Mainos

Läksyjä? -Niin meilläkin!

  • 5 779
  • 34

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Kun tässä nyt on saatu omatkin opiskelut liiketalouden saralla käyntiin, on alkanut tulla myös tehtäviä. Nuo jota niin inhosin jo ala-asteella, jätin tekemättä yläasteella ja lukiossa, ovat taas täällä. No nyt löytyy jo vähän motivaatiotakin näiden puuhien tekemiseen. Tuli tuossa vain mieleen, että on niitä muillakin oltava.
Mikäli on jotakin mitä ei vaikka ymmärrä tai osaa, löytyy varmasti täältä henkilö, joka sen on joko joskus tehnyt, tai tietää miten se ratkaistaan. Tällaista.
Ajattelinkin avata pelin, tosin tämän ehdin jo tehdä..


ATK:ta: Tutustu johonkin Weblogiin, ja kerro lyhyesti sen sisällöstä. Ilmoita myös blogin osoite ja ylläpitäjän nimi.

Ja kyllä, AMK:ssa olen, hah!
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hohhoh, lohduttavaa etten ole ainoa jatkoaikalainen joka näiden kanssa saa tuskastella. Torstaiksi pitäisi kirjoittaa neljän sivun mittainen essee englanniksi aiheesta "Tackling Trends in the Business Environment". Aineistona tuohon on 5 20sivun mittaista lehdistä otettuja artikkeleita, joista osa on aivan helvetin tylsiä. Noh eihän tuo mahdoton ole, mutta vastenmielinen tehdä.

Itsekin opiskelen liiketaloutta amk:ssa. Haaga-Heliaan olen tähän asti ollut hyvin tyytyväinen.

OT: mikä koulu puuhapete?
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Auts, toi kuulostaa jo aikas pahalta. Joo samassa koulussa ryin menemään nyt ensimmäistä vuotta.
 

Sirad

Jäsen
Hah, tällaista ketjua olen hiljaa mielessäni joskus toivonutkin :)

puuha-pete kirjoitti:
Mikäli on jotakin mitä ei vaikka ymmärrä tai osaa, löytyy varmasti täältä henkilö, joka sen on joko joskus tehnyt, tai tietää miten se ratkaistaan.
Nimenomaan jotain tämän suuntaista.
Ei nyt aivan niin että heitetään tehtävänanto pöytään ja pyydetään vastaus, mutta pientä neuvoa, vinkkejä, hyviä lähteitä ym. käyttökelpoista voisi hädän tullen kysäistä.

Tämä voisi toimiakin.
 
Viimeksi muokattu:

Hack

Jäsen
Itse olen hiukan nuoremman polven jatkoaikalaisia ja vasta lukion toisella. Läksyjähän ei juurikaan tarvitse tehdä, mutta silti ne vähätkin, mitkä pitää tehdä, ottavat pattiin. Kuitenkaan ei uskalla aivan surffaten vetää lukiota, kun kirjoitukset ovat jo hetken päästä edessä. Eniten itseäni pelottaa se läksyjen määrä mitä jatko-opiskelupaikoissa pitää tehdä, ainakin serkku on pelotellut. Välillä ei ehdi JYPin peleihinkään, kun läksyjä pitää tehdä. Huh huh, sanon minä.

Niin mikä niissä on niin kauheata? Varmaankin se, että yläasteella niistä pääsi niin täysin vieroittumaan, kun siellä ei ketään oikeastaan kiinnostanut ollaanko ne tehty ja kokeista sai hyviä numeroita ilman mitään panosta. Oikeastaan silloin tuli kaivettua itselleen kuoppaa, mihin todennäköisesti jatko-opiskeluissa tulen kaatumaan, ellei minulle tuli täydellistä asenteen muutosta. Saas nähdä.
 

jh1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampere Saints
macnevis kirjoitti:
Torstaiksi pitäisi kirjoittaa neljän sivun mittainen essee englanniksi aiheesta "Tackling Trends in the Business Environment". Aineistona tuohon on 5 20sivun mittaista lehdistä otettuja artikkeleita, joista osa on aivan helvetin tylsiä. Noh eihän tuo mahdoton ole, mutta vastenmielinen tehdä.

