Löydät kadulta lompakon, mitä teet?....

[Huuhaa]

Ja vastatkaahan sitten rehellisesti, että oletteko rehellisiä.... :D

Enköhän minä palauttaisi lompakon omistajalleen, mikäli lompakossa olisi omistajan yhteystietoja. Mikäli ei, niin sitten löytötavaratoimistoon.... Rahoineen.

Tuli muuten mieleen, että jokuhan saattaisi tehdä niinkin, että jättäisi lompakon siihen kadulle (ottamatta lompakon rahoja), vaikka sen huomaisikin, joten jos joku näin toimisi, niin se on sitten äänestyksessä="Jotain muuta, mitä?...." -vaihtoehto.... Ja samaista vaihtoehtoa tulee äänestää myös siinä tapauksessa mikäli huomaisi kyllä lompakon ja nimenomaan ottaisi lompakosta rahat, mutta jättäisi lompakon kadulle lojumaan.

 

[CMX]

Koska olen rehellinen, niin myisin sen jollekin, joka on epärehellinen :)
Tottapuhuen, kyllä minäkin sen palauttaisin omistajalleen.

 

[Ted Raikas]

Hyvä kysymys. Itse veisin kukkaron kyllä löytäriin oitis ja sisältöineen päivineen. Haluan ajatella niin että omalta osaltani pidän yllä rehellisten ihmisten mainetta, eli olen hyvänä esimerkkinä. Puhdas omatunto on mielestäni tärkeämpi asia kuin mahdollisesti tukku väärin ansaittua käteistä (vaikka käytänkin usein sanontaa; raha ei haise). Koskaan, ainakaan Suomessa ei tulisi olla niin vailla mitään että pitäisi sen vuoksi viedä jonkun toisen omaa.
Eiköhän tämä kantani asiaan ole tullut jo ihan hyvin selväksi ja liiempään saarnaan ei ole tarvetta... =)

 

[PeteX]

Todennäköisesti pitäisin rahat ja palauttaisin lompakon. On joskus itseltäkin hävinnyt ja ainoa toivomus on ollut, että paperit (ajokortti etc.) olisi saanut takaisin. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Rahaa saa helpommin järjestettyä lisää, mutta papereitten kanssa on aina hirveä hulabaloo.

 

[Spencer]

Olen epärehellinen paska, mutta myös köyhä. Rahat otan. Fikan muine sisältöineen vien vaikka poliisisedille.

 

[Oloneuvos]

Lompsa sisältöineen löytyy jäljiltäni poliisiasemalta. Isompaan itsekunnioitukseen ei nytkään liene syytä, mutta en ole aikonut vaihtaa vallitsevaa tilaa itseinhoksikaan.

 

[Vaicci#63]

Löysin kerran lompakon ja vein sen poliisille.En pöllinyt rahoja.Sain puolet siiitä summasta mikä oli lompakossa ja kaiken lisäksi omistaja tarjosi pizzan.

Rehellisyys kannattaa....ehkä....:D

 

[Poison]

Vähän aikaa asiaa mielessäni pyöriteltyäni, tulin siihen tulokseen, että palauttaisin koko lompakon sisältöineen, joko sitten omistajalleen tai löytötavaratoimistoon. Ted Raikasta hieman mukaillen voisin sanoa: "En ole niin ahdingossa, että minun tarvitsi toisen omaa viedä."

Kännykän olen kerran löytänyt, palautin sen löytötavaratoimistoon, ja sainpa vielä siitä hyvästä pienen löytöpalkkionkin. Paras mieli tuli kuitenkin siitä, kun poliisilaitoksella välitettiin minulle puhelimen omistajan suuret kiitokset. Ei se pieni palkkiokaan tietysti haitannut, mutta olisin ollut iloinen ja saanut hyvän mielen jo pelkistä kiitoksistakin. :)

 

[Noose]

Viestin lähetti Saipafan
Löysin kerran lompakon ja vein sen poliisille.En pöllinyt rahoja.Sain puolet siiitä summasta mikä oli lompakossa ja kaiken lisäksi omistaja tarjosi pizzan.

Jos olisit ottanut kaikki rahat lompakosta, olisit saanut koko summan. Olisit saanut sillä kaiketi kaksi pitsaakin...

Kuten kommentista varmaan voidaan päätellä, niin puhaltaisin rahat, mutta palauttaisin loput.

 

[vision]

Rahat minäkin veisin. Se on jokaisen henkilökohtainen voivoi, jos hukkaa lompakkonsa. Sen verran pitää kuitenkin auttaa toveria hädässä, että palauttaa kortit.
Työkaverini hukkasi lompakkonsa, jossa oli pankkikorttikin. Lompakon löytäjä oli sitten tietysti ottanut kortin ja ette ikinä arvaa mitä teki, meni yrittämään automaatilta nostoa. Kyllä saa olla tyhmä, että yrittää arvata tunnuslukua oikein. Olisiko kannattanut ennemmin ostaa jotakin alle 50 euron arvoista. Työkaverin onni, että löytäjä oli tyhmä kuin saapas.

 

[aHab]

No eipä tarvitse pitkään tuumailla... Käyttäen ns. "mietippä omalle kohdallesi"-ajattelutapaa lompakko rahoineen poliisilaitokselle.

 

[pernaveikko]

Tiputtaisin postilaatikkoon. Ei ole hajuakaan missä täällä, missä asun, on poliisiasema, puhumattakaan löytötavaratoimistosta.

Pari kertaa olen lompakon löytänyt, aina olen rahatkin palauttanut, mutta se on ihan tapauskohtaista, en mene vannomaan, että aina palauttaisin.

EDIT: Niin ja tähän voi lisätä sen, että joskus alle kymmenen vuotiaana näin Linnanmäellä kun joku jamppa pudotti kaksi kympin seteliä maahan, ihan paperia ei siis lompakkoa. Pikku rikollisena ajattelin, että mähän otan noi saman tien. Nostin rahat maasta ja samaan aikaan näin kuinka yksi setä näki mun puuhat. Nopea tilannearvio ja juoksin rahat pudottaneen henkilön perään, koska tämä setä näki minut.

Rahansa takaisin saanut jamppa ei tuumaillut mitään mutta tämä setä tuli luokseni ja antoi minulle 50mk ja sanoi, että kovinkaan moni ei olisi noita rahoja palauttanut...

Tuolla kertaa rehellisyyss kannatti, en tiedä onko aina noin.

Toinenkin tarina tuli nyt mieleeni, olin suunnilleen samanikäinen kuin Linnanmäki-tarinassa.

Kerran kaupassa joku mies pudotti lompakkonsa. Sen verran olin utelias, että kurkkasin lompakkoon ja siellä oli yli 500 markkaa seteleinä, paperit ja kortteja. Mies kiitteli ja antoi palkkioksi muutaman kolikon. Nyt aikuisena tiedän, että minulle kuuluisi 10% löydön arvosta, sitä en tuolloin todellakaan saanut...

 

[Huuhaa]

Viestin lähetti pernaveikko
Ei ole hajuakaan missä täällä, missä asun, on poliisiasema, puhumattakaan löytötavaratoimistosta.

Eikös poliisiasemilla ole vähän niin kuin löytötavaratoimisto? Vai onko niitä erikseenkin olemassa? Äänestystä tehdessä mietin, että laitanko löytötavaratoimiston vai poliisiaseman, mutta ajattelin, että löytötavaratoimisto joka tapauksessa ns. ajaa asian.

 

[Master God]

Riippuu paljolti tilanteesta, mutta pääsääntöisesti varmaan palauttaisin lompakon rahoineen. Poikkeuksena mainitsisin ainakin, jos mitään yhteystietoja ei löytyisi, niin miksipä rahojakaan suotta palauttamaan. Myös esim. festareilla tai muualla, missä lompakon hukkumisen syy on suurella todennäköisyydellä vahva humalatila, tulisin rankaisemaan tätä holtittomuutta rahojen palauttamatta jättämisellä. Itse lompakon kortteineen toki palauttaisin.

 

[Kurgan]

Veisin rehellisesti henkilölle, tahi tipauttaisin poliisiasemalle. Ei tarvitse ruveta toisten omaisuutta varastamaan. Samalla ilahduttaisi todennäköisesti omistajaakin ja itelle jopa (ehkä) tulis oikein sankariolo, kun olin näin hyvä jätkä ja autoin tuota hajamielistä säätäjää.

 

[Senior]

Palautan tietty sisältöineen, rahoineen, sillä olen reilu jätkä.

Mikäli lämiskä on jonkun simakan pimun, palautan ihan isse. Jos lompakko olisi esim Janina Frostellin, juoksen Stadista Porvooseen henkilökohtaisesti samantien ja palautan Clark Gable-tyyppisesti elehtien ja keikaroiden.

