Edit: nimimerkin
@Itäpuu viesti pitkälti poistaa pohjan tältä viestiltä tämän casen osalta.
Jääkiekkotermein asianajaja ei ole tuomari, vaan hänen tehtävänsä muistuttaa enemmänkin valmentajan hommaa. Hän ei pyri olemaan puolueeton. On toki myös tehtäviä missä lakimiehen tulee pyrkiä toimimaan kuin tuomari. Periaatteessa keskustelun alla oleva selvitys on sellainen, tosin se riippuu mitä TPS pyysi miehen tekemään.
Lakimies katsoo asioita juridiikan kautta. Juridisesti kieroilu ei ole kieroilua, ellei se riko lakia. Esimerkiksi tietääkseni lakimiehet eivät yleisesti ottaen maksaneet TV-lupamaksua silloin kuin se oli voimassa, koska maksulle ei ollut juridisia perusteita (tms.). Tästä voi päätellä että joillekin laki = moraali.
Oletetaan että lakimies on pyrkinyt toimimaan objektiivisesti.
Kuten todettua, lakimies katsoo asioita aina lakimiehen silmälasien läpi. Tyypillisen lakimiehen lausunto asiasta voisi olla: "Työsyrjintä on Suomessa kielletty lailla. HC TPS Turku Oy on noudattanut kaikkia lakia ja asetuksia eikä siten ole syyllistynyt työsyrjintään." Sitten selvityksessä käytäisiin yksityiskohtaisesti läpi esim. tämän linkin lista ja selvitetään onko ko. asioita tapahtunut:
Juristi vastaa: Milloin kiusaaminen on rikos? - Rikosuhripäivystys
Selvityksen tulos on että Korpikoskella ei ole käytännössä mahdollisuutta saada TPS:ltä korvauksia tai viedä asiaa eteenpäin. Homma on hoidettu ammattimaisesti niinkuin lakimiehen kuuluu.
Tosiasiassa ylläolevassa esimerkissä ei tutkittu sitä onko Korpikoskea syrjitty tai kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, vaan onko TPS rikkonut lakia. Huoleni on että laki ja moraali sekoittuvat keskenään. "Juridisesti ottaen ei ole kiusattu" on eri asia kuin "ei ole kiusattu".
Toinen ongelma on siinä että syrjinnässä on olennaista kokeeko asianomainen (Korpikoski) syrjintää tapahtuneen. Miten sitä mitataan muuten kuin kysymällä Korpikoskelta itseltään? Korpikoski on jäävi, koska selvityshän nimenomaan tehtiin hänen kokemansa syrjinnän perusteella. Korpikoski siis sanoi että häntä on kiusattu, ja kun tätä selvitettiin hän toisti saman. Tästä olisi helppo tehdä johtopäätelmä että Korpikoskea on kiusattu. Tämä olisi kuitenkin loogisesti virheellinen päätelmä (kehäpäätelmä). Mahdollinen syrjintä täytyy osoittaa muilla keinon. Ongelma on siinä että näitä keinoja on hyvin vähän, eli vaikka kiusaamista olisi tapahtunut, se ei luultavasti tulisi ilmi, ellei kiusaaminen olisi ollut räikeää.
Mielestäni lakimies ei lähtökohtaisesti ole pätevä henkilö selvittämään onko ihmisiä kohdeltu asiallisesti vai ei. Ihmettelenkin miksi tällainen henkilö on tehtävän valittu. En kuitenkaan tunne henkilöä, joten valintaan voi olla hyvät perustelut. Toisaalta jos ajatellaan että laki = moraali, niin silloin valinta on looginen.
Alla olevasta linkistä löytyvä Jaakko Heininmäen näkökulma vuodelta 2008 ehkä auttaa avaamaan näkökulmaani. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota Outokummun etiikkaan.
Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun vääryyksistä syytetyn henkilön tai vilpillisestä toiminnasta syytetyn yrityksen edustajan on kuultu väi…
tilisanomat.fi