Kuulostaa hauskalta, itsellä on tässä viimeistelyn alla huomenna pidettävä 20 minuutin mittainen seminaari aiheesta termodynamiikka ja lämpöpumppu. Tälläistä siis raksapuolella Tamkissa.

Jaksamisia kaikille niille opiskelijatovereille jotka puurtavat kouluhommia näin yön tunteina.
 

Speedye

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, CR7, AO, Härski
puuha-pete kirjoitti:
Auts, toi kuulostaa jo aikas pahalta. Joo samassa koulussa ryin menemään nyt ensimmäistä vuotta.

Itse myös AMK:ssa Liiketalouden miehiä.. Ja opiskelen Savonia-amk:ssa eli Kuopiossa. Itsellä pahimmat "läksyt" ovat olleet markkinoinnin 25 sivun ryhmätyön tekeminen sekä muutama englannin 15 minuutin presentaatio.
 

Mike Bossy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valtra & Massey Ferguson
Hack kirjoitti:
Itse olen hiukan nuoremman polven jatkoaikalaisia ja vasta lukion toisella. Läksyjähän ei juurikaan tarvitse tehdä, mutta silti ne vähätkin, mitkä pitää tehdä, ottavat pattiin. Kuitenkaan ei uskalla aivan surffaten vetää lukiota, kun kirjoitukset ovat jo hetken päästä edessä.

Taidammekin olla siis melko samankaltaisessa vaiheessa. Lukiossa siis opiskellaan täälläkin. Minut opetettiin jo ala-asteen ensimmäisiltä luokilta asti tekemään kaikki läksyt tunnollisesti ja tarkasti. No, täytyy toki myöntää, että enin tunnollisuus ja tarkkuus on hieman ropissut pois viimeisimpinä vuosina, mutta kyllä ne läksyt tulee kaikesta huolimatta edes jollain tavalla tehtyä.

En tiedä kuinka sinulla, mutta minulla tunnollisuus koulunkäynnin suhteen on muodostunut jo melko suureksi ongelmaksi. Paljon on puhuttu siitä, että ihmiset alkavat stressaantua yhä nuorempina. Täytyy kyllä myöntää että usein koeviikkojen aikaan tunnen oloni todella ahdistuneeksi ja hermostuneeksi. Mitään ei oikein jaksaisi tehdä ja koulu jyskyttää mielessä jatkuvasti. Varsinkin ensimmäisenä vuonna koeviikon aikana ja viimeistään sen loppuessa sairastuin lähes joka kerta flunssaan. En sitten tiedä, onko tähän vaikuttanut stressin laukeaminen vai onko se sitten vain jotain muuta. Pahiten stressiä aiheuttaa varmaankin se, että pyrin jostain käsittämättömästä syystä panostamaan aina parhaani minulle vähäpätöisiinkin aineisiin kuten esimerkiksi historiaan. Jotenkin pitäisi osata höllätä tietyistä aineista ja panostaa tärkeämpiin aineisiin, mutta jollain tavalla takaraivossa on koko ajan pakko pyrkiä kaikessa mahdollisimman hyviin tuloksiin.

Mennessäni lukioon tuntui läksymäärä hyvin suurelta. Ehkä se alkuun olikin suurempi kun opettajat pyrkivät totuttamaan opiskelijat läksyntekoon. Muistan että yhtenä iltana vietin parhaimmilaan yksin matematiikan läksyihin viisi tuntia aikaa. Kärsivällisyys meinasi kyllä mennä ja taisi siinä muutama paperi ruttaatuakin. Tähän päivään mennessä läksyihin käytetty aika tuntuu kuitenkin pienenneen, onneksi. Sitä, johtuuko se läksyjen määrän konkreettisesta vähemisestä vai vain opiskelutekniikan parantumisesta, en tiedä.

Omat tulevaisuuden suunnitelmani ovat vielä todella rankasti auki. En oikeastaan tiedä ollenkaan, mille alalle suuntautuisin. Pahoin pelkään, että suurin osa rehkimisestäni tulee menemään vielä tulevaisuudessa harakoille (jollei se ole vielä jo mennyt), mutta toivotaan että tulen vielä joskus hyötymään tunnollisuudestani ja "turhiin" aineisiin käyttämästäni ajasta.
 

Miljonääri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappaja, Nashville Predators, FC Köln
En ole missään kouluissa ollut pitkiin aikoihin, mutta kirjoitin kyllä ihan vapaaehtoisesti tuossa juuri 63 sivua englantia, tuli ihan persoonallista ja hyvää jälkeä, vaikka itse sanonkin. Tuli hyvä fiilis kun sain hommat hoidettua.

Ymmärrän kyllä varsin hyvin, että sellaisesta aiheesta, joka ei itseä kiinnosta, on varmasti todella kyrsiintyväistä kirjoittaa yhtään mitään.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pluto Nash kirjoitti:
Älkää nyt hyvät ihmiset yhden lukion takia itteänne piippuun ajako!

Itse mietin ihan samaa, että aika rankka elämä tiedossa jos lukio stressaa jo noin paljon.

Ei siitä kannata turhaa stressiä ottaa. Kyllä asiat menee eteenpäin omalla painollaan, ja kunhan tekee sen tarvittavan, niin kyllä sieltä aina läpi pääsee. Kannattaa panostaa niihin kirjoituksiin, niillä kuitenkin haet eteenpäin.

AMK:ssakin hommaa riittää, mutta emmä nyt sentään mitään ahdistusta näistä viitti ottaa. Kyllä nää läpi menee, ja siinä vaiheessa kun työelämään pitäis siirtyä, niin ei ketään kiinnosta lukeeko siellä paperissa 2 vai 4.
 

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
macnevis kirjoitti:
Kyllä nää läpi menee, ja siinä vaiheessa kun työelämään pitäis siirtyä, niin ei ketään kiinnosta lukeeko siellä paperissa 2 vai 4.
Kyllä ainakin minua kiinnostaa kun olen valitsemassa työntekijää.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
macnevis kirjoitti:
Ei siitä kannata turhaa stressiä ottaa. Kyllä asiat menee eteenpäin omalla painollaan, ja kunhan tekee sen tarvittavan, niin kyllä sieltä aina läpi pääsee. Kannattaa panostaa niihin kirjoituksiin, niillä kuitenkin haet eteenpäin.

Aikamoiseksi on mennyt, kun lukiolaisetkin ovat nykyään "opiskelijoita". Kyllä me olimme ihan vain koululaisia. No, eihän poliisinkaan hoivissa nykyisin enää ole juoppoja, vaan "asiakkaita".

Jossain toisessa ketjussa tästä on jo ollutkin puhetta, mutta itse olen täysin eri mieltä tuosta kirjoituksiin panostamisesta. Se kevät kannattaa ottaa loman kannalta ja panostaa jo sitä ennen, jos siltä tuntuu.

Mitä ihmeen järkeä on stressata aurinkoista play-off kevättä, kun kirjoituksiin voi opiskella hiljalleen useamman vuoden aikana? Omat läksyt jäi aika vähälle, mutta kokeisiin pyrin sentään lukemaan kunnolla. Aloitin vasta maksimissaan kaksi päivää ennen, mutta tein sen tosiaan sitten kunnolla. (Vai ovatkohan kokeetkin nykyään "tenttejä?")

Se harmittaa erittäin paljon, että en tehnyt pitkän matematiikan läksyjä. Läpi niistä kursseista pääsi toki ilmankin, mutta minimiarvosanoilla. Ymmärsin kuitenkin niitä asioita, mutta kun en jaksanut. Jatkossa en ole noita taitoja tarvinnut (pl. todennäköisyyslaskenta, mitä toki ymmärränkin), mutta ei kai se haitaksi olisi, jos takataskusta löytyisi derivaatat ja integraalit.

Toisaalta kun ei niillä tosiaan tee yhtään mitään, niin pitää vain antaa asian nyt olla. Jos uuden mahdollisuuden saisin, niin tekisin toki toisin, mutta niinhän sitä tekisi hyvin monen muunkin asian. Esimerkiksi läksyt yläasteella.

