitelma miten hallin tekniikka saadaan liigatasoiseksi.
* Mestiksen ratkaisevan finaalin ja karsintojen ensimmäisen matsin välille 7-10 päivän lepoaika. Tänä aikana nousua hakeva joukkue voi nostattaa hypeä kaupungilla, vetää henkeä raskaan pleijarirupeaman jälkeen ja uskottavin lähtökohdin neuvotella esi- ja aiesoppareita yhteistyökumppanien kanssa. Jos edessä on karsinnat, seuralla on huomattavan paljon paremmat kortit kädessä kuin keskellä runkosarjaa.

Lopputulemana uskon Mestiksen kehittämisen tukevan Liigaa:
* Karsinta- ja putoamismahdollisuus ylläpitävät seurojen tarvetta pelata tosissaan vielä pleijaripaikan karattua. Tämä vähentää ns. turhien matsien määrää selkeästi. Talouden kannalta en näe tässä suurtakaan ongelmaa, sillä karsinnat tuovat vähintään kaksi kotipeliä, eikä yksittäisen kalliin pelaajan kauppaaminen yleensä ole suurikaan ongelma: se yksittäinen pelaaja voi esimerkiksi loukkaantua muutenkin. Vastuu jääköön seuroille siitä, millaisia riskejä ovat valmiita ottamaan.
* Mestiksen budjettien nouseminen mahdollistaa alemman sarjatason pelaajille paremmat mahdollisuudet harjoittaa lätkää ammattimaisesti. Tämä taas nostaa pelaajien tasoa, ja luo sitä kautta enemmän kilpailua Liigan osille: pelaajatarjonnan kasvaessa rivimiesten palkkiot on mahdollista pitää maltillisemmalla tasolla ilman, että urheilullinen puoli kärsii.
* Mestiksen kehittyessä ei putoaminen enää olisi suora taloudellinen katastrofi. Suuri kolaus toki, mutta ei automaagisesti tarkoittaisi lappua luukulle ja kiveä haudalle. Sen sijaan Liigalle olisi hyvä tavoittaa suurempi yleisö ajoittain vaihtuvien seurojen muodossa: Liiga kiinnostaisi entistä enemmän Mestisseurojenkin paikkakunnilla. Samoin faneille nousu on vähintäänkin mestaruuteen verrattavissa oleva hetki, joka varmasti luo uskoa omaan toimintaan.

Isossa kuvassa antaisin enemmän valtuuksia ja velvollisuuksia seuroille. Jos joku kokee kykenevänsä toteuttamaan asian paremmin omalla tavallaan, niin go for it. Aivan sama onko se poikkeava kaukalon koko, omalaatuinen tapa sopia yhteistyösoppareita tai esimerkiksi rakentaa pienestä hallista huolimatta erilainen tulorahavirtojen lähde. Ei tämän tarvitse olla mitään sosiaalikiekkoilua, jossa kaikille on tarjolla samaa. Mielummin vaikka musiikkimaailman tyylinen sekoitus, jossa yksi soittaa jazzia, toinen punkkia ja kolmas räppää.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
* Mestiksen ratkaisevan finaalin ja karsintojen ensimmäisen matsin välille 7-10 päivän lepoaika. Tänä aikana nousua hakeva joukkue voi nostattaa hypeä kaupungilla, vetää henkeä raskaan pleijarirupeaman jälkeen ja uskottavin lähtökohdin neuvotella esi- ja aiesoppareita yhteistyökumppanien kanssa. Jos edessä on karsinnat, seuralla on huomattavan paljon paremmat kortit kädessä kuin keskellä runkosarjaa.
.

Ensinnäkin, kehut ketjun parhaasta viestistä. Hyvin argumentointua tekstiä ja realistisia ideoita.

