En odota fanikatsomon ottavan kantaa, mutta hartaasti sitä toivon. Ymmärrän kyllä sen, että siellä seistään joukkueen takana loppuun saakka. Mutta onko fanikatsomon jäsenillä myöskin jonkinlainen limit, milloin mitta on täynnä?
En nyt lähde itsekkään enempää ottamaan nykyiseen fanikatsomoon kantaa, koska vaihtuvuus omasta ajastani on ollut suurta ja nykyään edelleen aktiivit ovat korkeintaan hyvän päivän tuttuja. Mutta jos vastaavassa tilanteessa oltaisiin oltu "omana aikanani" niin kantaa oltaisiin jo otettu.
Jopa Aravirran aikana oli kuiskutusta ja heittoja että jotain pitää tehdä. Silloin keskustelut saivat nämä alkavat puskapalot aina sammumaan, koska sinne tunnelin päähän saatiin aina jonkinlainen kajo aikaan, kunnes Marjamäki tuli ja veti reen helvettiin sieltä tunnelista.
Se mikä itseäni puistattaa, sekä montaa tuolta ajalta jäänyttä ystävää, on miten n. viiden vuoden aikana on onnistuttu Euroopan huippujoukkue vetämään täysin alas. Nykykommenteista päätellen vielä tarkoitetusti. Miten ollaan tultu CHL-finaaleista liigan keskikastin joukkueeksi, missä seurajohto kertoo haaveistaan olla kasvattajaseura. Junnon siirtyessä syrjään en ajatellut että edes yläasteelta revitty tettiläinen olisi saanut näin paljon tuhoa aikaan. Nyky-Kärpät rakennettiin pitkälti yhteisöllisyyden varaan. Mitä siitä yhteisöllisyydestä on jäljellä? Mitä on jäljellä siitä joukkueesta joka ilman palkkaa ja kunnollisia varusteita pelasti Kärpät katoamasta kokonaan kiekkokartalta? Mitä on jäljellä Junnon vuodattamista hikipisaroista seuran ja sen tulevaisuuden eteen? Mitä on jäljellä siitä rakkaasta seurasta johon pikkupoikana hurahdin täysin? Virkkusen ja kumppaneiden hyvävelikerho joka pesee toistensa selkiä ja myöntäilee pukumiehiä aitioissa. Se on se mitä on jäljellä. Maksava yleisö ja kannattajat ovat menettäneet merkityksenä, kunhan rahaa tulee sisään ja päästään poffeihin.
Lisätään nyt vielä tämä, jonka korostan olevan vahvasti huhu- ja kuulopuheiden tasolla, eikä mitään muuta faktaa ole kun liian monesta suunnasta kuultua. Juha Junnosta voi olla mitä mieltä tahansa. Juha Junnon kanssa kuitenkin juteltiin ja keskusteltiin monta kertaa eri asioista. Juha Junno jätti myös kuvan missä seura kuunteli ja parhaansa mukaan järjesti asioita. Oliko se totuus vai pelkästään Junnon aikaansaama harhakuva, koska mikään isompi asia ei kuitenkaan koskaan tuntunut muuttuvan. Tuo tunne seurajohdon ja fanien välillä haihtui Junnon mukana. Nykyään faniryhmä kannattaa ja jos ei kelpaa, ei tarvi tulla.
Jokatapauksessa oma mielipide oli jo viime kaudella selvä, siksi myös kuuluin "Mannerin puolustelijoihin". Vika on aivan muualla kuin pukukopissa. Mikään ei tule muuttumaan niin kauan kun Tommi Virkkunen on osa Kärppiä. Mikään ei muutu ennen kun toimistolla käy raikas tuulahdus ja sinne saadaan ammattimiehet asialle.
Jos nyt kävisi niin että Virkkunen sattuisi lukemaan tämänkin viestin, niin päätän avautumiseni koko sydämestäni tulevaan viestiin:
Painu Tommi vittuun ja vie saunakerho mukanasi.