Yliopistossa ei läksyjä ollut, mutta koko ajan oli jotain deadlinea päällä ja niihin liittyen tuli sitten puuhasteltuakin.

Twite kirjoitti:
Kyllä ainakin minua kiinnostaa kun olen valitsemassa työntekijää.

Sinä oletkin erilainen työnantaja.
 

ELÄKELÄINEN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Keski- Uudenmaan muoviseurat
Seekkuni ohjeet lukioon 70-luvulta:

1. luokalla ei saa lukea ollenkaan
2. luokalla saa kokeitten jälkeen katsoa mitä olisi pitänyt vastata,(jos jaksaa)
3. luokalla saa vähän valmistautua kirjoituksiin

Hänestä tuli ns. kompensaatioylioppilas eli yksi improbatur on yo-todistuksessa.Erittäin hyvissä hankkeissa nykyään.
Itse sovelsin sääntöä niin,että yo-kokeisiin luin jopa paljon.Turha sitä on vuosikausia liian nuorena panostaa.
Jokunen nelonen oikeaan aikaan ja kehotukset ovat lukiossa ihan paikallaan.
Lukioon ei ainakaan ennen tarvinnut panostaa, jos ei huvittanut. Pääsykokeisiin kaikki peliin , niin pääsi kyllä sitten vuosikausiksi integroimaan.
 

girlzilla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Lukio oli mun mielestä elämäni hienoimmat, hauskimmat ja helpoimmat kolme vuotta. En vaihtais mistään hinnasta pois! Minä tein läksyjä suhteellisen tunnollisesti, mutta en kyllä ikinä ottanut niistä stressiä. Niissäkin toki voi käyttää maalaisjärkeä, niitä läksyjä kannattaa tehdä jotka tuntuvat vaikeilta. Sen sijaan enkun tehtävät saattoivat jäädä välillä väliin. Nauttikaa lukioajasta, ehdottomasti ihaninta aikaa!'

Pernaveikolle sellaista, että lukiolaiset ovat kyllä virallisesti opiskelijoita. Koska lukio on vapaaehtoinen koulu. Itsekin puhuin kyllä koulusta koko ajan ja sanoin olevani koululainen.
 

Beagle Boy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Läksyistä. Itse en kummemmin niitä tehnyt yläasteella tai lukiossa. Fiksuahan se olisi ollut näin jälkeenpäin ajatellen, mutta eipä maailma ole siihen kaatunut.

Lukiolaisille sanoin melkein, että jos pitäisi valitä läksyjen teon ja hyvin kokeisiin valmistautumisen välillä ottaisin jälkimmäisen. Lukutekniikkaa ja -nopeutta kannattaa treenata, jos tavoitteena on valmistautua pääsykokeisiin.

edit. Niin itselläni ei ole läksyjä, ainakaan varsinaisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
Lukiossa ei tarvitse koulukirjoja aukaista kotona kuin kahden kuukauden välein, kun koeviikkoa ennen lueskelee. Kun pitää korvat tunnilla auki ja kokeisiin lukee, niin se riittää aivan varmasti. Kyllä lukion pitääkin olla helppoa, jos esim. yliopistoon meinaa päästä.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Peruskoulussa en nähnyt juuri lainkaan vaivaa koulun eteen ja keskiarvo huitelikin seiskan paikkeilla.
Kauppaoppilaitoksessa jatkui sama linja, mutta valmistuminen meinasi jäädä kirjanpidon, matematiikan ja ruotsin takia. Muut aineet kun menivät ilman läksyjen tekoa tai asioiden opiskelua. Sain kuitenkin hoidettua kyseiset kurssit.

Korkeakoulutasolla ei enää välttämättä pärjää pelkällä mukana olemisella. Itse olen joutunut muuttamaan suhtautumistani opiskeluun todella paljon. Jotenkin tuntuu että suurin osa opiskelukavereista ovat kuin minä toisen asteen koulutuksen aikana. He eivät stressaa vaan uskovat että kyllä elämä kantaa ja kurssit menevät läpi. Itse lähinnä mietin, teenkö tarpeeksi kurssin eteen.

Arvosanoista en niinkään välitä vaan siitä, meneekö läpi. Toistaiseksi ovat kaikki menneet mutta kolme kurssia vielä edessä jotka ovat kyllä ne henkilökohtaisesti vittumaisimmat.

En tiedä sitten murehdinko itse turhaan, mutta kyllä tämä opiskelu on ollut kaikkea muuta kuin elämän parasta aikaa. Silti, ei pysy kilpailukykyisenä jos ei panosta itsensä kehittämiseen :)
 
Viimeksi muokattu:

Troy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Steelers
Lukiosta selvisi oikein hyvin, kun vain keskittyi tunnilla olennaiseen. Läksyjä en tehnyt juuri koskaan ja kokeisiin valmistauduin edellisenä iltana selaamalla koealueen läpi. Poikkeuksena olivat jotkin tietyt kurssit, jotka syystä tai toisesta vaativat vähän enemmän panostamista. Vaihdoin matematiikan pitkästä lyhyeen toisen luokan keväällä, koska huomasin, että kiinnostusta ei matematiikkaa kohtaan ole ja pitkä matikka alkoi tuottaa pieniä vaikeuksia pelkän tunnilla tapahtuvan treenaamisen varassa. Koulumenestys oli keskitasoa eli toisaalta paremmalla panostuksella olisi varmasti saanut paremmat paperit, mutta toisaalta ei koulu mitään vaikeuksiakaan tuottanut tuolla tyylillä.

Sama linja jatkui myös AMK:ssa sillä erotuksella, että siellä tunneilla mukana olo kärsi huomattavasti läsnäolopakon puuttuessa. Toisaalta kurssit olivat paljon mielenkiintoisempia keskimäärin ja näin asioihin jaksoi tutustua paremmin myös koulun ulkopuolella. Yksi asia mikä AMK:ssa helpotti opiskelua oli ne lukemattomat pakolliset harjoitustyöt, joissa asiat tuli käsiteltyä aika perusteellisesti. Nuo harjoitustyöt olivat mielestäni ylivoimaisesti paskinta mitä opiskelu pystyi tarjoamaan, mutta ilman niitä ei asioita olisi oppinut läheskään samalla tavalla kuin niitä tekiessä. Pakollisia harjoitustöitä lukuunottamatta en silti edelleenkään tehnyt juurikaan läksyjä ja tentteihin lukeminenkin oli pääsääntöisesti aika samaa tasoa kuin lukiossa. Selkeästi enemmän AMK kuitenkin vaati panostamista kokonaisuudessaan. Jotenkin se panostaminen ei vaan tuntunut miltään panostamiselta tai vaivannäöltä kun opiskeli alaa joka kiinnosti. Paljonhan asioihin tuli tutustuttua esim. työn ohessa, ammattilehtien kautta ja muutenkin varsinaisten kurssien ulkopuolella.

Edit: Muutettu ensimmäinen lause erilaiseen muotoon.

Ps. En muuten ymmärrä sellaisia opiskelijoita esim. AMK:ssa, jotka vääntäytyvät aamulla kouluun ja sitten jauhavat tunnit paskaa keskittymättä ollenkaan opetukseen. Itselle oli jo tuon oman oppimistyylinkin vuoksi itsestään selvää, että jos kouluun vaivautuu niin siellä myös käyttää ajan siihen oppimiseen eikä mihinkään muuhun. Se oli sitten pois siitä kotona pänttäämisestäkin.
 
Viimeksi muokattu:

Cube

Jäsen
Gunners kirjoitti:
Kyllä lukion pitääkin olla helppoa, jos esim. yliopistoon meinaa päästä.
No enpä nyt tiedä. Lukio ei ainakaan meikäläiselle ollut koskaan mitään erityisen helppoa (tai ainakaan niin helppoa kuin suurimmalle osalle täällä tuntuu olleen), mutta silti yliopistossa olen ja ihan kohtuullisestihan täälläkin menee. Kyseessä ei ole varsinaisesti edes "myöhäinen kukoistus", koska yliopisto oli luonnollisena ratkaisuna mielessä jo varmaan yläasteelta lähtien. Kaikki kehittyvät kuitenkin tässäkin asiassa ihan omaa tahtia ja ovat muutenkin niin erilaisia, ettei mitään yleisiä ohjeita oikein voi jaella.