Lainattuun kohtaan kuitenkin tarttuisin. Viikon-kahden huili ennen karsintoja on aikataulullisesti varsin haastava. Mestiksen mestaruuden tulisi siis ratketa joskus maaliskuun alussa. Tällä kaudella runkosarjan viimeiset ottelut Liigassa pelattiin 13.3. Tuota ennen Mestiksessä pitäisi pelata myös pleijarit joten Mestiksen runkosarja tulisi päättymään joskus tammikuussa.

Toisekseen tähän lepoaikaan liittyy myös semmoinen pikkudilemma, että Liigaseura mitä todennäköisemmin haluaisi pelata nuo karsintapelit alta pois mahdollisimman pian, mutta tasapuolisuuden nimissä joukkueiden lepoaikojen tulisi olla jotakuinkin samoja.
Toki jonkinlainen kompromissi olisi aloittaa karsintapelit esim 3 päivää G7:n jälkeen, jolloin nopeasta sarjankatkaisusta palkittaisiin Mestiksen mestaria.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Toisekseen tähän lepoaikaan liittyy myös semmoinen pikkudilemma, että Liigaseura mitä todennäköisemmin haluaisi pelata nuo karsintapelit alta pois mahdollisimman pian, mutta tasapuolisuuden nimissä joukkueiden lepoaikojen tulisi olla jotakuinkin samoja.

Juu, aika on toki haasteellinen. Henkilökohtaisesti kuitenkin toivon aikataulutuksen suosivan Mestiksen jengiä kahdesta syystä:
- Pudotuspelisarjojen voittaminen on fyysisesti helvetin haastavaa, siinä missä huonona vuotena karsija on käytännössä varma jo joulun maissa. Jos otteluohjelma suosii Liigajoukkuetta, todennäköisemmin jo lähtökohtaisestikin altavastaajana lähtevä joukkue on fyysisesti enemmän rikki.
- Näen itse karsinnat sekä palkintona että rankaisuna. Moraalisesti taas näen sen arveluttavana, jos palkinto on rangaistusta rajumpi, ts. palkinnon (=nousumahdollisuuden) pokkaava joukkue on rankaistavaa (=putoamismahdollisuus) heikommassa asemassa. Ymmärrän toki sen, että lähtökohtaisesti nykyiseen nähden jo pelkkä nousumahdollisuus olisi erittäin suuri palkinto ja että nykyiset liigajengit eivät kuitenkaan aivan ilmaiseksi ole sinne nousseet tai siellä pysyneet.

Toki nyt puhutaan melko pitkälti nyansseista ja mieltymyksistä. Kokonaisuuden kannalta näen toimivan karsintasysteemin sen verran tärkeänä hommana, että siinä kohdin ei yksittäisillä nyansseilla ole niin merkitystä mulle.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jokaisen joukkueen kokoonpanoon pakolliseksi vähintään kolme alle 20-vuotiasta pelaajaa. Tämä nostaisi kunkin seuran mielenkiintoa sekä kehittää nuoria pelaajia että avaisi nuorille lahjakkuuksille lisää pelipaikkoja. Se myös vähentäisi nuorten virtaa Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
- Jokaisen liigajoukkueen on peluutettava 5 mestiksen pelaajaa kauden aikana.

Jokaisen joukkueen kokoonpanoon pakolliseksi vähintään kolme alle 20-vuotiasta pelaajaa.

Tällaiset ehdotukset heikentävät SM-liigan mainetta ammattilaissarjana. Junioripelaajien nosto edustukseen pitää tulla seurojen omasta tahdostaan, ei pakosta. Sen sijaan Jääkiekkoliiton alaisuudessa eli käytännössä Mestiksessä voisi olla hyvä idea juniorikiintiölle.

Lisäksi vastustan kaikkia sellaisia sarjajärjestelmiä, joissa sekoitetaan SM-liiga ja jokin toinen sarja. Organisaation tasolla voi olla hyvä asia (tv-sopimus jo mainittiinkin), mutta otteluohjelma pitää olla mahdollisimman selkeä, jossa pelataan vain yhden sarjan sisäisiä otteluita.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tällaiset ehdotukset heikentävät SM-liigan mainetta ammattilaissarjana.