 

[varjo]

Hmmm enpä enää ainakaan rikkaiden anastesialääkäreiden laukkuja(lompakko sisällä) rupea palauttelemaan PRKL!
Kaverini löysi laukun, sisälsi kaiken mitä voi kuvitella(korttien tunnusluvutkin oli välkky kirjoittanut paperille tjsp.), vei sen henkilölle ja mitään ei saanut. Siihen loppui myös minun rehellisyyteni kun tuon kuulin.

Hmmm koska varjo vs. muu jatkoaika keskustelusta on jo pitkä aika niin voisin hieman flamettaa näillä lainauksilla:

"Samalla ilahduttaisi todennäköisesti omistajaakin ja itelle jopa (ehkä) tulis oikein sankariolo, kun olin näin hyvä jätkä ja autoin tuota hajamielistä säätäjää."

"Käyttäen ns. "mietippä omalle kohdallesi"-ajattelutapaa lompakko rahoineen poliisilaitokselle"

"Isompaan itsekunnioitukseen ei nytkään liene syytä, mutta en ole aikonut vaihtaa vallitsevaa tilaa itseinhoksikaan."

Muutamia mainitakseni.
Onko näiden yhdistävä tekijä jonkinsortin "Samarialaisgeeni" vai näkeekö joku muukin sellaista pientä oman edun tavoittelua kyseisissä tapauksissa.

Jos auttaa jotain sen takia ettei itselle tule morkkis niin onko auttaminen silloin omaehtoista jne.?

Kumpi on silloin se rehti ja reipas, se joka rehellisesti myöntää ottavansa rahat vai se joka palauttaa rahat ettei joutuisi itse kärsimään?

 

[jyp17]

Otan käteeni, punnitsen hetken, olen pistämässä omaan taskuun kaiken, punnitsen kädessä vielä hetken, kääntymässä kohti löytötavaratoimistoa tai jotain vastaavaa, punnitsen kädessäni, kunnes silmissä alkaa punoittaa, otsassa puristaa ja korvissa jyskyttää. Tällöin todennäköisesti heitän lompakon olan ylitse takaisin maahan ja kiirehdin pian pois paikalta.
Niin, ja sitten sillee oikeasti. Ainakin paperit ja kortit ja muut elämisen kannalta tärkeät toimitan oikealle omistajalle. Itseni kanssa käyn kyllä tödennäköisesti melkoiset tappelut mahdollisen rahan kanssa - mutta jos siinä rahaa aiiivan mieletön määrä on, niin eiköhän ne (ainakin suurimmaksi osaksi) omistajalleen palaudu...

 

[Kurgan]

Varjo: Mikäli meikäpojalle tulee hyvä mieli lämpsän, siis lompsan palauttamisesta, niin hyvä mulle, sekä omistaja saa omansa takaisin. En todellakaan tee sitä minkään palkkion takia, enkä sellaista varmaankaan huolisikaan. En myöskään kehujen takia, vaan sen, että omistaja sai omansa takaisin ja itse on suorittanut velvollisuutensa.

Ei se vähimmillään paljoa vaadi. Riittää, että heittää sen lähimpään liikkeeseen tai kiskaan, mikä vieressä on, jossei jaksa kikkailla asemalle asti.

En ole mikään idealistiristoreipas, mutta rikosteen tekemisen voi jättää, siihen on ammattikuntakin ja heitä kutsutaan rikollisiksi.

 

[Andrej]

Varjo:
Jos auttaa jotain sen takia ettei itselle tule morkkis niin onko auttaminen silloin omaehtoista jne.?

Kumpi on silloin se rehti ja reipas, se joka rehellisesti myöntää ottavansa rahat vai se joka palauttaa rahat ettei joutuisi itse kärsimään?

Voi voi voi... Kyllä se hyvän omantunnon takia jonkin asian tekeminen on yleensä rehtiä ja reippaampaa kuin toisen rahojen ottaminen. Filosofointi on hieno asia, mutta jo tuhanteen kertaan käsiteltyjen moraaliongelmien kanssa värkkäileminen taas ajanhukkaa. Ja tuo kyseinen "ei kukaan ole epäitsekäs" -teesi on muistaakseni täälläkin jo, tuloksetta muuten, käsitelty.

Niin, myös minä arvostan hyvää omaatuntoa siinä määrin, että kyllä ne rahat palautuisivat lompakon mukana.