Noista "läksyistä" (tai miksi niitä sitten haluaakin kutsua) vielä sen verran, että sitä huomaa kyllä koko ajan mukautuvansa yhä suurempiin työmääriin, vaikka mitään valtavan suurta nyt ei eteen ole vielä tullutkaan. Kuitenkin nykyään tulee tehtyä melkeinpä viikottain sellaisia tehtäviä, joiden kanssa olisi tuskaillut vielä yliopiston alkaessa. Tämä nyt on tietysti ihan normaalia, mutta vähän kieltämättä harmittaa se, että tulen tässä asiassa jatkuvasti yhden askeleen perässä. Eli tälläkin hetkellä tuottaa tuskaa tietyt jutut, jotka ensi lukuvuonna menevät todennäköisesti jo rutiinilla. Koko ajanhan tässä muutenkin saa maksella hintaa siitä, että lukio tuli vedeltyä jokseenkin vasemmalla kädellä. Erityisesti lukunopeuden kanssa on ongelmia, koska olen käsittämättömän hidas. Toki asiaan vaikuttaa sekin, että yritän aina sisäistää asiat liian tarkkaan ja yksityiskohtaisesti.

Noniin, aika palata tenttilukujen pariin taas tuskailemaan..
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Cube kirjoitti:
Noista "läksyistä" (tai miksi niitä sitten haluaakin kutsua) vielä sen verran, että sitä huomaa kyllä koko ajan mukautuvansa yhä suurempiin työmääriin, vaikka mitään valtavan suurta nyt ei eteen ole vielä tullutkaan.

Jep, on aina niin mukava pudottaa kitiseviä lukiolaistuttavia jaloilleen mainitsemalla yliopistomaailman tuhatsivuisista kirjatenteistä, muistan vielä itse sen tunteen mikä lukiossa tuli vastaan kun siirryttiin yläasteen parinkymmenen sivun koealueista ~100 sivun tienoille ja piti oikeasti käyttää tunteja lukemiseen.

Toisaalta kokemus tuo myös näkemystä skipata epäolennaista, perjantaina oli tentti jonka matsku oli n. 7 senttiä paksu luentoslide-nivaska enkä ollut tulostusta&kansioon pistämistä enempää koskenut materiaaliin enkä käynyt luennoillakaan. Torstai-iltana aloin selaamaan sivuja läpi tehden samalla itselleni omaa tiivistelmä-tulostetta ja parin tunnin urakan jälkeen 7 senttiä oli tiivistynyt 5 sivun mittaiseksi ajatuksenvirraksi ja tenttikin taitaa olla läpi.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Cube kirjoitti:
Koko ajanhan tässä muutenkin saa maksella hintaa siitä, että lukio tuli vedeltyä jokseenkin vasemmalla kädellä. Erityisesti lukunopeuden kanssa on ongelmia, koska olen käsittämättömän hidas. Toki asiaan vaikuttaa sekin, että yritän aina sisäistää asiat liian tarkkaan ja yksityiskohtaisesti.
Tämä on yksi pointti, josta täällä keikkuvien lukiolaisten kannattaa ottaa opiksi. Noh, jos meitä on kaksi Cuben kanssa esimerkkinä, ei ehkä voi puhua kovin kattavasta otannasta, mutta veikkaisin, että tämä saattaa olla aika yleinen ongelma. Toki tässäkin kehittyy, kuten tuossa varjo jo antoi esimerkin. Omastakin puolestani voin sanoa, että (häpeäkseni) en lukenut yhtään kirjaa päättötyötäni varten kokonaan, vaan poimin oleelliset kohdat viitteineen omiksi muistiinpanoikseni, joita sitten sovelsin tekstiin. Vähän samoilla linjoilla menin koko amk:n läpi. Jos minun lukunopeudellani lukisi kaiken koulumatskun lävitse, aloittelisin ehkä parhaillaan opinnäytteeni materiaaleja. Eli, lukion materiaaleilla on hyvä opetella lukemaan. Jatko-opinnoissa joudutte harjoittelemaan todennäköisesti oleellisen poimimista, mutta tällöinkään kova lukukunto ei ole pahasta.

