Löytyykö jatkoajasta muita täysin raittiita?

[Lorvi]

Nykyään vain se on niin nuorison keskuudessa, että mukamas pitää juoda. Muuten et ole "cool".

Itse olen aina taistellut tätä luuloa vastaan hyvällä tuloksella, mielestäni olen aina ollut "suosittu" vaikka en juo tahi polttele tupakkia joka välitunti salaa jossain.

Varmaan ylä-aste aikoina olin ainoa luokan selväpää, kun ysille meni niin kaikki hyvät oppilaat alkoivat lipsua alkoholin mukavaan maailmaan.

 

[K. Pahero]

Varmaan ylä-aste aikoina olin ainoa luokan selväpää, kun ysille meni niin kaikki hyvät oppilaat alkoivat lipsua alkoholin mukavaan maailmaan.

No enpä usko, että olit ainoa. Olit luultavasti ainoa raitis ja rehellinen.

Viime la-su tuli otettua viiniä ja boolia klo 19-06. Ei ollenkaan krapulaa eikä morkkista, kuin muiden ihmisten teoista. Ehkä noin 100 kilon elopaino auttaa asiaan. En kuitenkaan ole mikään kokenut juomari. Ekat kännit armeija-aikana noin kaksi vuotta sitten. Ennen sitä siis täysraitis koko yläasteen ja lukion.

Oma suhtautumiseni täysraittiuteen on selvä. (Toivottavasti edes joku hymähti.)

Kukaan ei halua katsella selvinpäin humalassa olevia ihmisiä.

 

[Bob Rambo]

Nykyään vain se on niin nuorison keskuudessa, että mukamas pitää juoda. Muuten et ole "cool".

Tätä en itse menisi allekirjoittamaan. Täysi-ikäisyyden saavutin viime vuonna, ja jo useamman vuoden on selkeästi raittiusaatteet nousseet nuorison keskuudessa, ainakin omalla kotikunnallani. Omassakin kaveriporukassa arvostetaan ihan selkeästi niitä, jotka haluavat pysytellä erossa viinasta ja röökistä. Kavereiden keskuudessa tosin mitään välimuotoja ei juurikaan tunneta. Eli joko ollaan täysin selviä tai sitten joka kerta vedetään hella täyteen ja aamulla ihmetellään, missä sitä ollaan naamajarruteltu viime yönä. Kuitenkin ilahduttavaa on se, että yläasteikäiset eivät ihan yhtä innoissaan ole ryyppäämässä joka perjantai kuin joskus muinoin.

Itsehän toki olen megacool ja vedän perseet olalle vähintään kerran viikossa. Joskus jopa kahdesti.

 

[eagle]

Olen entinen absolutisti, nykyinen kohtuukäyttäjä. En moralisoi käyttämistä, mutta en myöskään tahdo nähdä/kokea häiriökäyttäytymistä.

 

[Ted Raikas]

Varmaan ylä-aste aikoina olin ainoa luokan selväpää, kun ysille meni niin kaikki hyvät oppilaat alkoivat lipsua alkoholin mukavaan maailmaan.

Aika pitkälti samalla lailla tuo meni omallakin kohdallani. Yläasteen kasilla ja ysillä alkoi enenevissä määrin porukkaa kiehtomaan nuo tupakan ja viinan salaisuudet ja meno sen mukaista, itseäni ne ei kiinnostanut tippaakaan. En tiedä olinko nyt ihan ainoa, kuka ei alkoholilla lätrännyt, mutta luultavimmin niitä harvoja joka niin ei tehnyt. Mukaan teiniryyppäjäisiin yritettiin kyllä houkutella, mutta kun ei vaan napannut, niin ei. Enkä näin jälkikäteen kadu senaikaista ja vielä sen jälkeenkin melko pitkään jatkunutta päihteettömyyttä.

Nykyäänhän en raitis ole kyllä, kuten monta kertaa on tullut todettua. En kannusta ketään päihdyttämään itseään, jos ei siltä todellakaan tunnu. En silti myöskään kannusta olemaan ylimielinen ja niuho, jos ei itse korkin päälle astu. Sellaisetkaan ihmiset eivät ole kovin miellyttäviä.

 

[kakkonen]

Kavereiden keskuudessa tosin mitään välimuotoja ei juurikaan tunneta. Eli joko ollaan täysin selviä tai sitten joka kerta vedetään hella täyteen ja aamulla ihmetellään, missä sitä ollaan naamajarruteltu viime yönä.

Mikähän tässä on syynä? Eikös juuri se kohtuu käyttö on kivaa.

 

[sampio]

Nykyäänhän en raitis ole kyllä, kuten monta kertaa on tullut todettua. En kannusta ketään päihdyttämään itseään, jos ei siltä todellakaan tunnu. En silti myöskään kannusta olemaan ylimielinen ja niuho, jos ei itse korkin päälle astu. Sellaisetkaan ihmiset eivät ole kovin miellyttäviä.

En epäile että olisit kohdistanut tätä minulle, mutta rehellisesti sanottuna oli kyllä vaikea olla olematta hiukan huvittunut ja joskus jopa ylimielinen, kun jengi tilitti oloaan opiskeluaikoinaan. Ei siinä mitään, jos juo - kai siitä jotain iloa irtoaa, kun noin suosittu harrastus on - mutta turha kätkeytyä sen taakse. Tai huokailla niitä paskanhajuisia henkäyksiään muiden päälle. Edelliseen viestiini viitaten, veljeni kertoi, että oli kohtuu vaikeaa hillitä itseään, kun joku oli vielä säälitellyt tuota aamuyöhön saakka kukkunutta harjoittelijaa. Toki kyseessä on usein yksittäinen moka muuten ihan normaalien jannujen käytöksessä, mutta silti hiukan sylettää, kun niitä katsotaan niin herkästi läpi sormien.

 

[Bob Rambo]

Mikähän tässä on syynä? Eikös juuri se kohtuu käyttö on kivaa.

Usko pois, tätä on monen monituista kertaa mietiskeltykin porukalla. Voi olla liioiteltua sanoa, että joka kerralla aikaisemmin mainittu toteutuisi. Todellisuudessa tällä kaavalla etenee ehkä vain 99% iltamista.

Omalla kohdalla on tosin niin, että vaikka tulisi kuinka vedettyä pää täyteen, niin todella harvoin tulee tehtyä jotain typerää, jota tarvitsisi oikeasti hävetä. Hauskaa on aina. Aamulla varsinkin kun kelailee mitä hassua sitä on illalla duunaillut. Monilla kuitenkin on vain niin, että niitä omia rajoja ei tiedosteta. Varsinkaan kun ensimmäinen olut kilahtelee otsaan.

 

[BitterX]

Veljeni kanssa juteltiin aiheesta viikonloppuna. Hän oli ehdottanut opiskelijakekkereiden aloittamista kahvilassa capuccinon ja latten kera, josta rymyjengi olisi voinut jatkaa matkaansa myöhemmin eteenpäin, veljenikään kun ei alkoholia käytännössä juuri naukkaile. Ei ollut jengi kovasti innoissaan ideasta. Kukapa sitä ei haluaisi humalassa olla. Sitten porukka inisee, kun pää on pipi seuraavan päivän luennoilla, huh huh. Yksi sankari oli kuulemma tunkenut harjoittelujaksolla ala-asteelle krapuloissaan, ihme meininkiä. Tuollainen alkaa oikeasti jo rassata, ei paljon kiinnostaisi haistella lemuavaa harjoittelijaa päivän ajan samassa tilassa, puhumattakaan mitä lapset joutuvat kokemaan, kun kasvatustieteiden ylioppilas Lissu 20 vee tulee hönkimään neuvojaan päivän mittaan.

Minä vedän joskus kännit, koska se on kivaa. Jos pää on kipeä seuraavana päivänä, niin ei mahda mitään. Kyllä se iltaan mennessä paranee, joskus jopa niin hyvin, että voi lähteä uudestaan liikkeelle jos mieli tekee. Itselläni ei olisi mitään sitä vastaan, että aloittaisin opiskelijabileet jossain mukavassa kahvilassa, saahan niissäkin bissen tilattua. Ja jos joku vetää cappucinon, niin vetäköön - voisihan sitä itsekin, jaksaisi rymytä paremmin.

Dokatessa on kuitenkin tiedostettava vastuunsa jurrin ja darran osalta. On olemassa nimittäin tilanteita, joissa ei ole soveliasta pyöriä tuubassa tai gangesissa. Jos paasaajat tiedostaisivat sen, että viina ei ole pahasta sen pysyessä renkinä, olisi meillä kaikilla kivempaa. En nimittäin vihaa juuri mitään enempää, kuin sitä, että joku alkaa saarnaamaan mulle mun alkoholin käytöstä.

 

[BitterX]

Edelliseen viestiini viitaten, veljeni kertoi, että oli kohtuu vaikeaa hillitä itseään, kun joku oli vielä säälitellyt tuota aamuyöhön saakka kukkunutta harjoittelijaa. Toki kyseessä on usein yksittäinen moka muuten ihan normaalien jannujen käytöksessä, mutta silti hiukan sylettää, kun niitä katsotaan niin herkästi läpi sormien.

Ei auta muu, kuin hillitä itsensä. Kyseessä saattaa nimittäin olla ihan normaali ihmisten välinen empatia.

 

[Hazardipakki]

Minä vedän joskus kännit, koska se on kivaa.

Itselläni ei olisi mitään sitä vastaan, että aloittaisin opiskelijabileet jossain mukavassa kahvilassa, saahan niissäkin bissen tilattua.

Jos paasaajat tiedostaisivat sen, että viina ei ole pahasta sen pysyessä renkinä, olisi meillä kaikilla kivempaa.

Oletko nyt ihan varma, ettet itse ole se renki? :)

 

[sampio]

Dokatessa on kuitenkin tiedostettava vastuunsa jurrin ja darran osalta. On olemassa nimittäin tilanteita, joissa ei ole soveliasta pyöriä tuubassa tai gangesissa. Jos paasaajat tiedostaisivat sen, että viina ei ole pahasta sen pysyessä renkinä, olisi meillä kaikilla kivempaa.

En minä epäile, etteikö humalassa olisi hauskaa, ei kai muuten moni ihan fiksukin jannu sitä toistuvasti itsellensä hommaisi muuten. Minulle on aivan sama, juoko joku ja kuinka paljon, kunhan se ei häiritse minuun vaikuttavia toimintoja. Tilanteesta toki riippuu, mistä viitsin nipottaa, mutta eniten häiritsee se, että esim. krapulaiseen opiskelijatoveriin tai vastaavaan pitäisi suhtautua kuin tavalliseen ilmiöön.

 

[BitterX]

Oletko nyt ihan varma, ettet itse ole se renki? :)

Ok, en ole enää varma :)

No ei vaan. Olen sitä mieltä, että alkoholi ei ole pahasta niin kauan kun:

- Putki ei jää päälle. Eli ei ole tapana korkata.
- Olon ollessa murheellinen, ei tee mieli purkaa sitä kotona yksinään viinaan. Sen sijaan ongelmana en näe, jos joku haluaa lähteä kavereiden kanssa pitämään hauskaa kun surettaa sen sijaan, että jäisi kotiin yksinään mököttämään.
- Velvoitteet (työ, opiskelu) eivät häiriinny alkoholin takia säännöllisesti. Jos jonkun työporukan bileiden / opiskelijajamien jälkeen on darra, eikä työteho ole parhaimmillaan, ei sekään ole ongelma. Kunhan se on poikkeus, eikä sääntö.
- Alkoholijuomat eivät aiheuta persoonallisuushäiriöitä.
- Alkoholin kanssa läträäminen ei ole ainoa harrastus.

Viina on viisasten juoma. Sen käytön kanssa pitää olla tarkkana. Itse katson olevani tarpeeksi viisas, etten päästä alkoholiongelmaa syntymään. Olen ollut ja aion olla tarkkana. Varoittavia esimerkkejä on paljon - lähipiirissäkin.

 

[BitterX]

Tilanteesta toki riippuu, mistä viitsin nipottaa, mutta eniten häiritsee se, että esim. krapulaiseen opiskelijatoveriin tai vastaavaan pitäisi suhtautua kuin tavalliseen ilmiöön.

Onhan krapulainen opiskelija oikeasti aika tavallinen ilmiö, vai mitä? :)

Itse tosin tunnen myötätuntoa itseäni ja krapulattomia kohtaan, enkä mene luennolle, jos haisen vanhalle. Ja jos luento on tärkeä, en haise vanhalle, koska en ole ollut ryyppäämässä...

 

[sampio]

Ei auta muu, kuin hillitä itsensä. Kyseessä saattaa nimittäin olla ihan normaali ihmisten välinen empatia.

Ei kyse ollut raivonpurkauksesta, vaan lähinnä kollegan käytöksen kyseenalaistamisesta. Veljeni oli hienovaraisempi, itse olisin todennäköisesti todennut, että paskaakos joit.

Huvittavaa* lukea empatiasta tässä yhteydessä, sitä tuskin saisi osakseen, jos saattaisi itsensä zombieksi jostain muusta syystä.

* Tarkennetaan tätä sen verran, etten auo päätäni sinulle, vaan en vain pysty käsittämään, miksi itseaiheutettua tilaa pitäisi säälitellä. Ei sitä tietenkään kannata pahentaa moralisoimalla, varsinkin, jos kyse on muuten asiansa hoitavasta tyypistä. Eli ehkä oli vain hyvä, etten ollut veljeni sijasta tuossa tilanteessa.

 

[BitterX]

Ei kyse ollut raivonpurkauksesta, vaan lähinnä kollegan käytöksen kyseenalaistamisesta. Veljeni oli hienovaraisempi, itse olisin todennäköisesti todennut, että paskaakos joit.

Huvittavaa lukea empatiasta tässä yhteydessä, sitä tuskin saisi osakseen, jos saattaisi itsensä zombieksi jostain muusta syystä.

Empatiasta sen verran, että sehän on ikäänkuin myötätuntoa sellaisissa asioissa, mikä on tapahtunut tai voi tapahtua itsellekin. Se ei silti tarkoita, että hyväksyisi sen toisen toiminnan. Asettumista ikäänkuin toisen asemaan. En näe siinä mitään pahaa.

Siinä olen kyllä samaa mieltä, että paskaakos joi. Oma vika. Selber Schuld. Muutenkin on tunnettava vastuunsa ja nauttia alkoholia sen mukaan, mikä on tilanteeseen sopivaa.

 

[Jet Pilot]

Olen alkanut miettiä alkoholinkäytön lopettamista, mitä en olisi voinut missään tapauksessa kuvitellakaan vielä vuosi takaperin.

Viimeiset kymmenen vuotta on tullut oltua käytännössä lähes joka viikonloppu pari päivää kännissä, useimmiten niin sekaisin, ettei edellisestä illasta ole juurikaan muistikuvia. Nyt on viime keväästä lähtien kuitenkin tuntunut siltä, että alkaisi ehkä riittää meikäläisen osalta.

Yksi suurimmista syistä, minkä takia olen pohtinut totaalista raittiutta, ovat alati pahenevat krapulat. Monet puhuvat että kyllä vielä alta kolmekymppisenä jaksaa mennä ja ottaa viinaa. No, itse olen huomannut, että minä en jaksa. Vaikka ikää ei vielä ole kertynyt tuota maagista kolmeakymmentä, olen huomannut että ryyppäämisestä toipuminen kestää aina vain kauemmin. Nytkin otin tukevan humalan pelkästään lauantaina, mutta vieläkin on vatsa niin sekaisin ettei nukkumisesta tule mitään. Ja kuudelta pitäisi olla töissä. Usein rankan dokaamisen ansiosta viikko jääkin kovin vajaaksi; täysissä sielun ja ruumiin voimissa on usein vasta keskiviikkoisin, eikä siitä olekaan sitten kun pari päivää perjantaihin, jolloin sama viinaralli jatkuu.

Toinen syy miksi olen ajatellut alkoholin jättämistä, on se, etten ole vähään aikaan kokenut dokaamista mitenkään erityisen miellyttäväksi. Saman porukan kanssa pyörimistä, samat vanhat kuviot. Tämän vuoden puolelta en pysty luettelemaan montaakaan sellaista kertaa kun olisi ollut oikeasti mukavaa ryypätessä.

Mutta miksi sitten täysraittius? Eikö sitä voisi ottaa vain muutaman? No, minä kuulun siihen porukkaan, joka ei yksinkertaisesti kykene ottamaan paria, vaan on aina täysin on/off-vaihteella liikkeellä. Tosin selvänä en kykene humalaisia kavereita katsomaan, mikä onkin sitten se suurin ongelma: Kun käytännössä kaikki kaverit vetävät viikonloppuisin päänsä täyteen, jää kovin vähän vaihtoehtoja itselle vapaa-ajan suhteen, jos sitä siis haluaa kavereidensa seurassa viettää. Tietysti jonkun liikuntaharrastuksen aloittaminen voisi avittaa kaidalla tiellä pysymisessä...

 

[Ted Raikas]

Olisi muuten mukava saada kuulla jotain mahd. tieteellistä selitystä, että minkä takia ikää kertyessä krapulat pahenee ja pidentyy? Onko syynä se, että verrattuna nuorempaan ikään, sitä on elimistölle kehittynyt jonkinlaista toleranssia alkoholin suhteen ja joutuu juomaan suurempia määriä päästäkseen yhtä kovaan humalaan kuin aiemminkin? Vai heikentääkö alkoholi niinkin lyhyessä muutenkin luonnollisesti rapistuvaa elimistöä ja näin ollen krapulatila pahenee? Ja vaikuttaako yleisesti ottaen se historia, mitä alkoholin kanssa on, tuohon tilaan. Eli jos juo harvoin, niin onko krapulat vähäisempiä?

Itse olen nyt jo kohta lähemmäs kolmekymmentä ja aloitin alkoholin käytön tuossa päälle parikymppisenä. Toistaiseksi en ole kokenut, että krapulat on kovin ylitsepääsemättömiä, muutama paha vuodessa voi olla, mutta tällöin kyse on todellakin kovemmasta ryyppäämisestä ja kaikkea erinäköistä juomaa sekaisin tietysti ja siihen mahd. yhdistettynä vielä sauna, joka haihduttaa nestettä entisestään. Noin muuten kyllä vedellä, teellä ja ruoalla saan pahimman krapulan taitettua yleensä.

 

[lavos]

Joo-oh. Aika kipeä aihe meidän maassa. Itsekin tullut mietittyä jos lopettais juomisen kokonaan. Ei siinä mitään jos osais juoda kohtuullisesti, mut joka kerta kun on juomassa niin 85% todennäköisyydellä tulee juotua niin kauan et lähtee taju tai tekee jotain mitä joutuu katumaan kauan. Itseäni ei nykyään pahemmin kännäävät ihmiset häiritse. Nuorempana häiritsi enemmän, koska omassa lapsuudessa näki kaikessa kauheudessaan miten alkoholi tuhoaa lapsuuden. Se johti siihen että vihasin kaikkia ketkä joivat. Oma hyppääminen samaan kelkkaan kuitenkin pehmensi mielipiteitä tai hautasi ne. Haluaisin kuitenkin että omat lapset voisivat erilaisen lapsuuden elää ja tilannetta auttaisi jos ei ite joisi.

Henkilökohtaisesti minua ei kiinnosta saarnata ketään, eikä kyllä ole varaakaan. Kohtuullisesti alkoholia käyttävä aikuinen on mun silmissä rinnastettavissa raittiiseen. Ihmisiä on vaan niin moneen lähtöön. Joillekin juominen ei sovi ja joillekin sopii. Se miten kukin tähän reagoi pitäisi olla jokaisen oma päätös.

 

[Sampe]

Vielä vajaat 10 vuotta sitten en olisi kehdannut myöntää, mutta nyt voin minäkin sanoa viettäneeni toistaiseksi raittiin elämän, jota tuli kesällä 25 vuotta täyteen. Alkoholi ei ole koskaan houkutellut minua sen kummemmin, mutta pelottanut sen sijaan kyllä. Suunnilleen 17 vuoden iässä tuli vielä tehtyä erillinen periaatepäätös, että mitään maitoa vahvempaa en ota. Ehtoollisviiniä ja ylioppilasjuhlien maljaa lukuunottamatta se päätös pitikin 6-7 vuotta, jona aikana siitä muodostui jonkinasteinen pakkomielle ja samalla suhteeni alkoholiin kärsi. Litkusta tuli mielessäni mystinen mörkö, jonka pelkkä maistaminen olisi vienyt jotakuinkin koko ihmisarvoni. Olut oli minulle kirosana ja esim. kirjojen päähenkilöiden juominen vei minulta usein lukuinnon.

Sittemmin asenteeni ovat kuitenkin hellittäneet ja alkoholin käyttöä on tullut seurattua sen verran lähempää, että aineen mystisyys on katoamaan päin. Nykyään juomattomuudestaankin on sen verran varmempi, että kavereiden tyrkyttämiä juomia uskaltaa jo toisinaan maistaa - ja siihen yhteen siemaukseen se jääkin. Bacardi Breezereitä lukuun ottamatta kaikkien niiden maku on ollut oksettavan ja sietämättömän välimaastossa, eivätkä Breezeritkään vedelle, maidolle, mehulle tahi limulle pärjää. Eli on näistä 10-vuotiaan makuhermoista joskus hyötyäkin. ;)

Enkä muuten jälkikäteen pohtien koe olevani mikään toisinajattelija. Vartuin esikoislestadiolaisessa perheessä, jossa ei viinalla läträtty, enkä toisaalta viettänyt ala-asteen jälkeen juurikaan aikaa luokkakavereideni kanssa koulun ulkopuolella. En suinkaan kokenut olevani heitä parempi, vaan päinvastoin häpesin/ujostelin sekä uskovaisuuttani että raittiuttani, jotka kotona olivat kuitenkin luonnollinen osa elämää.

Paljon vaikeampaa olikin tupakanpolton välttäminen, sillä meikäläisissä piireissä röökiä on tupannut kulumaan keskivertokansaa enemmän. Siitäkin selvisin kuitenkin vuoden parin koetuksella, enkä loppujen lopuksi ollut edes lähellä retkahtaa. Ja hyvä niin. Täysin turha aine, jonka ovat onneksi huomanneet myös esikoislessut viime vuosina.

Muiden ihmisten päihteidenkäyttö ei yleensä liiemmin häiritse, paitsi silloin kun joku päättää pistää vieressäni tupakaksi meikäläisen nauttiessa jäätelöstä tms. tai silloin harvoin kun joudun kaveriporukan juoppokuskiksi. Siihen rooliin tosin suostun vain poikkeustapauksissa, sillä yökerhon pilariin/seinään nojaaminen (minä kun en ole tuota tanssikansaakaan...), pahoinvoivien bailaajien puolesta stressaaminen ja yleensä melko kehnon musiikin kuunteleminen ei kuulu lempiharrastuksiini.

 

[rosswell]

Itselle ei myöskään ole koskaan maistunut. joskus teininä tuli maistettua olutta ja siideriä, mutta ei ne hyvälle maistunut. Sitten kun vielä luokkakaveri kuoli kännireissullaan, niin siinäpä oli helppo tehdä päätöksiä, että turhaanpa alkoholiin rahaansa tuhlaa. hyvin on pärjätty ilmankin!

Big Brotheria katsellessa päätöksen järkevyys taas vahvistui. Siinä oli malli esimerkki siitä, miten ihmiset ei osaa edes pitää hauskaa ilman viinaksia. ja sit kun sitä ei vähään aikaan saanu, niin sitten kun sitä sai, niin mopo karkas käsistä. Jos niille ois joka päivä annettu mahdollisuus juoda, olisivat luultavasti juoneet itsensä sairaalaan tai jopa hengiltä.

Vaikken itse juo, niin kyllä minä juomisen muille sallin. Harmittaa vain se, että niin harva suomalainen osaa oikeasti sivistyneesti juoda.

 

[Aatos]

Itseäni kiinnostaa tietty seikka. Eli kuinka moni teistä, jotka olette alkoholin jättäneet, olette asiaa katuneet ?

Joskus mietin, usein seuraavana päivänä, että onko tässä mitään järkeä. 10-15 tuoppia + pari terävää, maailman parannusta, joka sillä hetkellä tuntuu parantuvan, rahan menoa ja joka ainut kerta aimo koistinen.

 

[Haapamies]

Itseäni kiinnostaa tietty seikka. Eli kuinka moni teistä, jotka olette alkoholin jättäneet, olette asiaa katuneet ?

No mua ei ainakaan kadutan yhtään että olen läträmisen jättänyt ...
koska ei se minun elämääni mitenkään ole muuttanut voin käydä kavereiden kanssa tuulettumassa jos tarvitsee ja niin edespäin (ja ei edes kuskiksi tarvitse lähteä koska kaverini ymmärtävät että pelkäksi kuskiksi en lähde vaikka raitis olenkin) toki jos joskus pyytävät niin voin toki lähteä hyvään seuraan jopa kuskiksikin

 

[Tinke-80]

Joulu- ja tammikuu on nyt tähän mennessä oltu selvinpäin ja olen huomannut että eniten tässä alkoholittomuudessa kaipaa sitä sosiaalista elämää joka on osa tuopin ääressä istumista. Mutta kun on pari kertaa tullut käytyä selvinpäin baarissa (ja eilen jokerit - HIFK matsisa) on huomannut sen että selvinpäin on hemmetin mukava viettää aikaa. Jopa baarissa pystyy viettämään aikaa ihan mukavasti selvinpäin. Aika näyttää tuleeko tinkestä täysin raitis vai ei? Toivottavasti viitsii olla selvinpäin tästäkin eteenpäin.

- Tinke-80

 

[-Niks-]

Aikalailla olen absolutisti mutta kyllä välillä tulee "muutamat" oluet nautittua hyvässä seurassa niin kuin eilen. Missään baareissa en juoksentele.

Onhan se välillä kiva sammua.