On helppo syyttää ulkoista maailmaa kuten kouluja, musiikkia, televisiota, internettiä, mutta jos kotona asiat hoidetaan hyvin, voi noistakin asioista tulla vain kasvatusta tukevia asioita eikä niistä koidu mitään uhkaa. Sen sijaan jos kotona eivät asiat ole hyvin eikä lapsi saa tukea vaan on yksin, voi esimerkiksi internet tai musiikki vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti. Tasapainoiseen lapseen ne tuskin tekevät.
Eli vastuu on tosissaan loppupeleissä aina vanhemmilla, mutta ei se silti estä sitä etteikö noita muitakin asioita ja niiden vaikutusta kannattaisi miettiä. Ja miksi tässä nyt puhutaan koko ajan lapsista on se, että aika aikaisessa vaiheessa lapset alkavat jo oireilemaan. Jos asioihin ei puututa silloin, voi homma räjähtää käsiin vuosien päästä. Tänään radiossa lastenpsykologi juuri sanoi, että jo tarhaiässä pitäisi puuttua agressiivisesti käyttäytyvien lasten käyttäytymiseen. Näillä jo hyvin nuorena väkivaltaan turvautuvilla lapsilla on vanhemmalla iällä selvästi suurempi riski turvautua aina väkivaltaan kun muuta pakokeinoa ei ole ja turhautuminen täytyy jotenkin purkaa.
Näin ollen tuo lasten hyvinvointi on elintärkeää ajatellen mielenterveyttä vanhemmalla iällä. Mitkä sitten ovat ne keinot, joilla näihin ongelmatapauksiin puututaan, vaatii varmasti jo alan tietämästä ja itselläni sitä ei ole. On kuitenkin tärkeää, että asioista puhutaan, sillä ilman tätä julkista keskustelua tuskin mitään tulee tapahtumaan.