AHL:ssa on veteran exemption -sääntö, mikä pakottaa nämä peluuttamaan nuoria pelaajia, eikä vain kasaamaan joukkueita NHL:n kokoonpanon rajamailla olevista kokeneemmista pelaajista. Se ei ole sarjan mainetta oikeastaan heikentänyt mitenkään.

Lisäksi - olisiko oikeasti maine nuorten lahjakkuuksien kehityssarjana huono asia nykytilanteeseen verrattuna? SM-liigahan ei ole enää maineeltaan entisensä ja nuorten pelaajien sijaan hankitaan mielummin kaikenlaisia hasbeen-pelaajia Allsvenskanista ja vastaavista alemmista sarjoista.
 

Osvaldo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kyllä ainakin omasta mielestä olisi aika paljon jos jokaisen joukkueen olisi pakko peluuttaa kolmea alle 20-vuotiasta pelaajaa. Varsinkin kun ne huiput ei luonnollisesti jakaudu tasaisesti jokaiselle joukkueelle. Lisäksi samalla pitäisi myös tehdä sääntö että kyseisiä pelaajia pitäisi myös peleissä peluuttaa jonkun verran, koska sehän olisi kaikista hölmöintä että kolme nuorta pelaajaa istuu liigajoukkueen penkillä samaan aikaan kun viereisessä hallissa A-junnut pelaa omaa sarjaansa.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Pakkosäännöt ja urheilullisuus eivät kuulu samaan sarjaan. Mitä hyvää esim. formuloissa ovat tuoneet bensamäärän rajoittaminen ja mystiset rengassäännöt? Moottorien määrän rajoittamisella sentään jollain tavalla tasoitetaan puntteja, mutta muuten rajoitukset ovat minusta ns. perseestä.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
AHL:ssa on veteran exemption -sääntö, mikä pakottaa nämä peluuttamaan nuoria pelaajia, eikä vain kasaamaan joukkueita NHL:n kokoonpanon rajamailla olevista kokeneemmista pelaajista. Se ei ole sarjan mainetta oikeastaan heikentänyt mitenkään.

Onko AHL:llä muuta mainetta kuin farmisarjana oleminen?
 

Nynoamous

Jäsen
Siitä en voisi olla enempää eri mieltä kanssakirjoittajien kanssa, että joukkue- ja pelimäärää pitäisi vähentää. 12 joukkueen sarja ja karsinnat eivät tee suomalaisesta jääkiekosta yhtään sen parempaa, vaikka sitä kuinka huutelisi. Jukureiden debyyttikausi ja paikkansa auringossa vakiinnuttanut Sport ovat tuoneet valtavasti lisäkiinnostusta ainakin omaan Liigan seuraamiseen. Tunnetta on valtavasti, mistä suurin kiitos kuuluu toki faneille.
KooKoo ei ole tuonut sinulle lisämielenkiintoa?
 

J.Petke

Jäsen
Vähemmän joukkueita. Voisi organisoida10 joukkueen A-liigan ja 10 joukkueen B-liigan. Karsinnat vuosittain kajdem viimeisen A-liigan ja kahden ekan B-liigan välillä. Kummallakin liigalla omat tv-sopparit, jolloin A-liihan jengeillä olisi enemmän rahaa kilpailla pelaajista muiden liigojen kanssa. Lisäksi joukkueet olisivat tasokkaampia joka mahdollistaisi hyökkäävämmän pelityylin liigaan ja siten siitä tulisi viihdyttävämpää seurattavaa jolloin matsien seuraamisestakin voisi maksaa enemmän.

Eli siis pienennetään Liigaa, annetaan isommille enemmän rahaa ja annetaan huonompien nääntyä? Lopulta päädytään ihan samaan ongelmaan kuin tälläkin hetkellä.

Rahaa joukkueet tarvitsisivat enemmän, se on totta. Se ei siltikään saa välttämättä faneja liikkeelle. Liigassa pitäisi jollain ihmeen konstilla saada taattu rahan kiertokulku, jossa tällä hetkellä ainoastaan HIFK on onnistunut. Surullinen asia on se, että monessa seurassa on tälläkin hetkellä aikalailla amatöörejä hoitamassa tärkeimpiä virkoja. Markkinointi, myynti ja brändäys on jätetty vanhoille sotaratsuille ja luotetaan siihen, että "näin ne asiat on ennenkin mennyt". Sanoisin jopa, että suurimman osan joukkueista brändit oli paremmalla tolalla 80- ja 90-luvulla kuin tänä päivänä.

Isoin muutos tähän koko muutokseen lähtee seuroista ja niiden faneista.
 

Waluigi

Jäsen
KooKoo ei ole tuonut sinulle lisämielenkiintoa?
Heh, tajusinkin jälkikäteen jättäneeni KooKoon viestimuokkailun työtapaturma pois. Piti mainita esimerkkeinä Jukureiden viime kauden menestys sekä Sportin omanlainen imago, mutta ihan yhtälailla KooKoo onnistui ekalla kaudellaan roimasti yli odotusten. Nyt oli vähän vaikeampi sesonki, mutta ensi kaudeksi pidän kuitenkin joukkueiden kiinnostuslistalla puolivälin yläpuolella olevana jenginä. Eikä siellä erotu selvästi muita enemmän edukseen kuin HIFK, jonka jälkeen on pitkähkö väli tasaiseen rintamaan. Jokaista jengiä menen mielelläni katsomaan, mutta toki uusissa on erilainen fiilis kuin vuosikymmenten ajan nähdyissä joukkueissa. Minulle se on positiivinen ero.
 

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Onko AHL:llä muuta mainetta kuin farmisarjana oleminen?
Ei. Jos AHL:stä aletaan mallia ottamaan niin hyvät yöt jokaiselle.

Oikeasti. Liigan kiinnostavuus ja AHL saatu samaan lauseeseen.
 

Taskulamppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jokaista jengiä menen mielelläni katsomaan, mutta toki uusissa on erilainen fiilis kuin vuosikymmenten ajan nähdyissä joukkueissa. Minulle se on positiivinen ero.

Klassinen uutuuden viehätys, pari kautta ja ei kiinnosta sen enempää kuin muutkaan vastaavilla sijoilla olevat. Ei tarkoita nyt pelkästään akselia KooKoo-Jukurit-Sport. Ei JYP kiinnosta nytkään tämän palstan mukaan missään, paitsi Kuopiossa vähäsen derbyn takia. IFK kiinnostaa taas aina, vaikka olisivat 20 pinnaa toiseksi viimeisintä jäljessä. Toki Ilves-Tappara jne. Kärjistetysti asia on näin. Joten karsinnat peliin, ekana vuonna 3 Mestiksestä ja 2 Liigasta, yksi pelaa seuraavana vuonna liigaa. Toki asiaa ei pidä päättää kesäkuussa, että ensi vuonna pelataan näin vaan kausi tai kaksi eteen nykyisillä säännöillä. Tuon jälkeen voisi hyvin olla 2 ja 2 molemmista, joista 2 pelaa seuraavalla kaudella Liigaa. Tai sitten kavennetaan lisää ja vain paras pelaa liigaa jne...
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
En toisaalta tiedä kannattaako Liigaa avata. Mestiksessä ei taida olla montaa seuraa, jotka edes haluaisivat nousta? EU? Lisäksi viime kaudet Liigassa on osoittaneet, että sieltä pohjalta voi nousta jopa yllättävän nopeaa.

Esim. SaiPan kausi oli todella huono, mutta tuskin ensi kausi on yhtä huono. Ensi kaudella ovat varmaan taas PO-peleissä.
 

Kiuru

Jäsen
Suosikkijoukkue
1897 & Pimeä Aitio
En toisaalta tiedä kannattaako Liigaa avata. Mestiksessä ei taida olla montaa seuraa, jotka edes haluaisivat nousta? EU? Lisäksi viime kaudet Liigassa on osoittaneet, että sieltä pohjalta voi nousta jopa yllättävän nopeaa.

Esim. SaiPan kausi oli todella huono, mutta tuskin ensi kausi on yhtä huono. Ensi kaudella ovat varmaan taas PO-peleissä.
Tämä mietintä nousee usein esiin kun asiasta puhutaan, itse ihmettelen mitä helvettiä sillä menetetään jos liiga avattaisiin, vaikka siellä ei juuri tällä hetkellä olisikaan organisaatioita jotka ylös haluavat. Mikäli ovet on sinetöity kiinni, ei organisaatiot kovin helposti lähde hakemaan urheilullista saati taloudellista riskiä toimintojen kehittämiseen, kun mitään palkintoa ei ole mahdollista saada. Mikäli sarjat on auki, niin esim joku FPS suomi-sarjasta saattaa pienin, mutta sitäkin määrätietoisemmin alkaa kehittämään projektia, miten päästä ensiksi Mestikseen ja seuraavaksi liigaan.

Mitä tulee SaiPaan niin lähes varmasti ensi kaudella on parempi kuin mennäällä, mutta entä sitten? Kyllä usein muuallakin jos kauden perseilet ja homma ei toimi niin oho seuraavana kautena saat katsella hommia jossain muualla, miksi liigassa pitää olla suojapaikat joskus liigaan nousseiden seuroille ja sittemmin sarja laitettu kiinni.

Tiedän, että liiga ei ole liiton sarja ja että seurat käytännössä omistavat sarjan, mutta silti kysyn mikä helvetin oikeus nykyisillä liigaseuroilla on päättää, keillä on mahdollisuus pelata liigassa ja keillä ei?
 
Eli siis pienennetään Liigaa, annetaan isommille enemmän rahaa ja annetaan huonompien nääntyä? Lopulta päädytään ihan samaan ongelmaan kuin tälläkin hetkellä.

Rahaa joukkueet tarvitsisivat enemmän, se on totta. Se ei siltikään saa välttämättä faneja liikkeelle. Liigassa pitäisi jollain ihmeen konstilla saada taattu rahan kiertokulku, jossa tällä hetkellä ainoastaan HIFK on onnistunut. Surullinen asia on se, että monessa seurassa on tälläkin hetkellä aikalailla amatöörejä hoitamassa tärkeimpiä virkoja. Markkinointi, myynti ja brändäys on jätetty vanhoille sotaratsuille ja luotetaan siihen, että "näin ne asiat on ennenkin mennyt". Sanoisin jopa, että suurimman osan joukkueista brändit oli paremmalla tolalla 80- ja 90-luvulla kuin tänä päivänä.

Isoin muutos tähän koko muutokseen lähtee seuroista ja niiden faneista.
Suomessa on rajalliset resurssit ja ne pitäisi kohdistaa paremmin, mikäli resurssit jaetaan jokapuolelle niin niiden hyöty jää pieneksi. Ongelma on se että nykyliiga ei pysty kilpailemaan ulkomaisten liigojen kanssa tasokkaista pelaajista ja joukkuemäärä onn niin iso että tasokkaiden pelaajien määrä on oikeasti aika pieni suhteessa liigapelaajien määrään. Jolloin otteluiden tasokin vääjäämättä jää alas. Joudutaan myös valitsemaan pelitavat jotka tekevät ottelut vähemmän viihdyttäviksi. Tästä johtuen ottelutapahtumista ei suurin osa viitsi paljoa maksaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös