Löytyykö lakimiehiä?

[Alfred E Neuman]

No, kysymys kuului, ja kuuluu edelleen, onko edes GDPR-asetusten mukaan sallittua pankin toimesta vaatia kolmen kuukauden tiliotteet, suoraa vastausta siihen en ole saanut. Arvailuja syyhyn on tullut monta ja varmasti joku niistä on oikea, mutta haluaisin saada suoran vastauksen siihen että onko käytäntö enää edes laillinen GDPR:n myötä. Nuo asetukset ovat nimittäin todella tiukat, kuten kaikki jotka työn puolesta joutuu soveltamaan niitä tietää.

Ei kai GDPR kiellä tietoja keräämästä. Se asettaa raamit sille, miten niitä tietoja käytetään ja säilytetään. Näin olen itse sen ainakin ymmärtänyt.

 

[MacRef]

No, kysymys kuului, ja kuuluu edelleen, onko edes GDPR-asetusten mukaan sallittua pankin toimesta vaatia kolmen kuukauden tiliotteet, suoraa vastausta siihen en ole saanut. Arvailuja syyhyn on tullut monta ja varmasti joku niistä on oikea, mutta haluaisin saada suoran vastauksen siihen että onko käytäntö enää edes laillinen GDPR:n myötä. Nuo asetukset ovat nimittäin todella tiukat, kuten kaikki jotka työn puolesta joutuu soveltamaan niitä tietää.

Vastaukseni perustuu tässä kohtaa enempi yleiseen järkeilyyn kuin GDPR:n kunnolliseen tuntemiseen. Pankit ovat sen verran varovaisia ja varpaillaan lakien ja säännösten kanssa, että ei ne niitä tarkoituksella rikkomaan lähde. SIten en kykene epäilemään, että moinen pyyntö olisi jotenkin lainvastainen.

Lisäksi olisin samoilla kannoilla kuin ylle kirjoittanut Alfred, että eikös tuo GDPR nimen omaan sääntele sitä tietojen käyttöä ja säilyttämistä. Tuohon peilaten, ongelma tulevaisuudessa voisi tulla siitä, että pankki tarpeettomasti säilyttää niitä tiliotteita, jos niille ei enää tarvetta ole.

 

[Dynamo]

No, kysymys kuului, ja kuuluu edelleen, onko edes GDPR-asetusten mukaan sallittua pankin toimesta vaatia kolmen kuukauden tiliotteet, suoraa vastausta siihen en ole saanut.

Vastasin jo aiemmin (suoraan laista lainaus):
"kysymys on henkilön asemaa, tehtäviä sekä niiden hoitoa julkisyhteisössä, elinkeinoelämässä, järjestötoiminnassa tai muussa vastaavassa toiminnassa kuvaavista tiedoista siltä osin kuin käsittelyn tavoite on yleisen edun mukainen ja käsittely on oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden".

Pankki tulkitsee niin, että "kyse on henkilön toimintaa kuvaavista tiedoista, ja että tietojen kerääminen/käsittely on oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden". Joku voi olla toista mieltä, onko tuo oikeasuhtaista, mutta ei kai tuosta ennakkotapausta ole.

Lisäksi tietosuoja-asetuksesta:
6 artikla:
1. Käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a) rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten;
b) käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;
c)... -clips-

Ykköskohdasta: Ainakin, jos annat ko. tiliotteet, olet samalla myös antanut suostumuksesi.
Kakkoskohdasta: Pankin mielestä tämäkin kohta täyttyy.

Tuota voi kyllä kysyä pankista, samalla voi kysyä vaikka sitä, että riittääkö niiden tiliotteiden näyttäminen, vai vaativatko ne itselleen (talletettaviksi), ja mikä tähän mahtaa olla perusteena?

 

[stairox]

Ei kai GDPR kiellä tietoja keräämästä. Se asettaa raamit sille, miten niitä tietoja käytetään ja säilytetään.

Vain välttämättömien tietojen kerääminen/säilyttämäinen on sallittua ja tässä tapauksessa haluaisin tietää että meneekö tämä ns. yli.

