Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 893 340
  • 21 671
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Juice Leskinen & Coitus Int: Per Vers, Runoilija. Oivallinen levy nuorelta Juicelta yli kolmen ja puolen vuosikymmenen takaa. Coitus Int ei ollut maailman taidokkaimpia kokoonpanoja instrumentaalisesti, mutta tällaiset seikat eivät peittäneet Leskisen neroutta tuolloinkaan.

Alatalo ei tuolloin ollut enää osa yhtyettä, mutta Juice halusi hänet levyn nimikappaleen laulajaksi. Jälki on osa kiveen hakattua suomalaista rockhistoriaa.
 
Suorastaan hilpeää krapulapäivää vauhdittaa Public Enemyn loistoalbumi It Takes A Nation of Millions to Hold Us Back. Ihan mahtavaa kamaa tämä, vaikken hip hopista tai rapista yhtään mitään oikeastaan ymmärrä.
 

Kyynhakkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Seinäjokelaaset "palloolu" joukkueet ;o)
No, nyt juuri soi progemetallia vuonojen maasta, josta itseasiassa tämän genren bändejä näköjään tulee kuin sieniä sateella... Eli,
ILLUSION SUITE - A moment to remember

Tsekatkaa vaikka spotify:sta, jos siis kiinnostaa
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No, nyt juuri soi progemetallia vuonojen maasta, josta itseasiassa tämän genren bändejä näköjään tulee kuin sieniä sateella... Eli,
ILLUSION SUITE - A moment to remember

Tsekatkaa vaikka spotify:sta, jos siis kiinnostaa

Eipä ruotsalaisetkaan kyllä kyseisessä genressä joudu myöskään häpeämään, sillä mun spotifyssä soi puolestaan Mind's Eye ja albumi A Gentleman's Hurricane, tarkemmin ottaen kappale Red Winter Sirens

Siis mistä näitä skandinaavien progemetallibändejä on 2000-luvulle lähestyttäessä alkanut putoileaan? Opeth, Green Carnation, Circus Maximus, Seventh Wonder, Evergrey, Mind's Eye, Illusion Suite, Beyond Twilight, Pagan's Mind....
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Siis mistä näitä skandinaavien progemetallibändejä on 2000-luvulle lähestyttäessä alkanut putoileaan? Opeth, Green Carnation, Circus Maximus, Seventh Wonder, Evergrey, Mind's Eye, Illusion Suite, Beyond Twilight, Pagan's Mind....

Lisätäänpä löylyä kiukaaseen vähän powerimmalta puolelta; Tuskassakin vieraillut tanskalainen Mercenary ja vähän tjeuta parin joutube-veisun muodossa:

Mercenary - Redefine Me
Mercenary - Embrace the Nothing

Samaten ruotsalainen Scar Symmetry ansaitsee tulla kuulluksi. Tätä voisi tituleerata melodeathiksi, mutta itse en ko. termille kovin paljon lämpene ja ainakin meikäläisen kirjoissa tämä putoaa sinne progepoweriastiaan. Paskat genreistä, hyvää musiikkia kuitenkin! Pari näytettä niin ikään:

Scar Symmetry - The Kaleidoscopic God
Scar Symmetry - Slaves to the Subliminal

Kannattaa tsekata erityisesti tuon jälkimmäisen biisin kertsi!

Ettei menisi off-topiciksi, niin täällä soi Tarot shufflella. Toivottavasti Marcon ääni on palautunut keskiviikoksi, kun pitäisi Tavastialle mennä suomalaisten hevipioneerien soittojuhlaa todistamaan.
 

smasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Djurgårdens IF, Eintracht Frankfurt
Velcra - Hadal

Metallia, industrialia, konemusiikkia, mitätämänytonkaan. Aiemmat kaksi levyä olivat selkeää metallisahausta, mutta kolmas eli Hadal on melko erilainen ja huomattavasti sähköisempi. Jessi Freyn seksikäs ääni pääsee nyt paremmin oikeuksiinsa rauhallisemmassa, kokeellisemmassa meiningissä ilman satunnaisia karjumisia ja levy onkin selkeästi oma maailmansa ja kokonaisuutensa: Dead End Lane -biisistä tulee sellainen fiilis, että lennellään vauhdilla jossain sinisen taivaan alla, vastaavasti Nautifungus-instrumentaalissa voitaisiin ainakin minun mielikuvitukseni mukaan lillua jossakin merenpohjassa levyn kannessa näkyvien kalojen seassa. Kiintoisa kokonaisuus, joka aukeaa hitaasti, mutta pitää myös otteessaan ja paljastaa itsensä alati jotakin uutta.

Edellinen keikka lokakuulta 2008, jonka jälkeen pumppu vetäytyi omien sanojensa mukaan "pohtimaan maailmankaikkeutta ja seuraavia kujeitaan sen pyörteissä". Ette ole lopettaneet vielä, ettehän?
 

Frank McKee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, T. Arima

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pain of Salvation - Linoleum

Kuuntelussa siis PoS:n uutukainen Road Salt One. Täytyy sanoa, että on kyllä sisällöltään aika hämmästyttävä tekele taas kerran. Arvaamaton ja toistaiseksi ei kyllä metallimusiikin häivääkään ole ollut kuultavissa. Pikemmin mennään tuolla jossain 60- ja 70-lukujen hämärän rockin linjoilla, ihan yleistä äänimaailmaa myöten. Led Zeppelinit ja The Doorsit tekemisestä huokuen, noin muutamia mainitakseni.

Varmasti tulee kyllä jakamaan mielipiteitä vanhassa kuulijakunnassa. Bändi on muuttanut tyyliänsä ja rankasti. Omasta mielestäni toki hieno juttu. Paha sanoa mitään lopullista tästä, mutta mielenkiintoinen on ja tulee olemaan kuuntelussa vielä paljon.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Varma kevään merkki on, että Mogwain levyt kaivetaan hyllystä esille. Yksi parhaista orkestereista mitä tiedän. Neljä levyä löytyy ja kaikki toimivat yhtä hienosti. Rentouttavaa musiikkia eivätkä maalliset murheet paina Mogwaita kuunnellessa. Kiitos erityisesti nimimerkille Cube tästä neljän vuoden takaisesta löydöstä.

Mogwai - I´m Jim Morrison I´m Dead
 

Miguel

Jäsen
Varma kevään merkki on, että Mogwain levyt kaivetaan hyllystä esille. Yksi parhaista orkestereista mitä tiedän. Neljä levyä löytyy ja kaikki toimivat yhtä hienosti. Rentouttavaa musiikkia eivätkä maalliset murheet paina Mogwaita kuunnellessa. Kiitos erityisesti nimimerkille Cube tästä neljän vuoden takaisesta löydöstä.

Ostin ulkomailla käydessäni levykaupan poistomyynnistä Mr. Beastin äkkipäätöksellä ja hyvin vähän yhtyeestä tietäen, lähinnä kehuvia nettiarvioita muistellen. Upea levy. Avannut eteeni lähes täysin tutkimattoman musiikkityylin, kun aiemmat vähänkään vastaavat tuttavuudet ovat olleet enemmän metallisia tai progeilevia. On todettu erinomaiseksi taustamusiikiksi esimerkiksi siihen, kun pitää oikeasti väkertää opintoja ja haluaa sulkea taustahälyn pois. Ensin rauhoittaa ja sitten innostaa, muttei vie keskittymiskykyä. Eiköhän pistetä A Friend Of The Night vielä soimaan ennen nukkumaanmenoa.
 

Rocco

Jäsen
Kuuntelen Kick-Ass -leffan soundtrackia. Leffa oli mainio, ja musiikki on myös hyvin onnistunutta. The Prodigyn tittelibiisi on varmaan yksi vuoden parhaista biiseistä, eikä muutkaan valinnat levylle ole missään mielessä epäonnistuneita.
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Johanna Kurkela - Piha ilman sua. Jumalauta, että on hieno kappale.

Niin, Harmajan uutukainen tässä on käsissä ja kuuntelussa, mutta spotifystä tuli ohimennen kuunneltua tähän väliin Johanna Kurkelan ja Maija Vilkkumaan uutukaisia.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Minulla myös (yllättäen...) kuuntelussa tuo Harmajan uutukainen. On kyllä kerrankin positiivista huomata että vaikka odotukset on ihan valtavan korkealla niin silti levy täyttää ne odotukset! Se alkaa olla tänä päivänä harvinaista. Tällä hetkellä omaksi suosikiksi tuolta levyltä on nousemassa Pelkkä ihminen.
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Minulla myös (yllättäen...) kuuntelussa tuo Harmajan uutukainen. On kyllä kerrankin positiivista huomata että vaikka odotukset on ihan valtavan korkealla niin silti levy täyttää ne odotukset! Se alkaa olla tänä päivänä harvinaista. Tällä hetkellä omaksi suosikiksi tuolta levyltä on nousemassa Pelkkä ihminen.
Levy on nyt kuunneltu kolme kertaa läpi. Hyvä paketti, koskettimet selkeästi edellistä levyä enemmän esillä. Tämä on toisinaan hyvä, toisinaan taas ehkä jopa liikaa toistoa kosketinkuvioissa taustalla.

Sydäntalvella-kappaleen tasoista killeriä ei ainakaan vielä ole tältä levyltä löytynyt (eikä luultavasti löydykään, koska äsken mainittu iskin samantien tajuntaan aikanaan sen kuullessani). Kappaleista parhaiten esiin nousvat Kuinka me voimme, Pelkkä ihminen, Viipyvä virta sekä Veli. Mutta hyvä paketti siis.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös