Lautapelit

[scholl]

Perinteisessä mielessä en enää pelaa lautapelejä, mutta kännyköillä tulee pelattua suhteellisen paljon backgammonia. Se on kuitenkin näppärä peli, joka täyttää hyvin 4-8 min luppoajan.

Pelin huono puoli on se, että Nokia on tehnyt siitä "vaikea" vaikeustasollakin liian helpon. Tietokoneelle häviää turhan harvoin ja tietokone tekee aivan anteeksiantamattomia virheitä, eikä vaihtele pelitaktiikoita koskaan.

 

[mikkoz]

Kimble on hyvä seurapeli. Trivial pursuitkin on ihan ok, lukuunottamatta muutamia painoksia.

Sitte näistä peleistä joista ei oikein tajuu mitään on tulee mieleen, joskus lapsena saatiin joku Jyrki Otilan mainostama lautis. Joka ei oikein mennyt jakeluun ja ekan yrittämän jälkeen lähti vintille. Mikäköhän se oli?

 

[scholl]

Kimble on hyvä seurapeli. Trivial pursuitkin on ihan ok, lukuunottamatta muutamia painoksia.

Sitte näistä peleistä joista ei oikein tajuu mitään on tulee mieleen, joskus lapsena saatiin joku Jyrki Otilan mainostama lautis. Joka ei oikein mennyt jakeluun ja ekan yrittämän jälkeen lähti vintille. Mikäköhän se oli?

Muistaako joku sellaista 80-luvun lautapeliä kuin Casino (vai olikohan se sen nimi)? Harmi, että ko. peli katosi samalla, kun kaikki muutkin seurapelit heitettiin roskiin, sillä se oli oikeasti kiintoisa peli. Siinä sai pelata rahan kanssa ja osakkeet vaihtoivat omistajaa. Silloin oli vielä paljon sellaisia perinteisiä suomalaisia firmoja, jotka nyttemmin ovat kadonneet.

 

[mikkoz]

Jyrki Otila + Mikäköhän se oli?

Taisi olla Globetrotters, joka on täällä kehuttu ja ilmeisesti Otilan itsensä kehittelemä?

 

[Van der Teemu]

Olisko tästä ensiavuksi

En viitsinyt koko viestiä quotata, mutta juuri näillä tuli nuorempana pelattua ja näitä hain. Kiitokset!

Mihinkähän ongelmaan jatkoajasta EI löydy ratkaisua? :)

 

[Redalert]

Olen aina rakastanut lautapelejä ja yleensäkin pelejä. Ihan kaikki käy, korttipelit, tietokonepelit yms. yms. Shakki on ainoa, jota en osaa ja jota muutenkin inhoan. Perinteisiä lautapelejä, joista pidän kovasti ovat mm. Afrikan tähti, Monopoly, Trivial pursuit, Pictionary, Alias, Scrabble. Ja mikäli Kimble lasketaan myös lautapeliksi, niin myös se.

 

[nihti]

Cribbagea pelaan mielelläni, kaverit vaan tällä hetkellä puuttuu. Lautakin löytyy.
Cribbage on lauta- ja korttipelin yhdistelmä missä pelaaminen suoritetaan tavallisilla pelikorteilla ja lauta on lähinnä pistelaskun apuväline.

Onhan tästä olemassa online versioitakin - en ole tosin kokeillut. Jotenkin vain tuntuu että se "käsipelillä" laskeminen ja käsien luettelu kuuluu peliin olennaisena osana. Rahapanos tuo tähänkin peliin ne kicksit. Varsinkin kun satanolla voitolla saa/häviää enemmän kuin likitasurilla.

 

[Redalert]

Oh no ! Tietysti noihin aikaisemmin mainitsemiini lempipeleihini kuuluu myös The Osbourne family trivia game. Kuinkas pääsikään unohtumaan... :-) Ihan hiljattain sen ostin ja huba pelihän se on. Siinä on myös mukana rahaa (Ozzy millions, miehen pärställä) kuten esim. Monopolyssäkin ja muuten peli on vähän Trivial Pursuitin kaltainen siinä mielessä, että täytyy tietää ja vastailla kysymyksiin. Osbournes-perheeseen ja Black Sabbathiin liittyviä tietenkin. Mukana on myös hupaisia tehtäväkortteja, joiden mukaan tulee toimia. Esim. läpsäistä toista pelaajaa päähän sämpylällä tms. :-) Heh, eli hyvin hauska ja humoristinen peli. Pelinappuloina on jokaisen perheenjäsenen naama, sekä nanny ja Lola-koira. Nopalla edetään pitkin perheen asuntoa ja asunnon lisäksi laudassa on concert stage. Pelin voittaa se, joka on ensiksi saanut kerättyä 10 Ozzy millionsia. Aina oikeasta vastauksesta ja yleensäkin kortin ohjeista riippuen voittaa noita miljoonia. Kysymys/tehtäväkortteja on kolmenlaisia. tv show trivia, concert trivia ja Osbourne wisdom-kortteja. Riippuen siitä, mihin pelilaudalla joutuu, sen mukaan nostetaan tietynlainen kortti. Eli ehkäpä jotenkin kiteytettynä voisi sanoa, että peli on tavallaan jonkinlainen totuus ja tehtävä-peli... Tosi kiva ja hauska ! :-)

 

[Jii]

Tulipa muuten pari päivää "löydettyä" netin syövereistä Carcassonnen PC-version. Yllättävän hyvä ja toimiva. Lautaversiota helpompi siinä ettei tarvitse itse laskea pisteitä. Tämä helpottaa ainakin maajussien osalta.

Ainoa miinus pelissä on eräiden koneen pelaamien hahmojen surkea oivalluskyky. Samoin se on huonoa, ettei enää tarvitse kaveria pelaamiseen, joten koneen ääreen koko yöksi jämähtäminen on taas aivan liian todennäköistä.

 

[Erik Loka]

Trivial Pursuit DVD

Nostetaas ketju ylös taas...

Eli nyt kun on joulu jo tossa ovella ja lautapelit on taas kovassa huudossa, kyselisin että onko kukaan mahtanut pelailla Triviaalin uutta dvd-versiota?

Ja siitä etenkin haluaisin tietää onko kyseinen tuotos ostamisen arvoinen ynnämuuta tietämisen arvoista. Että näin tällä kertaa...

ps. onkohan Triviaalia pc-versiona saatavilla?

 

[tonderi]

Mun mielestä parhaat lautapeli löytyy näistä vaihtoehdoista:
Monopoli (aivan loistava peli joskin monen tunnin tahkoamisen jälkeinen konkurssi rassaa rauhallisemmankin kaverin hermoja)

Combatibility ( aivan fantastinen peli vähintään neljälle ja sopivalle nousuhumalalle)

Huojuva torni (tosin tätä en todellakaan susittele edes pienessä humalassa. Saattaa nuo pienet puupalikat löytää tiensä muuten hyvin nopeasti saunan uunista)

Trivial pursuit (klassikko ei varmaan vaadi perusteluja)

Siinä nyt mitä mieleen tulee näin äkkiseltään.

 

[Wrighter]

Ehdottomat lautapelien helmet ovat Rappakalja ja Imago. Molemmista on edellä jo loistavat pohjustukset pelin kulusta. Uskomattoman hausoja molemmat. Lisäksi Alias ja Pictionary ovat mahtavia pelejä. Ja klassikon arvon saanut Kimble on ainakin minun mielestäni loistava peli, koska olen siinä lähes voittamaton tuttavapiirissäni. Harmi että missasin parin vuoden takaiset Kimblen SM-kisat. Oli vissiin Turussa.

 

[JWill]

Lautapelien kuningas...

on tietenkin Scrabble. Sanapeli, jossa laudalle pitää "loihtia" sanoja, joilla on sitten kirjainten mukaiset pistearvot. Laudalla on tupla- ja triplaruutuja niin yksittäisiä kirjaimia kuin kokonaisia sanojakin varten. Erinomainen älypeli, joka vaatii niin laajaa sanavarastoa kuin taktista osaamistakin. Sekä tietenkin hyvää hahmotuskykyä ja hoksottimia. Suomalaisessa Scrabblessa oma ennätykseni on 326 (muistikuva oli 411 pistettä, mutta kirjanpidosta en tuollaista tulosta kuitenkaan löytänyt). Viime aikoina ei laudalla ole tullut pelailtua suomalaista scrabblea, vaan olen viimeisen vuoden pelannut verkossa Jenkkilän versiota ko. pelistä. Sitä myötä olen myös oppinut pelanneeni aika tiukoilla säännöillä suomenkielistä versiota, joten ennätys voisi olla korkeampikin.

Tosiaan olen viimeisen vuoden pelannut vaihtelevalla aktiivisuudella englanninkielistä Scrabblea jenkkejä ja brittejä vastaan. Hieman tuulimyllymeininkiähän se on, mutta on tässä kehitystäkin tapahtunut. Siinä missä ennen kaikki vastustajat olivat minulle pahoja, niin nyt pystyn haastamaan tasapäisesti jo 600-700 pisteen rankingin omaavia pelaajia. Oma ranking on tällä hetkellä 830, mutta siinä on ilmaa välissä n. 300-400 pistettä. Huippujen rankingit pyörivät 1800-2000 välilmaastossa. Hieman heikompien pelaajien rankingit 200-400 välillä. Aivan "puhtailla" keinoilla en peliä pelaa. Joudun vieläkin lunttaamaan 2 ja 3 kirjaimen mittaisia sanoja pelin aikana sanalistasta. En niin paljoa jaksa panostaa, että alkaisin niitä toden teolla ulkoa opettelemaan. Ja kun ne englanninkielisessä Scrabblessa varsinkin ovat todella tärkeitä sanoja taktisessa mielessä, niin elinehtona jonkinlaiselle kampoihin pistämiselle niiden tietäminen pelin aikana on. Tässä linkki tuohon englanninkieliseen (ilmaiseen) softaan:

http://games.softpedia.com/get/Freeware-Games/WordBiz.shtml

Pelaajatyypiltäni olen enemmänkin strateginen ja taktinen pelaaja, koska sanavarastoni eivät kummassakaan kielessä aivan huikeita ole. Keskityn siis pitämään pelin suljettuna ja maksimoimaan pienistä sanoista koituvan hyödyn, ilman paikkojen avaamista vastustajalleni. Tosin suomenkielisessä Scrabblessa, jota ikävä kyllä ei nettiversiona ole (AAPELI HERÄTYS!), en ole aikoihin kunnollista vastusta löytänyt. Tyttökaverista tai kaveripiiristä ei tällä hetkellä haastajiksi ole. Englanninkielisessä verkkopeliversiossa sen sijaan aikaa menee parikin tuntia illassa silloin kun pelaamaan alan (3-4 päivänä viikossa).

Onko muita Scrabblen pelaajia? Nämähän ovat kaveripiireissä aika tiukkojakin vääntöjä usein. Psyykkaamisella ei ole rajaa ja riidoiltakaan ei ole vältytty, kun sanojen olemassaolosta on alettu kiistelemään.

Tähän loppuun vielä lyhyt kuvaus pelistä eilisillalta, vastustajana joku louisialainen Grand Old Lady, jonka ranking päälle 650.

- Mummo aloittaa tyhjentämällä telineen pöytään x2 ekan vuoron pisteet + 50 kaikkien kirjainten käytöstä, yhteensä 70 pistettä.

- Olin pelin puolen välin jälkeen perässä vielä yli 50 pistettä

- Aivan pelin viimeisten siirtojen aikana (pussissa ei enää kirjaimia) eroa n. 40 pistettä, mummolla kädessä s, jota ei osannut/tiennyt laittaa sanan "XI" perään. Olisi tuonut sillan kautta yli 30 täppää ja ratkaissut pelin.

- Muita kirjaimia hänellä V ja Z hyvien vokaalien kanssa, jätti vuorojaan välistä, jotta pääsisi rankaisemaan minun aloitteestani.

- Pelasin tiukasti kirjain kerrallaan tienaten pikkupisteitä, käteen jäivät C, E, L, U ja mummo passasi jälleen, eroa reilu 30 pistettä.

- löysin laudalta yksinäisen F kirjaimen johon pelasin "EF" ja tämän sillan kautta "Clue" ja kaikki kirjaimeni.

- eroa jäi n. 20 pistettä, mutta mummolla kädessä Z ja V + pari vokaalia -> tuplana niiden summa minulle pisteisiin ja komeasti ohi viimeisen vuoron ja mummon tietämättömyyden/passiivisuuden takia.

 

[Speedye]

En tiedä onko ketjussa jo mainittu vallan mainio lautapeli nimeltään Risk. Kyseessä on tälläinen maailmanvalloitus peli jossa leikitään sotilailla, hevosilla ja tykeillä. Peli on mielestäni paras lautapeli koskaan, ainoa huono puoli on se että se kestää todella kauan. 5 tuntia vierähtää pelin parissa helposti. Kaveriporukalla pelin pelaaminen on todella hauskaa ja aika kuluu kuin siivillä. Suosittelen.

 

[Rukkanen]

En tiedä onko ketjussa jo mainittu vallan mainio lautapeli nimeltään Risk. Kyseessä on tälläinen maailmanvalloitus peli jossa leikitään sotilailla, hevosilla ja tykeillä. Peli on mielestäni paras lautapeli koskaan, ainoa huono puoli on se että se kestää todella kauan. 5 tuntia vierähtää pelin parissa helposti. Kaveriporukalla pelin pelaaminen on todella hauskaa ja aika kuluu kuin siivillä. Suosittelen.

Peli muuten paranee vielä huomattavasti muutamin omin sääntömuutoksin... Esim. erinäisten liittoutumien ja niitä koskevien sääntöjen jälkeen... Suosittelen muuten kirjaamaan tällaiset uudet säännöt paperille jos vaihkapa kaljapäissään sattuu pelaamaan, nimittäin niitä ei muista muuten kirveelläkään... Lisäksi tuolloin tuntuu syntyvän käsittämättömän hienoja uudistuksia peliin :)

 

[Ted Raikas]

Tutustuin taannoin erääseen todella koukuttavaan ja mielenkiintoiseen lautapeliin, nimeltä: Blokus. Idea on yksinkertainen, mutta toimiva ja joka pelikerta ennalta-arvaamaton. Peli muistuttaa ehkä aavistuksen Tetristä, ehkä lähinnä pelinappuloidensa suhteen, mutta siihen ne yhtäläisyydet oikeastaan jäävätkin. Nelinpelinä ihan ehdoton! Jokaisen on päästä niin monesta palikastaan eroon kuin suinkin ja niitä saa asetella pelilaudalle vain siten, että omat värit koskettaa nurkista toisiaan, kyljet eivät saa koskettaa milloinkaan. Helpommin sanottu kuin tehty. Se, jolla on lopussa vähiten niitä paloja, on voittaja.

Suosittelen kyllä lämpimästi, kaksikin voi pelata, mutta silloin molemmilla on kaksi väriä, millä joutuu pelata. Neljän hengen kesken homma on sitten todella raastavaa.

 

[salla]

Ohhoh, jopas on loistava ketju kaivettu esille.

Kimble, Afrikan Tähti, Trivial Pursuit ja Scrabble toki ovat legendoja (ja löytyvät toki sivullekirjoittaneen kaapeista), mutta niitäkin suuremmassa käytössä oli tuo aiemminkin mainittu Globetrotters, jonka joskus penskana sain joululahjaksi. Vein kyseisen pelin kouluunkin "pelipäivänä", mutta eivät porukat siellä ymmärtäneet hyvän päälle, idiootit. Monia kertoja muistan Globetrottersia pelanneeni yksinkin, kun ei aina kavereita löytynyt.

 

[dude]

Tutustuin taannoin erääseen todella koukuttavaan ja mielenkiintoiseen lautapeliin, nimeltä: Blokus. Idea on yksinkertainen, mutta toimiva ja joka pelikerta ennalta-arvaamaton. Peli muistuttaa ehkä aavistuksen Tetristä, ehkä lähinnä pelinappuloidensa suhteen, mutta siihen ne yhtäläisyydet oikeastaan jäävätkin. Nelinpelinä ihan ehdoton! Jokaisen on päästä niin monesta palikastaan eroon kuin suinkin ja niitä saa asetella pelilaudalle vain siten, että omat värit koskettaa nurkista toisiaan, kyljet eivät saa koskettaa milloinkaan. Helpommin sanottu kuin tehty. Se, jolla on lopussa vähiten niitä paloja, on voittaja.

Suosittelen kyllä lämpimästi, kaksikin voi pelata, mutta silloin molemmilla on kaksi väriä, millä joutuu pelata. Neljän hengen kesken homma on sitten todella raastavaa.

Blokus on kyllä ihan jäätävä peli. Parasta on, että jos ja kun niitä snadeja nappeja hukkuu, niitä voi helposti tilata netistä. Ja kun lautaa ja paloja ei ole mukana, niin netissäkin voi pelata.

http://www.blokus.com

 

[avatar]

Tää ei ole lautapeli, vaan korttipeli, mutta mielestäni tavallaan kuuluu enemmänkin lautapelien kategoriaan. Pelin nimi on Bäng! Näinköhän joku tietää. Pelissä pitää olla vähintään neljä pelaajaa ja maksimissaan kai kahdeksan. Yksi pelaaja on sheriffi ja yksi on apulaissheriffi ja sitten pari lainsuojatonta. Renegade lötyy myös jos on enemmän pelaajia kuin neljä. Jokaisella on oma hahmo, jolla on jotain erityisominaisuuksia ja sitten korteissa myös ja ammutaan toisia ja pyritään suojautumaan. Pelin alussa kukaan ei tiedä kuka kukin on ja sheriffi voittaa jos lainsuojattomat ovat kuolleet ja päinvastoin. Tässä peli lyhykäisyydessään. Ei välttämättä kuulosta kovin ihmeelliseltä, mutta on todella toimiva peli. Käsityksen mukaan ainakin Helsingistä jostain laadukkaasta peliliikkeestä tätä löytyy.

 

[Everton]

Onko muita Scrabblen pelaajia? Nämähän ovat kaveripiireissä aika tiukkojakin vääntöjä usein. Psyykkaamisella ei ole rajaa ja riidoiltakaan ei ole vältytty, kun sanojen olemassaolosta on alettu kiistelemään.

Joskus olen koittanut Scrabblea pelata ihan sääntöjen mukaan, vieläpä sellaista pelikorttiversiotakin, jolla saa isommankin lattian mukavasti täytettyä. En ole kyllä koskaan jaksanut syttyä sille, juurikin tuon "taktisen" puolen ja pistelaskuhärdellin johdosta.

Sen sijaan ihan yksinkertainen versio samasta pelistä on kovassa käytössä. Mikä Lasten Alfabet se nyt sitten onkaan, ostettu joskus vuonna yks-ja-kaks kun alle kouluikäisenä natiaisena sain valita ihan minkä tahansa lelun Hartolan S-marketista. Toisella puolella on joku ihan pikkulapsille sopiva peli, mutta toisella puolella voi pelailla ihan rehellistä sanapeliä ilman Scrabblen rasittavia triplapiste-ruutuja.

Piste/kirjain, joten joku 80 pinnaakin on tosi kova juttu ja vaatii yhdyssanojen hyödyntämistä. On siinä taidettu joskus ottaa puolison kanssa joku sadankin matsin liiga. Aluksi olin ihan ylivoimainen, mutta nykyään taitaa tulla useammin takkiin.

 

[RedRave]

Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä riemua ja huutoa, jotka aiheuttaa mm. RISK, Scrable, Upwords, Space Crusade ja HeroQuest. Yleensä kun tuli ongelmatilanne, niin se joka huuti koviten taikka perusteli parhaiten näkemyksensä voitti. HeroQuest:ssa nyt ei niin hirveästi ole tullut kontaktia, mutta kun otetaan RISK esille, niin samalla desibelit nousee (Naisystävien kommentti). Siinä kun eim. Islannin ja Grönlannin molemmilla puolilla ~20 ukkoa, ja huuto sen kun kovenee. Pienellä kikkailulla ja hämäyksellä saa yllättävän paljon vahinkoa aikaan.
Sitten tulevat nämä ikiklassikot: Monopoly, Hotel ja Cluedo. Näitä pelataan yleensä hieman sivistyneemmin ja ilman alkomahoolia, ei lentele setelit ja osakekirjat niin herkästi.
Hauskimmat kännäyshetket on koettu Aliaksella ja Pingiivi-pelillä (Peli jossa pitäisi jäävuorelle asetella Pingviinejä. Erittäin riemastuttava peli, olisiko ikäsuositus (jop) 5+).

 

[Irkali]

Peli kahdelle

Tutustuin taannoin erääseen todella koukuttavaan ja mielenkiintoiseen lautapeliin, nimeltä: Blokus. Idea on yksinkertainen, mutta toimiva ja joka pelikerta ennalta-arvaamaton. Peli muistuttaa ehkä aavistuksen Tetristä, ehkä lähinnä pelinappuloidensa suhteen, mutta siihen ne yhtäläisyydet oikeastaan jäävätkin. Nelinpelinä ihan ehdoton! Jokaisen on päästä niin monesta palikastaan eroon kuin suinkin ja niitä saa asetella pelilaudalle vain siten, että omat värit koskettaa nurkista toisiaan, kyljet eivät saa koskettaa milloinkaan. Helpommin sanottu kuin tehty. Se, jolla on lopussa vähiten niitä paloja, on voittaja.

Suosittelen kyllä lämpimästi, kaksikin voi pelata, mutta silloin molemmilla on kaksi väriä, millä joutuu pelata. Neljän hengen kesken homma on sitten todella raastavaa.

Blokus on minunkin mielestäni todella mainio peli.
Löysin keväällä ko. pelin kaksinpeliversion! Vain kaksi väriä pelissä ja pienempi pelilauta tietenkin.

 

[Koirapoika]

Blokus on kyllä ihan jäätävä peli. Parasta on, että jos ja kun niitä snadeja nappeja hukkuu, niitä voi helposti tilata netistä. Ja kun lautaa ja paloja ei ole mukana, niin netissäkin voi pelata.

http://www.blokus.com

Tullut tuonne rekisteröidyttyä ja pelaamaankin on päässyt. Ennestään tuntematon peli ja pihalla kuin lumiukko, säännöt toki ymmärrän. Kysymys, mitenkäs pelin aikana pääsee kirjoittamaan kommenttia, voisi välillä jotain avautua mutta kun ei vaan osaa? Mitään ei tapahdu vaikka kuinka yrittää hiirellä osoitella ja naputella tekstikenttään ja kirjoitustakin olen kokeillut.

 

[Heksa]

MindTrap

Tietääkö kukaan mistä löytäisi pelin nimeltä MindTrap? Sellainen olisi hakusessa joululahjaksi, mutta nettikaupoista ei ainakaan suomenkielistä löytynyt... Jos joku haluaa myydä omansa pois, niin vihjeitä sellaisestakin otetaan vastaan!

 

[Alamummo]

Olen vähän vanhanaikainen ja suosikkejani ovatkin perinteiset Kimble ja Afrikan tähti. Tykkään myös Tammesta ja Myllystä, Trivial Pursuitkin perinteisenä versiona menettelee.

EDIT: Unohdin kaikkien pelien kunkun eli argentiinalaisen noppapelin.