 

[mauri]

Palauttaisin rahoineen, kortteineen päivineen. Paitsi, jos kyseessä olisi Juhani Palmun lompakko, josta kahisevan voisi ilman tunnontuskia nyysiä. Rahat antaisin luonnollisestikin hyväntekeväisyyteen. :D

 

[varjo]

Andrei:
Nyt kyllä ymmärsit väärin.
Minä en vertaa rahojen ottamista ja palauttamista vaan tekojen taustoja.

Rahojen ottaminen on periaatteessa rikos(pl. 10%) joten en puutu siihen vaan....

Henkilö A sanoo:
Otan rahat

Henkilö B sanoo:
#Palautan rahat koska en tahdo itselleni omantunnonongelmia
# Palautan rahat koska silloin egoni kasvaa ja tunnen olevani hyvä tyyppi.

kumpi näistä on se rehti hemmo?

Jos tekee oikean teon vääristä lähtökohdista onko teko parempi kuin väärä teko "oikeista" lähtökohdista.

Robin Hood on ehkä tunnetuin esimerkki esimerkistä A. Se mitä Robbari teki oli laitonta mutta onko Robbari oli rikollinen mieleltään?

 

[Alex]

Palauttaisin rahat ja lompakon. Ei voi kovin ylpeä itsestään olla ellei näin tee.

Itse olin vappuna keräämässä bussimaksuja talkoohommina juhlista tulleilta porukalta(Pirkkahallin vappubileet, jos joku muistaa) Jokaisen piti maksaa 2 euroa että pääsi bussiin ja kun koko ajan tasaisesti tulleisiin bussivuoroihin tuli tunnin tauko, niin seuraavaa bussia oli odottamassa aivan mieletön jono. Kun bussi lopulta tuli niin kaikki lykkäsivät perä perää rahaa mun kouraan ja toinen kaveri antoi vaihtorahat. Kun kaikki olivat menneet busseihin, mulla oli noin 300 euroa kädessä ja kukaan ei todellakaan olisi huomannut jos olisin ne pistänyt omaan taskuun. Kokonaisrahamäärää ei nimittäin laskettu ja nekin 300 euroa heitin säkkiin, jossa oli jo valmiiksi huomattavasti enemmän rahaa. En olo kuitenkaan niin köyhä, että olis tarvinnu niitä rahoja pölliä.

 

[Andrej]

Viestin lähetti varjo
Nyt kyllä ymmärsit väärin.
Minä en vertaa rahojen ottamista ja palauttamista vaan tekojen taustoja.

Minä kun arvelisin että ymmärsin ihan oikein. Myös mainitsemasi asian.

kumpi näistä on se rehti hemmo?

Kumpikin. Toinen on reilusti itsekäs kusipää, joka ei saa huonoa omaatuntoa toisen omaisuuden varastamisesta. Toinen on reilusti rehellinen, joka toimii oikein, olivat hänen syynsä mitkä tahansa. Mikä ihme tässä on millään lailla keskustelun arvoista, jos muistetaan, että tuo "väärät lähtökohdat" -bullshit on käytännössä merkityksetön keskustelunaihe?

 

[varjo]

Ei Andrei, et vieläkään ymmärtänyt...ehkä ilmaisin itseni sitten liian hankalasti.

Unohda se tapahtuma mikä tilanteessa on(rahojen palauttaminen/ottaminen) vaan keskity siihen taustaan.

Toinen henkilö myöntää tekonsa.

Toinen keksii itselleen tekosyyn tekonsa perusteeksi(ei halua huonoa omaatuntoa tms.).

"Toinen on reilusti rehellinen"

Reilusti? Siis mielestäsi oman edun ajaminen on reilua?
vaikka se onkin naamioitu rehelliseen tekoon?

Robbari ilmestyy ovellesi Sheriffin miehet perässään ja pyytää turvapaikkaa.

Eikö B voisi tuntea huonoa omaatuntoa myös siitä että hän suojelisi tunnettua rikollista? Paljastaisiko hän Robbarin Sheriffin miehille jottei hän joutuisi huonoon asemaan.

Toisaaltahan hän voisi tuntea huonoa omaatuntoa Robbarin paljastamisesta tms.

Miten siis B on yhtään rehdimpi toimimalla vain itseään ajatellen?

Kysyn uudelleen, oikeuttaako päämäärä matkan varrella tehdyt teot?