Kuuntelussa juuri nyt

[Vuokralainen]

Johnny Winter.
Jos jotain hyvää talvesta pitää hakea niin se on tässä.

 

[Juicey]

Soulflyn uusi Enslaved -levy. Jättää kyllä miettimään onko Max Cavaleran kyky uusiutua syöty, ihan vastaavanlaista materiaalia kuin Cavalera Conspiracyn kanssa tuotettu. CC:n ensimmäinen levy antoi paljon lupauksia ja muutaman loistoraidan mutta sen jälkeen tuo potentiaali on kyllä hukattu niin Blunt Force Trauma -levyllä kuin tällä Soulflylläkin. Ei sillä että nämä huonoja olisivat, vaan toistavat vain itseään nousematta missään vaiheessa ns. huippukohtaan.

Eiköhän näiltäkin kuitenkin vielä materiaalia ulos tule joten jäädään vielä odottelemaan sitä Arisen jälkeistä timanttia.

 

[Rod Weary]

Johnny Winter.
Jos jotain hyvää talvesta pitää hakea niin se on tässä.

Kuuntelin jo alkuviikosta. Nyt on menossa Johnnyn "Irlannin serkku", Rory Gallagher. Toimii minulle jopa Winteriä paremmin. Spotifyssä on kohtalaisen hyvä tarjontakin vielä. Kelpaa.

 

[-FNM-]

Alice In Chainsin Alice In Chains -levy kuuntelussa. Jos jatkoajassa on ketju aliarvostetuille levyille, niin tämä sinne ja heti. Hienoa musiikkia.

 

[sampio]

Flogging Molly ja Within a Mile of Home. Tulee aina ja uudestaan törkeän fiilis tästä biisistä. Lievästi haikea, mutta samalla toiveikas ja menevä. Hieno ralli.

 

[Meikku]

Talk To Me!

Mercenary - 11 Dreams - http://www.youtube.com/watch?v=PnjeWhQaJL0

Pitkästä aikaa. Toimii aina vaan ja uudestaan.

 

[mice]

Talk To Me!

Mercenary - 11 Dreams - http://www.youtube.com/watch?v=PnjeWhQaJL0

Pitkästä aikaa. Toimii aina vaan ja uudestaan.

Mercenary todellakin toimii, hieno orkesteri.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Nyt ei kuunnellakaan mitään hinttien vikinöitä vaan dollarimaan Ted Nugentia. Tästä lapsille Free For All.

 

[ufon_kaakao]

Sitten isketäänkin taas astetta kovempaa kyrpää tiskiin nulikalle jos toiselle: The Cult - Sweet Soul Sister Ja tämä kuuluu sitten luonnollisesti kuunnella niin kovaa kuin äänentoisto tai tärykalvo antaa periksi.

Fire Woman

She Sells Sanctuary

My oh my

 

[Reilander]

Imelda May:tä on tullut kuunneltua, kun iski pieni rockabillykipinä alkuviikosta.
Ihan rempseää musiikkia ja kestää vielä katsellakin.

Imelda May on ehdottomasti vaimomatskua!
Tästä aasin siltaa pitkin on hyvä siirtyä vähän tiukempaan matskuun, eli yhtyeeseen nimeltä Sin Alley.
Tässäkin laulajana uskomattomalla äänellä ja ulkoisilla avuilla varustettu nainen, Martine.
GRRR!
http://www.youtube.com/watch?v=QATCyqekvwM&feature=related
Ps.
Mainittakoon, että rumpalina toimii Batmobilesta tuttu Johnny Zuidhof

 

[Reilander]

Heh, jotkut väittävät, että Youtube ja vastaavat palvelut vähentävät levymyyntiä ja ovat piratismiin verrattavaa retalejengien hommaa.
Äskeisen youtube-fiilistelyn perusteella menin ja tilasin >150 egellä levyjä Jungle Recordsista, joka on muuten ainoa hyvä asia, joka Porista on ikinä tullut.

Tällä hetkellä levylautasella pyörii Cramps:n Songs The Lord Tought Us.

Ps.
Jungle Recordsin pääjehun mukaan kolme tärkeintä asiaa maailmassa ovat isot tissit, rockabilly ja Porin Ässät.
Yhdyn kahteen ensimmäiseen.

Edit: Lisätty kursivoitu sana.

 

[Pavlikovsky]

Ozzyn sooloajan varhaisimmat levyt ovat olleet kovassa kuuntelussa ja kovaa tulitustahan tuo on. Ilta jatkuu Uriah Heepillä, Rainbowilla ja muulla hieman vanhemman liiton hevillä.

 

[Evil]

Sitten isketäänkin taas astetta kovempaa kyrpää tiskiin nulikalle jos toiselle: The Cult - Sweet Soul Sister Ja tämä kuuluu sitten luonnollisesti kuunnella niin kovaa kuin äänentoisto tai tärykalvo antaa periksi.

Fire Woman

She Sells Sanctuary

My oh my

Vasta yksi vanha ystäväni linkitteli Facebookiin Cultia. Siitä tuli mieleen, että Ian Astburyn laulamisen kuvailemiseen ei ole olemassa kuin yksi verbi: mies MYLVII.

Samalla tavalla mylvii tämä Viikschi-Gyllenhammar. Siitä huolimatta Slade ja Ooh La La In L.A.

 

[penkinlämmittäjä]

Avenged Sevenfoldin keikka viime vuodelta Rock Am Ringiltä.

http://www.youtube.com/watch?v=pH4zH1rnboI&feature=related

 

[Rinksu]

Tulevaa kesää odotellessa terveisiä Jamaikalta:
Bob Marley - Catch a Fire
Concrete Jungle
Ja ei, en ole reggaetupakkamiehiä, pidän vaan Marleyn rennosta musasta.

 

[Rinksu]

Heh, jotkut väittävät, että Youtube ja vastaavat palvelut vähentävät levymyyntiä ja ovat piratismiin verrattavaa retalejengien hommaa.
Äskeisen youtube-fiilistelyn perusteella menin ja tilasin >150 egellä levyjä Jungle Recordsista, joka on muuten ainoa hyvä asia, joka Porista on ikinä tullut.

Aivan sama täälläkin, Youtube on tullut kalliiksi minullekin. En ole koskaan ostanut yhtä paljon musiikkia kuin Youtuben aikana.

Taitaa tuo olla vain näiden isompien levy-yhtiöiden kauhuskenaarioita, kyllä sitä on joidenkin muusikoidenkin haastatteluista käynyt ilmi, että suorastaan kannattavat materiaalinsa ilmaisjakelua. Esim. Devin Townsend kannattaa aivan avoimesti Youtubea ja muita samanlaisia ilmaisjakelukanavia juuri tuosta em. syystä. Oma lehmähän noillakin tietysti ojassa on, mutta nimenomaan rehellinen ja avoin lähestymistapa on hyvä. Totta kai materiaaliin täytyy päästä tutustumaan ennen ostopäätöstä. Toki on sitten niitä, jotka käyttävät tilaisuuden hyväkseen, mutta onhan piratismia aina ollut, ennen nettiäkin.

**************************'

Ja kuuntelussa, pitkästä aikaa taas:
Porcupine Tree - Fear of a Blank Planet

Anesthetize on henk.koht. Top 10 biisi koskaan.

 

[Buffalo_1988]

http://www.youtube.com/watch?v=a-3tsON7kIM Jake The Break & Flam feat. Joniveli. Tämä biisi nosti fiilarit kattoo todella surkean päivän jälkeen.

 

[Pavlikovsky]

Nyt kuuntelussa Free, tuo bändi joka sekoitteli taitavasti 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa rockia, bluesia ja jopa souliakin keskenään. Paul Rodgers laulaa loistavasti ja hänen äänensä sopii monenlaiseen biisiin yhdessä Paul Kossoff-vainaan kitarointiin. Bändissä vaikutti myös basisti Andy Fraser ja rumpali Simon Kirke, jotka Rodgersin kanssa perustivat myöhemmin vähintään yhtä kovan rock-bändin nimeltään Bad Company.

Tämä oli kuitenkin lähtölaukaus Rodgersin uralle ja Freen musiikki on myös kulmakivi rock-musiikille hienoine melodioineen. Nuoreja kollejahan kaverit olivat kun laittoivat Freen pystyyn ja ilman klassisia rock-bändeille kuuluvia erimielisyyksiä ja päihdeongelmia Freen historia olisi voinut vielä jatkua. Kossoffin kuolemasta on muuten tänään tasan 36 vuotta, joten nuorena lähti todella lahjakas kitaristi.

 

[turo-urpo]

Tänään oon kuunnellu Pain of Salvationia useemmankin levyn verran ja samalla tuli vuosien tauon jälkeen uudelleen tutustuttua Scarsick-levyyn. Tähän päivään asti luulin, että se on suunnilleen täyttä paskaa koko levy. Siinähän onkin loppu peleissä yllättävän hyvä levy. Ehkä sitä nuorempana oli olevinaan niin kova hevimies, että tuomitsi koko levyn muutamien räppiä sisältävien biisien takia tai Disco Queenin kertosäe oli liikaa huumorintajulle jne. Ja muistaakseni jossain levyarvostelussakin levy haukuttiin pystyy ja sen mukaan tein omat johtopäätökseni.

Varsinkin Kingdom of Loss (youtube) on hieno biisi ja saattais olla top10 kamaa, jos pistäisin PoS biisit järjestykseen. Mukava välillä löytää näitä unohduksiin jääneitä ja huonoksi todenneita levyjä, jotka pääsee yllättämään.

 

[Rinksu]

Tänään oon kuunnellu Pain of Salvationia useemmankin levyn verran ja samalla tuli vuosien tauon jälkeen uudelleen tutustuttua Scarsick-levyyn. Tähän päivään asti luulin, että se on suunnilleen täyttä paskaa koko levy. Siinähän onkin loppu peleissä yllättävän hyvä levy.

Itse olen kyllä levystä pitänyt. Onhan tuo toki varmasti Perfect Elementin ja Remedy Lanen nimeen vannoville järkytys nu-metalvaikutteineen, mutta itselle tämä suoraviivaisempikin PoS sopii.

Ja vaikka Gildenlöwin amerikanvastainen vaahtoaminen meneekin levyllä ajoittain ylikin, niin kyllähän levy sisältää aiheellista ja ajatteluakin herättävää kritiikkiä nykyajan ilmiöitä kohtaan. No, jos on jotain sanottavaa, niin sano se sydämellä.

Taidan pistää aamun ratoksi itsekin soimaan. Cribcaged on se henk.koht suosikki tuolta levyltä.

 

[sonnychiba]

Lapko - Young desire

Pari viikkoa sitten hankin Lapkon kaksi uusinta levyä. Ne ovat olleet soitossa melkein poikkeuksetta. Kolahtanut pahasti, mutta onkin yllättävän hyvää musiikkia.

 

[-OO-]

Kuuntelussa odotettu uutuuslevy, eli Harmajan tänään ilmestynyt Marras. Varsin mielenkiintoinen ja onnistuneelta kuulostava levy jälleen kerran tältä loistavalta yhtyeeltä, sopivassa suhteessa on säilytetty vanhaa soundia ja tuotu siihen taas jotain pieniä uusia elementtejä. Mutta hyvin tutulta tämä silti kuulostaa ja se tarkoittaa Harmajan kohdalla aina hyvää.

Tällä hetkellä on parhaiten iskeneet kauniit balladit Unessa ja Kaamos ja syys sekä Kauas vapauteen joka kulkee siinä ykköslevyn Taivaan pirstaleiden vanavedessä että ei mene ihan sitä peruskomppia vaan on rytmiltään vähän erilainen kuin muut biisit. Harmajan levyt vaatii yleensä muutaman kuuntelun että biisit alkaa avautumaan kunnolla joten ei sanota vielä muista biiseistä mitään, mutta kyllä tämä taas erittäin lupaavalta ja hyvältä kuulostaa lyhyehkön tutustumisen perusteella.

 

[Pavlikovsky]

The Allman Brothers Bandin uudempaa tuotantoa eli Shades Of Two Worlds. Kova kiekko tämäkin on etelän karjuilta, vaikka ei voita Allmanien vanhoja levytyksiä. Hyviä biisejä ovat kuitenkin avauraita End Of The Line, jossa mielestäni on hienot lyriikat sekä hyvät bluesjamit tarjoava Nobody Knows .Kitarointikin on jälleen tutun rouheaa ja taidokasta tällä levyllä, ihmekös tuo kun sitä tarjoavat etelän kitarasankarit nimeltään Warres Haynes ja Dickey Betts. Musiikillinen tyylikin ABB:llä on matkan varrella hieman muuttunut, mutta Greggin ääni on aina yhtä upeaa kuunneltavaa.

Kohta sitten Springsteenin uuden levyn kimppuun.

 

[Monipuolisenhuono]

The Allman Brothers Bandin uudempaa tuotantoa eli Shades Of Two Worlds. Kova kiekko tämäkin on etelän karjuilta, vaikka ei voita Allmanien vanhoja levytyksiä.

Tää on jotenkin jäänyt välistä tämä levy, mulla on kyllä tuo edellinen Seven Turns. Pitää ottaa tämäkin siis haltuun. Suosittelen One Way Out liveä sekä tietty Live at the Atlanta International Pop Festival: July 3 & 5, 1970 ja S.U.N.Y. at Stonybrook: Stonybrook, NY 9/19/71

Livenähän Allman Brothers on parhaimmillaan.

 

[Pavlikovsky]

Tää on jotenkin jäänyt välistä tämä levy, mulla on kyllä tuo edellinen Seven Turns. Pitää ottaa tämäkin siis haltuun. Suosittelen One Way Out liveä sekä tietty Live at the Atlanta International Pop Festival: July 3 & 5, 1970 ja S.U.N.Y. at Stonybrook: Stonybrook, NY 9/19/71.

Kannattaa ihmeessä hankkia tuo Shades Of Two Worlds. Kokonaisuus ei ole ehkä niin hyvä kuin Seven Turnsissa, mutta Seven Turns onkin mielestäni yksi ABB:n parhaimpia levyjä. Tuo Live At The International Pop Festival on vanhaa Allmania parhaimmillaan ja livekiekon kruunaa 28 minuuttinen Mountain Jam, huikeaa. Jokaisen etelän rockin ja bluesfanin pakko-ostos. Vanhat soundit sekä Duane Allmanin mukanaolo tuovat vielä levyyn juurevuutta.

The Allman Brothers Band taitaa keikkailla nykyään aika harvakseltaan ja enimmäkseen Amerikan Yhdysvalloissa, toistaiseksi minulla ei ole ollut mahdollisuutta nähdä ko. yhtyettä, mutta keikalla olisin varmasti mikäli tulisivat, ei kahta sanaa. ABB on aina kuulunut etelän rockin suosikkeihi. Alkuun mulle riittäisi vallan hyvin, että näkisi Greggin soolokeikan tai vaikkapa Gov`t Mulen, hyvää materiaalia Gregg on myös soolona saanut aikaan siinä missä myös Warren Haynesin Gov`t Mule.