Edit:
Meni tuo @Dynamo n vastaus ohi. Kiitos tarkennuksista, nyt asia on harvinaisen epäselvän selvää :) No, kokeilen olla suostumatta, jos heidän mielestä on pakko toimittaa, niin silloin toimitan. Palaan tänne kertomaan miten tässä keississä meni :)

 

[Kalikka]

Tuota voi kyllä kysyä pankista, samalla voi kysyä vaikka sitä, että riittääkö niiden tiliotteiden näyttäminen, vai vaativatko ne itselleen (talletettaviksi), ja mikä tähän mahtaa olla perusteena?

Luultavasti nykyisin pitää pankin pystyä jälkikäteen todentamaan vaikkapa nyt sitten Finanssivalvonnalle tai mulle viranomaiselle, että päätökset on tehty perustellusti ja niitä pitää säilyttää sitä varten. Toisaalta GDPR:n mukaan yritys voi tällaisia säilyttää vaikkapa sillä perusteella, että sillä on asiaa riitauttaessa näyttöä siitä, että he ovat itse toimineet annettujen tietojen valossa oikein. Eihän niitä toki ole pakko antaa, mutta sitten ei synny sopimustakaan.

GDPR ei tosiaan tosiasiallisesti rajoita mitään tietojen keruuta. Suorastaan päin vastoin. Kerääminen ja säilyttäminen pitää vain tehdä asianmukaisesti ja perustella se. Ei voi kerätä ja säilyttää tietoja "huvikseen". Mutta voi, kunhan vaan palkkaa jonkun konsultin keksimään sille laillisesti uskottavat perusteet, jos ei irtoa omasta päästä.

 

[Snakster]

En sitten tiedä, onko GDPR:n kannalta eroa sillä, että asiakas itse toimittaa omia tietojaan verrattuna siihen, että asiakassuhteen aikana syntyy jotain tietoa, jonka säilyttämistä ja käsittelyä on säädelty. Ja eri asia olisi tietysti vielä sekin, jos firmojen välillä vaihtuisi asiakkaiden tietoja, mutta tämä että itse vie pankkiin heidän pyytämänsä tiedot, tunnu kovin laittomalta.

 

[Artyukhin]

Olen vaihtamassa pankkia ja uusi pankki haluaa tietenkin määrättyjä tietoja/asiakirjoja: viimeisin verotuspäätös, viimeisin palkkatodistus, tietoja talosta ja sen panttauksesta/asuntovelasta jne. Nämä ihan ok. Mutta minua hämmästytti se että he haluavat myös kolmen viimeisen kuukauden tiliotteet nykyisestä pankista. Onkohan tuo edes laillista nykyisen GDPR-tietosujan mukaan? Kaikki tarvittavat tiedot saadaan noista edellämainituista, heillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mihin itse laitan omat rahani. Jos minä olen ilmoittanut etten ole poliittisesti vaikutusvaltainen niin se pitäisi mielestäni lain mukaan riittää heille tietona. Mitäs sanovat palstan nerot tähän?

Kyllä pankeilla on tuohon oikeus, pankit saa tehdä asiakasvalinnan eli huoliiko asiakkaaksi vai eikö.

 

[stairox]

Kyllä pankeilla on tuohon oikeus, pankit saa tehdä asiakasvalinnan eli huoliiko asiakkaaksi vai eikö.

Boldaus oma. Tuo boldattu on täysin totta. Kaikki valitsee asiakkaansa. Mutta kysymys kuuluu edelleen (et ole ilmeisesti lukenut viestit jotka on tullut kysymyksen jälkeen): Onko se GDPR-sääntöjen mukaan, vai kerätäänkö tiliotteilla ns. turhaa tietoa joka tarkoittaa että se on laitonta?

Sinun vastaus oli että heillä on siihen oikeus, sillä he saavat päättää huoliiko asikkaaksi tai ei. GDPR-säädökset ei välitä paskaakaan jos pankki huolii asiakkaaksi tai ei, mutta säätää rajat mikä on välttämätön tieto ja mikä ei. Ja tämä on edellen kysymyksen ydin.

Onko sinulla faktaa että saavat vaatia tiliotteita, vai oletatko sillä perusteella että "pankit saavat valita asiakkaansa"? Nämä on kaksi täysin eri asiaa.

 

[Kalikka]

GDPR ei säätele mitä tietoa saa kerätä tai säilyttää. Se on yleiset pelisäännöt tietojen keräämisestä ja luovuttamisesta. Mahdollisia tilanteita on rajaton määrä, joten ei sellaista säädäntöä edes voitaisi tehdä.