Sanotaan, että laiska, mutta tarpeeksi älykäs henkilö osaa hakea aidan matalimmat kohdat ja saavuttaa silti liki saman, kuin ahkera ja älykäs. Omaa älykkyyttäni en tässä ala arvioida, mutta sen olen huomannut, että aika vaivattomasti olen selvinnyt opintoihin liittyvistä haasteista, jotka ovat olleet ratkaistavissa jollain muulla konstilla kuin puhtaalla vaivannäöllä. Viime keväänä jouduinkin aivan uudenlaisen ongelman eteen: hain yliopistoon opiskelemaan ainetta, jonka pääsykokeseen tuli lukea ja uudestaan lukea. Tai näin ainakin minun yleistiedollani, koska kiinnostuksestani huolimatta kokeen aihepiiri oli minulle tuttu vain pintapuolisesti. Niinhän siinä lopulta kävi, että laiskuus vei voiton, en tehnyt edes muistiinpanoja kirjasta. Pääsykokeessa pystyin rakentamaan mielestäni ihan asialliset esseet aiheista, mutta tosiasia oli, että en vain yksinkertaisesti muistanut muutamia oleellisia asioita, eikä opiskelemaan ollut asiaa. Ottakoon tästä edes yksi sielu opiksensa.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Twite kirjoitti:
Kyllä ainakin minua kiinnostaa kun olen valitsemassa työntekijää.

Itse toivon, että omaa työnantajaani kiinnostaa enemmän, että osaanko tehdä tarvittavat työt vai lukeeko paperissa business lawn kohdalla 3
 

Troy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Steelers
macnevis kirjoitti:
Itse toivon, että omaa työnantajaani kiinnostaa enemmän, että osaanko tehdä tarvittavat työt vai lukeeko paperissa business lawn kohdalla 3

Itse voin kertoa, että kukaan ei ole koskaan syynännyt kouluarvosanojani työelämässä. Väittäisin, että ainakin meidän alalla töihin päästään hakemisen ja haastattelun perusteella. Tietty esim. työkokemuksen ja tutkinnon perusteella rankataan monesti porukkaa pois jo kättelyssä, mutta arvosanoja harva katselee. Vakituinen soppari saadaan sitten sille perusteella miten kyntensä töissä näyttää.

Tuohon Sampion viestiin viitaten pitää sen verran tuumata, että varsinkin pänttäyskurssien osalta ei mielestäni ole ihmisen älykkyydellä ja tentin arvosanalla mitään tekemistä keskenään. Toisille tieto menee päähän kuuntelemalla, joillekin näkemällä ja osalle lukemalla eikä siinä sen kummempaa. Pointti on aika monesti kuitenkin se, että tenteissä pitää vaan toistaa sitä mitä kirjassa sanotaan eikä sellaisen muistipelin pelaaminen vaadi mielestäni älykkyyttä ollenkaan. Tietty nämä kurssit ja tentit sekä niiden määrät vaihtelevat varmasti paljon eri alojen koulujen ja opettajien välillä eikä siksi kannattaisi yleistää, mutta esim. joku lukion historiahan oli ainakin meillä ihan silkkaa ulkoaopettelua.

Tuosta tuli muuten mieleen vielä sellainen seikka, että kun vaikkapa AMK:ssa teki sen neljä vuotta jonkun saman opettajan tenttejä niin vähitellen oppi, että mitä se opettaja kysyy. Oppi siis jotenkin tuntemaan opettajan ajattelutavan niin hyvin, että tiesi sitä aineistoa selaillessa, että mitä se sieltä aikoo kysyä. Ei tämä tietty kaikille toiminut, mutta joillakin se tenttien tekeminen oli niin ennakoitavissa, että ei meinaa todeksi uskoa.
 

Mike Bossy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valtra & Massey Ferguson
Pluto Nash kirjoitti:
Älkää nyt hyvät ihmiset yhden lukion takia itteänne piippuun ajako!
macnevis kirjoitti:
Itse mietin ihan samaa, että aika rankka elämä tiedossa jos lukio stressaa jo noin paljon.

Totta turisette. Onneksi olen oppinut jo viimeisen vuoden aikana löysäämään kokeisiin valmistumisesta. Tähän on vaikuttanut kyllä se, että olen löytänyt oman tasoni lähes kaikissa aineissa. Kirjoituksestani saattoi saada ehkä hieman väärän käsityksen ja ehkä hieman kärjistinkin. Paremmin kokeita edeltävää tunnetta voisi kuvata jännityksen ja epävarmuuden sekaiseksi tunteeksi. Vaikka olen valmistautunut kokeisiin hyvin, olen toisaalta jatkuvasti epävarma omasta osaamisesta, mikä tuo jännittämisen mukanaan.

Parempaan päin menoa olen voinut huomata siinä että usein kun on taas tullut mieleen kysymys: "Kysyyköhän se opettaja tuosta asiasta, vai ehkäpä tuosta", olen usein saanut päälle ns. "hällä väliä -asenteen": Olen kerrannut mitä olen ja näillä mennään. Kieltämättä tämä on tuonut helpotusta moneen asiaan. Todistusta katsoessa voi huomata, että joidenkin aineiden osalta arvosanat ovat laskeneet, mutta eipä se minua juuri haittaa. Oikeastaan tunnen itseni nykyään itsevarmemmaksi kuin ennen. Nykyään kun näen jonkun porukan viimeisillä hetkillä pläräilemässä kirjojaan ennen koesuoritusta, ajattelen että ähäkutit, minäpä osaan, tepä ette. Lapsellista? Voi olla, mutta saa olon tuntumaan paremmalta ja saa hyvän fiiliksen päällä ennen kokeeseen menoa. Kun kokeet ovat sitten ohi, ajattelen usein, että eipä minun nyt noin paljon olisi tarvinnut opiskella. No, tämä usein unohtuu jo seuraavan viiden viikon aikana.

Stressistä kärsiminen ei ole suinkaan vain minun henkilökohtainen ongelma. Mielestäni on hieman harmillista, että kolmannen asteen koulutukseen hakeminen on niinkin arvosanasidonnaista. Esimerkiksi matematiikan ja fysiikan numeroiden painoarvo on liian suuri verrattaessa lukiossa saatujen taitojen tarpeellisuuteen yliopistoissa. Onkin tullut joskun tuttujen kanssa puheltua, että lukioon ei tulla oppimaan vaan saamaan hyviä arvosanoja. Valitettavaa, mutta niin totisen totta.

macnevis kirjoitti:
Ei siitä kannata turhaa stressiä ottaa. Kyllä asiat menee eteenpäin omalla painollaan, ja kunhan tekee sen tarvittavan, niin kyllä sieltä aina läpi pääsee. Kannattaa panostaa niihin kirjoituksiin, niillä kuitenkin haet eteenpäin.

Pääsee varmaan kyllä läpi, mutta kun omat vaatimukset ovat niin korkealla, ei kestä luonto ottaa todistukseen kurssista huonoa numeroa. Ja eikös se ole helpompi valmistautua kirjoituksiin, kun kurssit on kerrattu jo ennen kirjoituksia.

Mietin vielä jonkin aikaa sitten, että yliopisto olisi minulle ainut ja oikea vaihtoehto. Olen kuitenkin havainnut, että oma oppimiseni ei perustu juuri nimeksikään tunnilla kuunteluun tai osallistumiseen. Jostain syystä opin vain lukemalla paljon ja tarkasti. Lukion kirjat menevät tällä tavalla vielä helpostikin, kun ne ovat kuitenkin niin ohuita lärpäkkeitä. Mutta se, että eteen lyödään 800-sivuinen englanniksi painettu mestariteos, ei tunnu hyvältä, vaikka kielipää minulla kohtalainen onkin. Mutta kuitenkaan en tunne itseäni myöskään mielellään lukevaksi ihmiseksi. Onneksi ainereaalin vuoksi lukio-opiskeluni venynevät neljännen vuoden puolelle, joten saan hieman lisää aikaa miettiä tulevaisuuden suunnitelmia. Ammattikorkeakoulu tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös