Mainos

Löytyykö lakimiehiä?

  • 157 467
  • 879

kharon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Lienee selvää, että ko. vika on ollut autossa sen ostohetkellä, koska vika ilmaantui vain kaksi viikkoa ostopäivästä, mutta onko minun osallistuttava korjauskustannuksiin? Kannattaisiko asia riitauttaa ja vaatia myyjäliikettä korvaamaan kustannukset koko korjaussumman osalta?


Käsittääkseni joissain kustannuksissa on tavallista, että kustannuksia jaetaan, koska osa tulee uusittua samalla. Olennaisimmat lisäkysymykset voisivat olla:
- Onko tuo tavainomaista, että tuo tuloilmaventtiili on aikaajoin putsattava
- Paljonko autolla on ajettu ja minkä ikäinen se on. Jos auto on uusi ja vähän ajettu, niin ostaja ei osaa olettaa siihen tulevan suuria korjauskustannuksia, kun taas paljon ajetuissa tälläisiä yllätyksiä voi olettaa tulevan esiin.

Tässä tapauksessa vähän haiskahtaa, että tuo vikailmoitus on siellä liikkeellä jo kerran nollattu, kun samassa ajassa se taas sinulla toistui. Tällöin näkisin, että korjausvastuu on kokonaan autoliikkeellä. Itse soittaisin edelliselle omistajalle ja kysyisin onko tuollaista valoa hänen aikaan ilmennyt.
 

Veijari

Jäsen
Tässä tapauksessa vähän haiskahtaa, että tuo vikailmoitus on siellä liikkeellä jo kerran nollattu, kun samassa ajassa se taas sinulla toistui. Tällöin näkisin, että korjausvastuu on kokonaan autoliikkeellä. Itse soittaisin edelliselle omistajalle ja kysyisin onko tuollaista valoa hänen aikaan ilmennyt.
Samainen vikavalon kuittauskorjaus tässä minunkin nenään haisee. Auto on vm. 2015 ja ostohetkellä ajettu 128 tkm eli ei mikään uusi enää.
 

Tuamas

Jäsen
Käsittääkseni ainakin osassa autoista vikakoodin historiankin saa ulos autosta, jolloin näkisi koska tuo on tullut ensimmäisen kerran.

Korjauskulujen jaossa taas @kharon in pointit valideja, ennen kaikkea se onko kyseessä ”kuluva osa”, jonka vaihtaminen käytännössä lisää auton arvoa sekä joka olisi joka tapauksessa pitänyt vaihtaa näihin aikoihin auton elinkaarta.
 
Käsittääkseni ainakin osassa autoista vikakoodin historiankin saa ulos autosta, jolloin näkisi koska tuo on tullut ensimmäisen kerran.

Korjauskulujen jaossa taas @kharon in pointit valideja, ennen kaikkea se onko kyseessä ”kuluva osa”, jonka vaihtaminen käytännössä lisää auton arvoa sekä joka olisi joka tapauksessa pitänyt vaihtaa näihin aikoihin auton elinkaarta.
Olet oikeassa, kyllä sen vikakoodihistorian pitäisi sieltä auton lokista löytyä, saattaa vain joutua käyttämään maahantuojan valtuuttamalla korjaamolla, kaikki lukulaitteet ei pysty aukaisemaan vikakoodilokia.

EGR-venttiili on kuluva osa, ja sen elinkaari on aikalailla ajotyylistä ja auton käytöstä riippuvainen (onko esimerkiksi paljon kaupunkiajoa, se kerää karstaa pakokaasunkierrätysventtiiliin, kun kone ei pääse "polttamaan" täydellä rasituksella polttoainetta). Nopeasti vilkaistuna ilman auton tarkempia tietoja, osan arvo on noin 500-700€, joten myyjäliikkeen kanssa tehdä kompromissi korjauksesta (tuo 50-50 kuulostaa melko asialliselta, toki aina voi tingata lisää). Mutta jotenkin tosiaan kuulostaa, että vika on ollut jo aikaisemmin autossa, koska myyjäliike tuohon noin helpolla suostuisi. Todistajan vastuu on kuitenkin auton ostajalla, että se vika on siellä ollut jo ennen kauppoja, joten se on vähän niin ja näin, että onko se hyöty loppupelistä niin suuri, että kannattaa lähteä siitä vääntämään. Se on sitten jokaisen oma asia.

Ja tuosta pakokaasunkierrätyksen ohittamisesta. Jos haluaa tehdä autosta "laittoman" kun kierretään pakokaasunkierrätysjärjestelmä, niin se se vasta kalliiksi tulee, jos sen esimerkiksi katsastusmies löytää. Henkilöautoista en tiedä summia, mutta kuorma-autoissa puhutaan tuhansien eurojen laskusta. Käytännössä laskukaava menee niin, että kun se kierretään niin maksat takautuvasti auton eliniän ajalta korostuneesti veroa, koska auto saastuttaa enemmän kuin mitä on ilmoitettu ja siihen vielä korko takautuvasti päälle. Eli esimerkiksi tehtaan ilmoittamat auton päästöt on 180mg/km ja olet maksanut siitä veroa, jos poistat sen ja hatusta heitettynä se traficomin insinööri laskee, että nyt sen päästöt on ilman EGR 300mg/km, niin maksat sitten takautuvasti autosta veroja 120mg/km ylimääräistä ja viivästyskorot päälle. Eli älä lähre sinne, vaikka siitä on hankala jäädä kiinni.

Jostain kumman syystä tässä haiskahtaa jompikumpi Suomen suurimmista käytettyjen autojen kaupasta, muutaman kerran tämän kaavan nähneenä.
 

Veijari

Jäsen
Tuohon korjaukseen sisältyy karstoittuneen toisioilmajärjestelmän putsaus. Eli sitä egr-venttiiliä ei käsittääkseni tarvitse uusia.
 
Tuohon korjaukseen sisältyy karstoittuneen toisioilmajärjestelmän putsaus. Eli sitä egr-venttiiliä ei käsittääkseni tarvitse uusia.
Okei, tuli vähän kiireessä luettua, niin en huomannut että tuohan luki jo ensimmäisessä viestissä. My bad! Kysäse Porsche Centeristä saavatko vikakoodilokin tulostettua sinulle (pitäisi onnistua) ja sieltä selviää onko vika ollut jo aiemmin. Jos myyjä on tehnyt ns. myyntityhjennyksen, niin näkisin näin että myyjän vastuu on se myös maksaa. Ilman sitä venttiilinvaihtoa ei auto ns. "parane" vaan se pysyy samankuntoisena, joten minun mielestä sinun ei pitäisi osallistua kustannuksiin, ainakaan 50-50.

edit. Näistähän on siis taisteltu tuhansia kertoja, niin kannattaa myös kysyä kuluttaja-asiamieheltä asiasta tai etsiä kuluttajariitalautakunnan ratkaisuista samankaltaisia tapauksia. Tuolta löytyy kuluttajariitalautakunnan päätöksiä Lautakunnan ratkaisuja - Kuluttajariitalautakunta
 
Vaikka asia nyt onkin turha, koska @Veijari ei tälle tielle ole lähtemässä, niin milläköhän meinaat katsurin saavan tuon ohjelmallisen poiston selville?
Siihen ei ole mitään mahdollisuutta, koska katsurin OBD lukijat ei tuota tietoa anna, eikä fyysisesti ole muutettu yhtään mitään.
Jos auto päästötestistä menee läpi, ei katsastusmiehellä ole mahdollisuutta asiaan puuttua.
Tästä nyt on aivan turha hakemalla hakea mitään vääntöä. Kuten sanoin JOS sen esimerkiksi katsuri löytää, niin se tulee kalliiksi. Tiedän kyllä, että mahdollisuus siihen henkilöautoissa on noin 0,0001% (jos sitäkään).
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Tämä saattaa olla todella typerä kysymys, mutta kysytään silti.

Työkaveri, joka on kotoisin etelä eurooppalaisesta maasta (ei EU-maa), kysyi minulta, että jos hänellä on omistusosuus kotimaassaan sijaitsevasta tontista, jonka hän haluaa korvauksetta lahjoittaa muiden omistajien ohella siellä asuvalle veljelleen, joutuuko hän maksamaan jotain Suomeen. Veli siis asuu tuolla työkaverini entisessä kotimaassa edelleen. Maalaisjärki totta kai sanoo, että ei missään nimessä tarvitse kenenkään maksaa yhtään mitään Suomelle. Eihän tällaiset toisen maan maanomistajuuksiin liittyvät asiat lähtökohtaisesti kuulu millään tavalla Suomelle. Mutta koska Suomi, niin olen oppinut, että melkein ihan kaikki on mahdollista.
 

CreaseMonkey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK

Mikä valtio? Työkaverisi asunnee vakituisesti Suomessa?

Edit. Mennäänkin helpoimmalla vastauksella. :)

 
Viimeksi muokattu:

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Mikä valtio? Työkaverisi asunnee vakituisesti Suomessa?

Edit. Mennäänkin helpoimmalla vastauksella. :)

Lisätään vielä:
3.6 Veronalainen omaisuus
Veronalaista omaisuutta on kaikki jäämistösaantoon tai lahjaan sisältyvä omaisuus riippumatta siitä, missä valtiossa omaisuus sijaitsee. Merkitystä ei ole myöskään sillä, minkä valtion kansalainen perinnönjättäjä oli tai asuivatko omaisuuden saajat Suomessa vai eivät.

Jos lahjan saaja maksaa kotimaassaan veroa, se hyvitetään Suomen verotuksessa.
@palle
Toki tuossa oli kyseessä vastikkeeton saanti. Jos minä olisin duunikaverisi, niin yrittäisin lahjoittaa ja ilmoittaa tuon tontin osan alle lahjoitusveron rajan, eli 5000€/3v. Ihan ilmainen näyttää pahalle, ei kait ilmaista tonttia olekaan.
 
Viimeksi muokattu:

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Mikä valtio? Työkaverisi asunnee vakituisesti Suomessa?

Edit. Mennäänkin helpoimmalla vastauksella. :)


Työkaveri asuu vakituisesti Suomessa. Tontti sijaitsee Kosovossa.

Lisätään vielä:
3.6 Veronalainen omaisuus
Veronalaista omaisuutta on kaikki jäämistösaantoon tai lahjaan sisältyvä omaisuus riippumatta siitä, missä valtiossa omaisuus sijaitsee. Merkitystä ei ole myöskään sillä, minkä valtion kansalainen perinnönjättäjä oli tai asuivatko omaisuuden saajat Suomessa vai eivät.

Jos lahjan saaja maksaa kotimaassaan veroa, se hyvitetään Suomen verotuksessa.
@palle
Toki tuossa oli kyseessä vastikkeeton saanti. Jos minä olisin duunikaverisi, niin yrittäisin lahjoittaa ja ilmoittaa tuon tontin osan alle lahjoitusveron rajan, eli 5000€/3v. Ihan ilmainen näyttää pahalle, ei kait ilmaista tonttia olekaan.

Lahjoittaja on siis tämä työkaverini, joka on ilmeisesti perinyt osuuden tontista jo ennen Suomeen muuttoa. Ja nyt tuo sisarusparvi , työkaverini mukaanlukien, haluaa lahjoittaa tontin vastikkeetta siellä asuvalle veljelleen, joka ilmeisesti jo asuu tuolla tontilla. Veli ilmeisesti täyttää pyöreitä ja tämä on koko perheeltä lahja hänelle.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Työkaveri asuu vakituisesti Suomessa. Tontti sijaitsee Kosovossa.



Lahjoittaja on siis tämä työkaverini, joka on ilmeisesti perinyt osuuden tontista jo ennen Suomeen muuttoa. Ja nyt tuo sisarusparvi , työkaverini mukaanlukien, haluaa lahjoittaa tontin vastikkeetta siellä asuvalle veljelleen, joka ilmeisesti jo asuu tuolla tontilla. Veli ilmeisesti täyttää pyöreitä ja tämä on koko perheeltä lahja hänelle.
Sillä ei ole merkitystä milloin tuo omaisuus on hankittu. Suomessa verovelvollinen lahjoittaja maksaa veroa. On lahjoitettu omaisuus missä vain ja saaja myös.
Vaikka vastikkeetta antaa, joku arvo sillä verottajan silmissä on. Näin mä tuon tulkitsen.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Sillä ei ole merkitystä milloin tuo omaisuus on hankittu. Suomessa verovelvollinen lahjoittaja maksaa veroa. On lahjoitettu omaisuus missä vain ja saaja myös.
Vaikka vastikkeetta antaa, joku arvo sillä verottajan silmissä on. Näin mä tuon tulkitsen.
Ei kai lahjoittajan tarvitse veroa maksaa vaan lahjansaajan.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Ei kai lahjoittajan tarvitse veroa maksaa vaan lahjansaajan.
No, toki, aivopieru osaltani. Veroa tuosta silti menee. Noin pykäläniilojen mukaan.
 

Tuamas

Jäsen
No, toki, aivopieru osaltani. Veroa tuosta silti menee. Noin pykäläniilojen mukaan.

Ei noin voi todeta.

Lahjan verollisuus ja veron määrä riippuu täydellisesti Kosovossa voimassa olevista verolaeista ja mahdollinen seuraamus lankeaa maksuun siellä.

Suomessa ei veroa mene, jollei siihen liity jatkobisneksiä.

Tämä tulee ennen kaikkea sen kautta, että lahjansaaja on tässä verovelvollinen.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
No, toki, aivopieru osaltani. Veroa tuosta silti menee. Noin pykäläniilojen mukaan.
Tän Kosovosta kotoisin olevan työkaverin kannattaa varmaa itse olla yhteydessä verottajaan. Hän toki asuu Suomessa, mutta olisi siis nyt lahjoittamassa kiinteistön osaa (eli tonttia, ei taloa) Kosovossa asuvalle henkilölle. Ja kiinteistökon on Kosovossa. Tuntuisi jotenkin hassulta, että tuo Kosovossa asuva henkilö joutuisi tässä tilanteessa maksamaan lahjaveroa Suomeen. Mutta tuon ylle linkatun ohjeen mukaan tuo on mahdollista. Itse en kuitenkaan osaa lopullista tulkintaa tuosta tehdä, joten yhteys verottajaan lienee viisainta.

Selvää nyt kuitenkin on, että lahjoittajan ei tarvitse veroa maksaa.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Ei noin voi todeta.

Lahjan verollisuus ja veron määrä riippuu täydellisesti Kosovossa voimassa olevista verolaeista ja mahdollinen seuraamus lankeaa maksuun siellä.

Suomessa ei veroa mene, jollei siihen liity jatkobisneksiä.

Tämä tulee ennen kaikkea sen kautta, että lahjansaaja on tässä verovelvollinen.
Kosovossa maksetaan, jos maksetaan. Erotus sitten täällä. Hassulta tuntuu, mutta noin ainakin linkattujen ohjeiden mukaan, jos lahjoittaja on täällä verovelvollinen. Toki parhaan vastauksen saa verottajalta suoraan.
 

Zen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Nyt on epäilyksenä että uuden puolisoni ex hakisi isoja muutoksia mm. elatuksiin liittyvissä asioissa. Voi myös olla että asiasta joudutaan kärääjille menemään. Olen ymmärtänyt että joku vakuutusyhtiö korvaisi asianajokuluja kotivakuutuksessa näissä tilanteissa. Nyt kahlailen todella sekavia vakuutusehtoja. Suuressa osassa näitä ei näköjään korvata.

Onko korvauksia saaneita tai lakimiehiä jotka tietäisi vakuutusyhtiöistä joka korvaisi?
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Yleensä kotivakuutusten oikeusturvavakuutukset eivät korvaa mitään, jos kyse on huoltajuuteen / elatukseen liittyvistä riidoista.
 

Liito-Orava

Jäsen
Suosikkijoukkue
El brändi
Osaako joku sanoa miten mahdolliset sijoitukset huomioidaan elatusmaksuissa? Lähinnä lasketaanko ne mukaan varallisuuteen kokonaisuudessaan, esim. Sijoitukset ovat 100k niin se huomioidaan sellaisenaan vai huomioidaanko vain sijoituksista mahdollisesti maksettavat osingot?

Ja onko noista ilmoitusvelvollisuus avioerotilanteessa?

Tilanne ei koske itseäni, vaan kyselen ystävän puolesta joten tarkkoja yksityiskohtia en tiedä.
 

Vepe21

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kiekko-Vantaa, Mainz 05
Osaako joku sanoa miten mahdolliset sijoitukset huomioidaan elatusmaksuissa? Lähinnä lasketaanko ne mukaan varallisuuteen kokonaisuudessaan, esim. Sijoitukset ovat 100k niin se huomioidaan sellaisenaan vai huomioidaanko vain sijoituksista mahdollisesti maksettavat osingot?

Ja onko noista ilmoitusvelvollisuus avioerotilanteessa?

Tilanne ei koske itseäni, vaan kyselen ystävän puolesta joten tarkkoja yksityiskohtia en tiedä.

Selasin nopeasti Valtioneuvoston ohjetta, jota tulkitsemalla sanoisin, että kyllä ja ei. Osingot menevät tulona samalla lailla kuin palkatkin, mutta muuten sijoitukset otetaan huomioon varallisuutta arvioitaessa samalla lailla kuin esim. sijoitusasunnot tai vaikkapa omat taidekokoelmat.
 

Nick Neim

Jäsen
Eettisyydestä viis, mutta ottaako laki mitenkään kantaa perintöveron luopumisen jälkeisiin lahjoituksiin?

Kuvitellaan siis tilanne, jossa henkilö A on perimässä n. 120 000 euroa ilman vähennyksiä, jolloin perintöveroa lankeaisi maksettavaksi reippaat 26 000 euroa. Mikäli henkilö A luopuukin perinnöstään ja tämä summa jakaantuukin hänen neljälle perilliselle, tulisi jokaisen perillisen osuudeksi n. 30 000 euroa, ja perintöveroa maksettavaksi ilman vähennyksiä n. 2000 euroa / perillinen. Tämä tarkoittaisi siis tässä tapauksessa suoraan n. 18 000 euron säästöjä perinnöstä + "turhan" perintöveron maksamisen välttämistä samasta perinnöstä, kun henkilöstä A aikanaan aika jättää.

Varsinainen kysymys siis kuuluikin, että puuttuuko laki millään tavalla siihen, mikäli nämä kaikki neljä perillistä lahjoittavat perinnön saatuaan alle 5000 euroa tälle henkilölle A, jotta vältytään lahjaveroltakin? Kyllä, eettisesti asiasta voi olla montaa mieltä ja onhan tuo verosuunnittelua pahimmillaan (/parhaimmillaan), mutta nimenomaan lakipuoli tässä kiinnostaisi. Toki tästä on tarkoitus ihan lakimiehenkin kanssa jutella, mutta jos jollain on heti suorilta käsin parempaa tietoa, niin otetaan se mielellään vastaan. Paljon oli juttua perinnöstä luopumisesta, mutta tuota ei sivuttu missään, tai sitten en osannut hakea.
 
Viimeksi muokattu:

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Eettisyydestä viis, mutta ottaako laki mitenkään kantaa perintöveron luopumisen jälkeisiin lahjoituksiin?
Verotusmenettelylain 28 § käsittelee veronkiertoa, minkä perusteella tuotakin varmaan arvioitaisiin. En osaa ihan suorilta käsin sanoa kyllä, miten tuossa kävisi. Laki on aika hiljaa asiasta, mutta minä vähän näkisin, että tuo on vastikkeellinen luopuminen, joka Verohallinnon mukaan tekee luopumisesta tehottoman. Tällöin verot menisi A:lle ja vähän lisää veroja muille. Eri asia sitten jääkö tuosta mitenkään kiinni, mutta kyllähän tilanteen aika helposti voi nähdä niin, että nuo 5k€ maksetaan vastikkeena perinnöstä. Perintöosuudesta luopuminen ei toki varsinaisesti ole kyseessä, mutta Verohallinto saattaisi sen oikaista sellaiseksi.

Tämä noin niin kuin hatusta heitettynä.

Toki jos kyse olisi testamentista siitä voisi luopua myös osittain alun perinkin.
 
Viimeksi muokattu:

Nick Neim

Jäsen
Verotusmenettelylain 28 § käsittelee veronkiertoa, minkä perusteella tuotakin varmaan arvioitaisiin. En osaa ihan suorilta käsin sanoa kyllä, miten tuossa kävisi. Laki on aika hiljaa asiasta, mutta minä vähän näkisin, että tuo on vastikkeellinen luopuminen, joka Verohallinnon mukaan tekee luopumisesta tehottoman. Tällöin verot menisi A:lle ja vähän lisää veroja muille. Eri asia sitten jääkö tuosta mitenkään kiinni, mutta kyllähän tilanteen aika helposti voi nähdä niin, että nuo 5k€ maksetaan vastikkeena perinnöstä. Perintöosuudesta luopuminen ei toki varsinaisesti ole kyseessä, mutta Verohallinto saattaisi sen oikaista sellaiseksi.

Tämä noin niin kuin hatusta heitettynä.

Toki jos kyse olisi testamentista siitä voisi luopua myös osittain alun perinkin.
Perintö- ja lahjaverolaissa on oma veronkiertopykälänsä (33 a §), joka varmaankin @Kari Runk esittämässä tilanteessa tulisi sovellettavaksi.
Tänks molemmille vastauksista, ja kiitokset pykälistä. Tosiaan ihan niin yksioikoista tuo ei ole, kuten vähän ajattelinkin. Aika härskiähän tuo olisi, mutta toisaalta tyhmää se olisi "lahjoittaa" ylimääräisiä (kymppi-)tonneja verottajalle, jos ne vähänkään järkevästi ja laillisesti on myös vältettävissä.

Tämän sopan kunnon keitokseksi keittää myös kaksi muutakin kuolinpesää, jossa samat henkilöt ovat osakkaina. Pesiä ei ole jaettu kiinteiden omaisuuksien vuoksi vielä(kään...), joten periaatteessa niitäkin olisi varmaan mahdollista jollain tasolla hyödyntää tässä. Tämä tosiaan on kokonaisuudessaan sen verran laaja tapaus, että lakimieheen tässä on pakko ottaa yhteyttä, mutta helpompi se on tätä lähteä kartoittamaan vaihtoehtoja pienelläkin pohjatiedolla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös