olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Kyllähän tästä näin jäi parempi maku suuhun. Vaikka moni asia tehtiin mielestäni väärin ja vähän jäi vaivaamaankin, niin pelaajille soin kyllä tällaisen lopun turnauksessa. Etenkin vanhat herrat Selänne, Koivu ja Lehtinen, joista ensimmäinen sattuu olemaan se kaikkien aikojen suosikkipelaajani, saivat näin arvokkaan kruunun upealle maajoukkueuralleen (toki S.Koivu vielä nähdään Jellonissa;)).
Ottelu oli kuin turnaus pienoiskoossa ja vaikka hienouksia ei juuri nähtykään, oli pelin rakenne varsin katsojaystävällinen. Draamaa, taistelua, huima nousu ja onnellinen lopetus. Erehtyiköhän Pitkänen Jokisesta kun kärppäkuvio toimi Päällikönkin kanssa?:D Toivottavasti se naurettava Olli-vihaaminen edes hivenen lientyi tämän turnauksen perusteella... Ansaitsemattomankin pienen roolin Olli nieli mukisematta ollen Suomen parhaita hyökkäyksiä. Ratkaisu pronssipelissä oli piste iin päälle. Jonia eivät taida "varman päälle"-miehet ja maam puollustajat hyväksyä koskaan, mutta mielestäni pelasi nousujohteisen turnauksen ollen kokonaisuudessa Timosen jälkeen varmimmin suorittanut puolustaja turnauksessa - lukuunottamatta tietysti Ruotsi-ottelun pimenemistä.
Pienenä sivuhuomautuksena toivon, että tästäkin turnauksesta otettiin oppia monella suunnalla Suomen jääkiekkopiireissä ja katseet suunnataan tiukasti tulevaisuuteen. Eräs aika Suomen jääkiekkohistoriassa on päättymässä kun tukku laatupelaajia jättää kaukalot ja paikkaajia ei aivan heti ole tiedossa. Toiveikkaasti kuitenkin tulevaisuuteen, ei kai tässä muuta voi!
Ottelu oli kuin turnaus pienoiskoossa ja vaikka hienouksia ei juuri nähtykään, oli pelin rakenne varsin katsojaystävällinen. Draamaa, taistelua, huima nousu ja onnellinen lopetus. Erehtyiköhän Pitkänen Jokisesta kun kärppäkuvio toimi Päällikönkin kanssa?:D Toivottavasti se naurettava Olli-vihaaminen edes hivenen lientyi tämän turnauksen perusteella... Ansaitsemattomankin pienen roolin Olli nieli mukisematta ollen Suomen parhaita hyökkäyksiä. Ratkaisu pronssipelissä oli piste iin päälle. Jonia eivät taida "varman päälle"-miehet ja maam puollustajat hyväksyä koskaan, mutta mielestäni pelasi nousujohteisen turnauksen ollen kokonaisuudessa Timosen jälkeen varmimmin suorittanut puolustaja turnauksessa - lukuunottamatta tietysti Ruotsi-ottelun pimenemistä.
Pienenä sivuhuomautuksena toivon, että tästäkin turnauksesta otettiin oppia monella suunnalla Suomen jääkiekkopiireissä ja katseet suunnataan tiukasti tulevaisuuteen. Eräs aika Suomen jääkiekkohistoriassa on päättymässä kun tukku laatupelaajia jättää kaukalot ja paikkaajia ei aivan heti ole tiedossa. Toiveikkaasti kuitenkin tulevaisuuteen, ei kai tässä muuta voi!