Ehkäpä ei sovi ketjun mielensä pahoittamisen teemaan - muuten kuin ehkä tarinan tollon osalta. Joka ei ole - kuten yleensä - allekirjoittanut.
Tapahtuipa seuraavaa eräässä Jyväskylän supermarketissa n. vuosi sitten. Päädyttiin paremman puoliskon kanssa vapaalle kassalle, jonka toinen puolikas oli jo valmiiksi täynnä tavaraa - tavaroiden ostaja oli lähtenyt ilmeisesti hakemaan unohtunutta lompakkoa jostain parkkipaikalta.
No, linjaston toinen puolisko oli käytössä. Toinen oli vapaana, joten tavarat menivät kassan käsien kautta pakattavaksi pusseihin, as usual. Molemmat kassan "linjaston" puolet olivat siis tässä vaiheessa täynnä tavaraa. Maksettuani ostokset linjaston toisen puolikkaan maksaja tuli paikalle ja kuittasi tavaransa. Hänen peräänsä tuli kassalle lapsiperhe, ilmeisen kiireistä sorttia.
Tässä vaiheessa siis näytti, että me olimme se hidastava tekijä, koska kassa ei pystynyt käsittelemään lapsiperheen tavaroita molempien linjaston puoliskojen ollessa tavaraa puolillaan. Lapsiperheen mies tuli ihmettelemään kuinka hidasta tavaroiden liikuttelu oli ja kyseli vittuilevaan sävyyn että pitääkö tulla auttamaan ja ehätti tarttumaan ostoksiimme kiinni.
En ole väkivaltaista sorttia, mutta kyseinen mulkvisti oli pitkiin aikoihin ensimmäinen sellainen arkipäivän sankari, jota teki mieli tempaista luuviitosella päin nenää. En kuitenkaan lyönyt, enkä kahteensataan laskiessani huomannut edes vittuilla takaisin. Turha sitä oli laittaa "oikean" hidastelijankaan syyksi, jokainen unohtaa lompakkonsa joskus.
OK, huomasin että pahoitin asiassa sittenkin mieleni. Idiootista ja siitä, etten huomannut reagoida ko. yksilön toimintaan riittävän jämäkällä tavalla.