... yhteys on muodostettu kohteeseen nimeltään Belkin 54g ja on laatua Lähiverkko ja Internet.
Google osasi kertoa, että Belkin 54g on "router" eli suomennettuna lähinnä kai reititin. Mikä ihme on reititin?
....Mitä?
Viestisi tiivistääkin mukavasti miksi operaattorien puhelinpalvelut ovat muuttuneet maksullisiksi ja/tai joudut juttelemaan robotin kanssa.
Reititin on Internetin keskeisin laite, joka osaa reitittää datapaketteja. Reitittimessä on yleensä monta liitintä, eli porttia, joihin sekä tulee, että niistä lähtee datapaketteja. Kun reititin saa datapaketin, se avaa sen ja katsoo mikä on vastaanottajan IP-osoite. Sen jälkeen se katsoo omasta reititystaulustaan, että mihinköhän porttiin tämä pitäisi lähettää. Mikäli reititystaulusta ei löydy määriteltyä polkua kyseiselle osoitteelle, niin se lähettää sen oletusporttiin (Default gateway). Tämän piuhan päässä odottaa joku toinen reititin, joka taas tekee saman, kunnes datapaketti vihdoin löytää reitittimen, joka tietää missä tämä vastaanottaja on.
Sinulla on kotona modeemi ja reititin samassa laatikossa. (tarkkaan ottaen kyseessä ei luultavasti edes ole reitin vaan kytkin tai hubi, mikä on eri asia, mutta tämä voidaan tässä yhteydessä unohtaa) Modeemisi on yhteydessä Soneran reitittimeen, mikä tietää missä se Internet lymyää. Laitteesi toinen puoli, se reititin, on yhteydessä sekä tuohon Soneran reitittimeen (modeemin kautta) ja sisäverkkoosi. Tuo Soneran reititin on omasi oletusyhdyskäytävä, eli tämä Default Gateway. Kun reitittimesi saa datapaketin Internetistä, niin se tietää, että sinun koneesi on siinä vieressä piuhalla kiinni ja osaa lähettää paketin sinulle. Kun sinun koneesi lähettää paketin Internettiin, niin reitittimesi ei tiedä missä se vastaanottaja on, joten se lähettää sen Soneralle, joka ei myöskään tiedä missä se vastaanottaja on, joka lähettää sen .... kunnes joku tietää.
Tietokoneesi on yhteydessä modeemi-reititin-purkkiisi luultavasti ethernet kaapelilla. Tietokoneesi ei varsinaisesti tiedä olevansa yhteydessä Internettiin, vaan ainoastaan tuohon purkkiisi, minkä nimi sattuu nyt olemaan Belkin. Toki ohjelmat koneessasi osaavat päätellä, että toimiiko se datayhteys vai ei ja siksi koneesi osaa sanoa esim. "Yhteys Internettiin ei toimi", vaikka eihän mitään yhteyttä siis ikinä olekaan, on vain tapa lähetellä paketteja. Vähän sama kun jos huudat ikkunasta, et sinä voi tietää kuuleeko kukaan. Päättely perustuu siihen, että jos lähetät datapaketin osoitteeseen
www.jatkoaika.com, jonka sisältö on "lähetä se jatkoajan etusivu", niin koska saat paketin takaisin, niin voit päätellä, että joku kuunteli.
Päätellen 54G liitteessä nimestä, voisin arvata, että voit olla siihen yhteydessä myös langattomasti. Anyway, yhteys purkkiisi on yksi asia (hoidetaan piuhalla tai WLANilla langattomasti), modeemin yhteys Soneralle on toinen asia (luultavasti ADSL protokollalla soneran puolelle) ja kolmas asia on tuo Soneran yhteys verkkoon noin yleensä.
Siis jokaisella verkon laitteella on tämä IP-osoite. Mutta koska ihmisten on vaikea muistaa pitkiä numeroita, niin insinööri on keksinyt eräänlaisen automaattisen puhelinluettelon IP-osoitteille. Tämän systeemin nimi on DNS. Jokaisen koneen pitää nähdä DNS-palvelin, että se osaa kääntää käytetyt nimet automaattisesti numeroiksi.
Jonkun verran tätä internetin ihmeellisyyttä voi kokeilla windowsinkin komentoriviltä. Tätä nimikäännöstä voi kokeilla komentoriviltä kirjottamalla:
Koodi:
nslookup www.jatkoaika.com
Vastaus on jotain muotoa:
Koodi:
Non-authoritative answer:
Name: www.jatkoaika.com
Address: 217.30.182.40
Nyt siis tiedät, että jatkoajan osoite on 217.30.182.40 ja nimi siis
www.jatkoaika.com, mikä muistatkin ulkoa.
Tuo nimi on vain omaa konettasi varten ja se katoaa dataliikenteestä ennen kuin paketti on lähtenyt ulos koneestasi.
Voit myös selvittää mitä kautta se datapaketti menee sinne jatkoaikaan kirjoittamalla komentoriville:
Koodi:
tracert www.jatkoaika.com
Ja vastaus on jotain tämän tyylistä:
Koodi:
Tracing route to www.jatkoaika.com [217.30.182.40]
over a maximum of 30 hops:
1 1 ms <1 ms <1 ms 192.168.0.1
2 6 ms 6 ms 6 ms helpla1.fi.elisa.net [91.152.176.1]
3 6 ms 6 ms 6 ms ge2-0-0.helso-p1.fi.elisa.net [139.97.9.21]
4 5 ms 5 ms 5 ms ae8.helpa-p1.fi.elisa.net [139.97.6.201]
5 6 ms 15 ms 7 ms ae2.heltli-gw1.fi.elisa.net [139.97.6.246]
6 15 ms 6 ms 8 ms nebula.ficix1-ge.ficix.fi [193.110.226.48]
7 6 ms 6 ms 7 ms rtr1-v1298.lau.hel.fi.nblnet.com [83.150.93.113]
8 8 ms 6 ms 7 ms jatkoaika.com [217.30.182.40]
Trace complete.
Tuosta voi päätellä, että minun koneeni on yhteydessä reitittimeen jonka IP on 192.168.0.1 ja siitä näkee kaikki koneet jotka ovat käsitelleet lähettämääni datapakettia. Tuo puolivälin ficix on muuten suomen internetin keskuspiste joka osaa sanoa, että kuuluuko tämä paketti suomeen vaiko ulkomaille. Tuossa näyttää jopa siltä, että Elisan purkki osaa näköjään reitittää paketin suoraan nebulan ficix porttiin. Jos kokeilee tuota tracert:tä johonkin muuhun koneeseen mikä on vaikkapa uudessa seelannissa (
www.nz.com), niin lista on paljon pidempi, mutta kuitenkin ehkä yllättävän lyhyt.
Näin tämä toimii noin lyhyesti unohtaen kaiken muun verkkoon ja sinunkin yhteyteesi liittyvät asiat kuten fyysiset yhteydet (MAC-soitteet), palomuurit, osoitemuunnokset ynnä muut hauskat, mutta sisäistä ensin tuo, niin jatketaan kurssia.