 

[stairox]

Tuli muuten yksi asia äsken mieleen koskien tätä minun keissiä: Pankki on pyytäänyt minulta tiedot sähköpostitse. GDPR-lakien mukaan ei mitään tietoa yksityshenkilöistä saa lähettää sähköpostin kautta (ilman salausta) missä ilmenee arkaluontoista dataa (kuten tässä kyseisessä keississä; tiliotteet, talon ostosopimus, talon panttaukset jne). Kaikista noista löytyy mun tarkat henkilötiedot. Silloin ne pitäisi lähettää suojatulla yhteydellä pankin pyynnöstä. Sellaista yhteyttä he eivät ole pyytäneet/esittäneet.

GDPR on jopa niin tiukka, että jos kaksi tietoa yhdestä ihmisestä ilmenee sähköpostissa, niin se pitää lähettää salattuna. Esim. <nimi + osoite>, tai <nimi + henkilötunnus>, tai <nimi + puhelinnumero>. Kaikista noista dokumenteista löytyy mun tarkat henkilötiedot, ja monta muutakin tietoa, ja silloin ne pitäisi lähettää suojatulla yhteydellä pankin pyynnöstä. Eli kyllä pankeillakin on hakemista miten GDPR:ää sovelletaan päivittäisesssä työssä.

No, palaan asiaan (edelleenkin) kun pankista vastataan.

 

[stairox]

GDPR ei säätele mitä tietoa saa kerätä tai säilyttää. Se on yleiset pelisäännöt tietojen keräämisestä ja luovuttamisesta. Mahdollisia tilanteita on rajaton määrä, joten ei sellaista säädäntöä edes voitaisi tehdä.

GDPR säätelee nimenomaan mitä tietoa saa kerätä ja säilyttää, ja kaiken lisäksi kuinka pitkään määrättyjä tietoja saa säilyttää. Tämä on faktaa, tiedän sen työni puolesta. Me jouduimme laittamaan asiakasrekistereihin kahden vuoden aikarajoitus, jolloin yksityishenkilön asiakstiedoista poistuu kaikki muut tiedot paitsi nimi automaattisesti, sillä kahden vuoden päästä tiedot eivät enää ole oleellisia GDPR-sääntöjen mukaan. Jos asiakas sallii tietojen säilytys, asia on eri.

Edit:
En tiedä mistä sinä olet saanut käsityksen että tietojen kerääjä on se joka päättää mikä on olennaista tai ei. GDPR:n idea on juuri päinvastainen, suojellaan yksilöitä.

Laitetaan tähän vielä käytännön esimerkki. Jos teen asiakkalle tarjouksen, mistä tuotteesta tahansa, niin siihen en saa ottaa muuta kuin oleeliset tiedot mitä tarvitsen yhteydenpitoon (nimi, sähköposti, mahdollisesti puhelinnumero, riippuu miten ollaan sovittu että ollan yhteyksissä). Henkilötunnusta en saa missään tapauksessa ottaa talteen, eneenkuin lähdetään hakemaan esim. luottopäätöstä hänen hyväksynnällä. Ennen sitä henkilötunnus on ei ole "oleellinen tieto". Sitten taas jos myy autoja ja lähetän asiakkaan koeajoon, niin henkilötuunus on erittäin oleellinen tieto (sähköposti taas ei ole tässä tapauksessa oleellinen tieto), sillä koeajovakuutukseen on laitettava henkilötiedot ajokortista että autossa on ylipäänsä vakutuus voimassa. Kun auto palautuu ja jos asiaks ilmoittaa ettei ollut kiinostava kohde, niin tiedot eivät enää ole oleellisia, dokumentti on hävitettävä silppuriin. Toki näissä tapauksissa tiedot säilyy sen kaksi vuotta (salattuina jollain serverillä) ihan sen takia että jos kyseinen henkilö on auton koeajon aikana ajanut ylinopeutta, tai ryöstänyt pankin.

 

[Tinke-80]

En ole lakimies, mutta GDPR asia alkoi kiinnostamaan.

Tietosuojaperiaatteet | Tietosuojavaltuutetun toimisto

tietosuoja.fi

Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on

• käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
• kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
• kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
• päivitettävä aina tarvittaessa: epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä
• säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten
• käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti.

Nähtävästi tuo kolmas kohta on tässä kohtaa se oleellinen kysymys. Onko tilitiedot oleellinen ja tarpeellinen määrä tietoa uuden asiakassuhteen luomiseen? Mielestäni kyllä. Eli ei ole GDPRn vastaista tuo tilitietojen pyytäminen.

 

[Creed Bratton]

En ole lakimies, mutta GDPR asia alkoi kiinnostamaan.

Tietosuojaperiaatteet | Tietosuojavaltuutetun toimisto

tietosuoja.fi

Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on

• käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
• kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
• kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
• päivitettävä aina tarvittaessa: epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä
• säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten
• käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti.

Nähtävästi tuo kolmas kohta on tässä kohtaa se oleellinen kysymys. Onko tilitiedot oleellinen ja tarpeellinen määrä tietoa uuden asiakassuhteen luomiseen? Mielestäni kyllä. Eli ei ole GDPRn vastaista tuo tilitietojen pyytäminen.

Myös kohta kaksi pätee tuohon. Pankki nimenomaan haluaa nähdä ne 3kk tiliotteet, jotta ei käy ilmi jotain laittomuuksia (esim rahanpesuun viittavia) tai ettei luototettava henkilö kuluta rahojaan suurissa määrin esim nettikasinoilla.

 

[stairox]

Onko tilitiedot oleellinen ja tarpeellinen määrä tietoa uuden asiakassuhteen luomiseen? Mielestäni kyllä. Eli ei ole GDPRn vastaista tuo tilitietojen pyytäminen.

Pankki nimenomaan haluaa nähdä ne 3kk tiliotteet, jotta ei käy ilmi jotain laittomuuksia (esim rahanpesuun viittavia) tai ettei luototettava henkilö kuluta rahojaan suurissa määrin esim nettikasinoilla.

Juuri tästä syystä alunperin lähdin kysymään onko tiliotteiden vaatiminen välttämätöntä :) Mielestäni niistä pankki saa todella paljon enemmän tietoa kun mitä he tarvitsevat. Normaalisti luottohakemuksissa kysytään velanhoitokulujen kokonaimäärä, tulot, työsuhyde jne, asiakas vakuuttaa/vahvistaa allekirjoituksellaan että antamat tiedot ovat oikeat, ja jos valehtelee, niin kyseessä on petos.

Rahanpesuun liittyvästä asiasta ei voi olla kysymys, sillä kaikilla pankeilla on velvollisuus kysellä mistä rahat on peräisin jos tallettaa isomman summan tililleen. Eli nykyinen pankki olisi jo talletusvaiheessa kysynyt rahojen alkuperästä jos olisin tallettanut isomman summan.

Koskien tuota nettikasinoa: Pankilla ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa jos minä pelaan vaikka tonnilla joka kuukausi nettikasinoissa, niin kauan kun minä maksan lainaani ajoissa ja lainavakuudet on kunnossa. Ainoa pankin kannalta ns. oleellinen tieto tiliotteissa on mielestäni se että niistä ne voi tsekata kaikki velanhoitomenot ja palkan suuruus. Nämä tiedot voidaan myös hoitaa lomakkeella (kuten luottoasioissa yleensä tehdään), sillä asiakas on velvollinen antamaan oikeat tiedot.

Jos taas mennään siihen että "voihan se asiakas kumminkin valehdella", niin toki näinkin on, mutta jos joku ihan oikeasti haluaa tehdä petoksen, niin kolmen kuukauden tilitteet ei kerro yhtään mitään. Ammattilainen jättää kolme kuukautta maksamatta esim. luottokorttilyhennyksiä ja ilmoittaa ettei ole muita velanhoitomenoja kun talolaina.

Tämähän on juuri GDPR-asetusten ongelma, kun raja mikä on oleellista (tai epäoleellista) tietoa on häilyvä. Minä olen sitä mieltä että tiliotteissa saattaa olla niin paljon epäoleellista ja jopa herkkää tietoa millä pankki ei tee yhtään mitään. ERsim. jos niistä ilmenee että käyn usein homobaarissa (ja en ole tullut ulos kaapista), niin se ei ole tieto mitä minä haluasin jakaa pankin kanssa.

No, kuten kirjoitin jo aikaisemmin, niin olen yhteydessä pankkiin huomenna ja kysyn asiasta. Jos yhteyshenkilöni sanoo että asia on tarkistettu että tämä on GDPR-asetusten mukaisesti, niin sitten toimitan tilotteet.

 

[Creed Bratton]

@stairox joo en sinällään ala tästä väittelemään vaan mielenkiinnolla itse kuulen myös vastauksen. Jos siis jaksat sen tänne myös raportoida.

 

[Hukkaviiva]

Osaako täällä joku enemmän asioista tietävä kertoa mulle että menikö alla kertomani asia ihan oikein.

Kaveri osti aikoinaan silloisen puolisonsa kanssa asunnon johon ottivat yhteisen asuntolainan. Eron jälkeen kaveri muutti pois siitä ja puolisonsa jäi asumaan siihen ja yrittivät myydä asuntoa koko ajan,no muutaman vuoden jälkeen kun asunto ei ollut menny kaupaksi niin kaveri suostui siihen että myy asunnon exälleen. Exä ei kuitenkaan yksin saanut asuntolainaa niin paljoa kuin asunnosta oli velkaa. Tuo jäljelle jäänyt osuus jäi kokonaan kaverin maksettavaksi. Maalaisjärjellä ajateltuna tuo jäljelle jäänyt osuus pitäisi mennä puoliksi, mutta meneekö se oikeasti noin että se jää kokonaan kaverin maksettavaksi?

 

[stairox]

Osaako täällä joku enemmän asioista tietävä kertoa mulle että menikö alla kertomani asia ihan oikein.

Kaveri osti aikoinaan silloisen puolisonsa kanssa asunnon johon ottivat yhteisen asuntolainan. Eron jälkeen kaveri muutti pois siitä ja puolisonsa jäi asumaan siihen ja yrittivät myydä asuntoa koko ajan,no muutaman vuoden jälkeen kun asunto ei ollut menny kaupaksi niin kaveri suostui siihen että myy asunnon exälleen. Exä ei kuitenkaan yksin saanut asuntolainaa niin paljoa kuin asunnosta oli velkaa. Tuo jäljelle jäänyt osuus jäi kokonaan kaverin maksettavaksi. Maalaisjärjellä ajateltuna tuo jäljelle jäänyt osuus pitäisi mennä puoliksi, mutta meneekö se oikeasti noin että se jää kokonaan kaverin maksettavaksi?

Tuohan riippuu asunnon arvo/velkaa jäljellä -suhteesta. Molemmat ovat vastuussa 50% lainasta.

Esimerkki 1:
- Asunnon arvo 100 000 (50 000 euroa/henkilö)
- Lainaa 70 000 (35 000/henkilö)
Nainen haluaa lunastaa asunnon:
- Hänen on ostettava miehen osuus hintaan 50 000 euroa
- Mies on toki edelleen vastuussa puolesta lainasta (35 000 euroa)
- Nainen voi maksaa miehelle 15 000, saadakseen maksettua miehelle asunnon arvon miinus lainan erotuksen, ja mies on velaton tämän jälkeen, naisella taas on lainaa koko 70 000 euroa + 15 000 euroa = 85 000 euroa. Tähän ei tietenkään pankki suostu, sillä vakuudet (asunto) ei riitä.

Esimerkki 2:
- Asunnon arvo 100 000 (50 000/henkilö)
- Lainaa 40 000 (20 000/henkilö)
- Lunastukseen tarvitaan 30 000 euroa. Naisen kokonaisvelka 30 000 + 40 000 = 70 000 euroa, mihin tuskin pankki ihan helposti suostuu yksin asuvalle ihmiselle.

Kummassakaan skenaariossa mies ei todellakaan maksa mitään, naisen on lunastettava hänet asunnosta ja mies on velaton. Jos taas velkaa on enemmän kun mitä asunnon arvo on, niin asia muuttuu täysin. Tuskin kumminkaan niinpäin voisi olla, sillä tuskin mikään pankki on myöntänyt niin isoa lainaa että olisi edes pienintäkään riskiä että arvo/laina-suhde olisi heittänyt häränpyllyä.

 

[Hukkaviiva]

Jos taas velkaa on enemmän kun mitä asunnon arvo on, niin asia muuttuu täysin. Tuskin kumminkaan niinpäin voisi olla, sillä tuskin mikään pankki on myöntänyt niin isoa lainaa että olisi edes pienintäkään riskiä että arvo/laina-suhde olisi heittänyt häränpyllyä.

Tässä tilanteessa oli juurikin noin että lainaa oli jäljellä enemmän kuin asunnon arvo oli.

Asunnon hankinnan jälkeen paikkakunnalta lähtenyt paljon työpaikkoja jne niin ei mennyt kaupaksi millään.

Lainaa oli muutama kymmenen tuhatta enemmän maksamatta kuin mitä oli hinta millä exänsä lunasti asunnon itselleen. Siis tyyliin, lainaa maksamatta 130k, nyt toinen lunasti asunnon itselleen 100k:lla ja se 30k jäi kokonaisuudessaan maksettavaksi tälle osapuolelle joka myi osuutensa.

 

[stairox]

Tässä tilanteessa oli juurikin noin että lainaa oli jäljellä enemmän kuin asunnon arvo oli.

Asunnon hankinnan jälkeen paikkakunnalta lähtenyt paljon työpaikkoja jne niin ei mennyt kaupaksi millään.

Lainaa oli muutama kymmenen tuhatta enemmän maksamatta kuin mitä oli hinta millä exänsä lunasti asunnon itselleen. Siis tyyliin, lainaa maksamatta 130k, nyt toinen lunasti asunnon itselleen 100k:lla ja se 30k jäi kokonaisuudessaan maksettavaksi tälle osapuolelle joka myi osuutensa.

Silloin pitäisi mennä näin:
- Arvo 100 000 (50 000 per nuppi)
- Lainaa 130 000 (65 000 per nuppi)
- Lunastushinta: 50 000, miehelle jää silti lainaa 15 000 kun hänet on lunastettu pois
- Naisella lainaa 65 000 + 50 000 = 115 000, ei kyllä mene missään pankissa läpi ilman lisävakuuksia

Eli: ei todellakaan mene miehen piikkiin koko 30 000, vaan puolet siitä.

 

[stairox]

@stairox joo en sinällään ala tästä väittelemään vaan mielenkiinnolla itse kuulen myös vastauksen. Jos siis jaksat sen tänne myös raportoida.

Noniin, laitoin eilen illalla sähköpostia pankin yhteyshenkilölle ja kysyin tiliotteiden tarpellisuudesta. Hän vastasi nyt aamusta että ainoa info mitä niistä otetaan on palkkatieto ja haluavat kolmen kuukauden ajalta siitä syystä että voivat laskea jonkun näköisen keskiarvon kun olen provisiopalkalla. Mutta jos minun viimeisimmässä palkkalaskelmassa (jonka minun pitää muutenkin toimittaa) ilmenee koko vuoden palkka tähän mennessä, niin ei tarvitse toimittaa tiliotteita. Ja minun palkkalaskelmassa näkyy tosiaankin myös kumulatiivinen palkka.

Eli näillä tiedoilla päästään siihen lopputulemaan että tiliotteiden vaatiminen on turhan tiedon kerääminen, menee tämän pykälän alle:
- kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden

Nämä tiedot saadaan tosiaankin helpolla muullakin tavalla, ilman että mukana tulee turhaa tietoa:
- palkkalaskelman kautta useimmissa tapauksissa, kuten myös minun tapauksessani
- työnantajan tekemän palkkatodistuksen kautta, vaikkapa kolmen tai kuuden kuukauden palkan pohjalta

Ps. Ja kun kerran lähtivät pyytämään kolmen kuukauden tiliotteita pelkän palkkatiedon takia, olisivat voineet pyytää pelkästään palkkapäivän tiliotteet kolme kuukautta taaksepäin.

No, sain tämäkin nyt selvitettyä ja toimitan tarvittavat dokumentit heille. Kiitos mielenkiintoisesta keskusteluista ja pohdinnoista heille jotka osallistuivat :)

 

[huhheijaa]

Lainaa oli muutama kymmenen tuhatta enemmän maksamatta kuin mitä oli hinta millä exänsä lunasti asunnon itselleen. Siis tyyliin, lainaa maksamatta 130k, nyt toinen lunasti asunnon itselleen 100k:lla ja se 30k jäi kokonaisuudessaan maksettavaksi tälle osapuolelle joka myi osuutensa.

Jos niin on sovittu, niin sitten menee noin. Aika vaikea sanoa, kun ei tiedä mitä kauppasopimuksessa ja lainan uudelleenjärjestelyissä sovittu. Vaikka olisi yhteisvastuullinen laina, niin ei mikään suoraan estä sopimasta, että vain toinen osapuoli maksaa sitä lainaa. Pankkia ei kiinnosta, niin pitkään kun joku sitä maksaa. Ikävä yllätys toiselle sitten, jos ei maksua ei näy. Pankki tonkii sitten sen paperin, minkä perusteella voi karhuta kummalta tahansa, koska ei se kahden välinen sopimus taas sido pankkia.

Eli voi olla oikein tai voi olla väärin. Jos on edelleen laina molempien nimissä puoliksi, eikä olla keskenään maksusta sovittu, niin sitten se on 50/50. Jotain keskusteluita asiasta on melko varmasti käyty, koska ex on lopettanut maksun ja toinen oletettavasti tiennyt, että pitää maksaa molempien osuus.

 

[Creed Bratton]

@stairox kiitos tiedosta! Joo kuulostaa aika jännältä, että kyselivät tiliotteiden perään sen sijaan että olisi suoraa kysynyt palkkakuitteja. Meniköhän tuo nyt ihan pankin virallisten prosessien mukaan? Jos kyseessä on isompi (Nordea, OP tai Danske), niin suuresti epäilen.

PSD2 ainakin teoriassa mahdollistaisi sen, että asiakas halutessaan pystyisi jakamaan toisen pankin tilitiedot myös uuteen pankkiin. Ja tuon datan voisi käyttää asiakkaan pisteyttämiseen jonka perusteella antaa esim parempi marginaali. En tiedä onko mikään pankki oikeasti päässyt hyödyntämään tuota. Oma näkyvyys katosi, kun vaihdoin duunia 2019 kesällä.

 

[stairox]

Meniköhän tuo nyt ihan pankin virallisten prosessien mukaan? Jos kyseessä on isompi (Nordea, OP tai Danske), niin suuresti epäilen.

Ei ole mikään noista mainituista pankeista. Oletan että meni "näin olemme aina teghneet" -prosessin mukaisesti, eikä kenelläkään ole tullut mieleen että prosessia olisi pitänyt muuttaa GDPR:n myötä. Harva normaali kuluttajahan ei tiedä GDPR-asetuksista hölynpölyäkään, niin ilmeisesti ei kukaan ole kyseenalaistanut toimintatapaa tähän mennessä.

 

[Creed Bratton]

Ei ole mikään noista mainituista pankeista. Oletan että meni "näin olemme aina teghneet" -prosessin mukaisesti, eikä kenelläkään ole tullut mieleen että prosessia olisi pitänyt muuttaa GDPR:n myötä. Harva normaali kuluttajahan ei tiedä GDPR-asetuksista hölynpölyäkään, niin ilmeisesti ei kukaan ole kyseenalaistanut toimintatapaa tähän mennessä.

Nuo isot ovat kyllä muuttaneet prosessit GDPR:n mukaisiksi, tosin tiedä sitten onko henkilökunta aina tietoinen. Pienemmissä pankeissa sitten varmasti löytyy paljon näitä mainitsemisia prosesseja :D

 

[12961]

Onko merioikeutta hyvin tuntevia?

Amorellan jumituttua matalikolle ja laivaa sieltä pelastettaessa alkoi nenään tuoksua yhteinen haveri.

Laivahan ajettiin saaren rantaan päällikön päätöksellä ja näin estettiin lisävahinkojen syntymistä?

Tuleeko siis auton laivaan ajaneille maksettavaksi osuutensa pelastuskustannuksista jaettuna rahdin arvon perusteella? Viikkarin autoja koskevissa kuljetusehdoissa on hyvin yleinen general average -pykälä.

Omat autovakuutusehdotkin tuli mielenkiinnosta kurkattua, eipä ollut mitään mainintaa autolle rahtina sattuvasta yhteisestä haverista, eli ainakin minulla tällainen vahinko menisi omaan piikkiin.