Kuuntelussa juuri nyt

[teppana]

Leverage - Stormchild

Tiedän, hieman purkkapoppihevia eikä ihan rokkimiehen peruskamaa. Mutta toimii aivan loistavasti!

 

[Ted Raikas]

Pain of Salvation - Linoleum

Kuuntelussa siis PoS:n uutukainen Road Salt One. Täytyy sanoa, että on kyllä sisällöltään aika hämmästyttävä tekele taas kerran. Arvaamaton ja toistaiseksi ei kyllä metallimusiikin häivääkään ole ollut kuultavissa. Pikemmin mennään tuolla jossain 60- ja 70-lukujen hämärän rockin linjoilla, ihan yleistä äänimaailmaa myöten. Led Zeppelinit ja The Doorsit tekemisestä huokuen, noin muutamia mainitakseni.

Varmasti tulee kyllä jakamaan mielipiteitä vanhassa kuulijakunnassa. Bändi on muuttanut tyyliänsä ja rankasti. Omasta mielestäni toki hieno juttu. Paha sanoa mitään lopullista tästä, mutta mielenkiintoinen on ja tulee olemaan kuuntelussa vielä paljon.

 

[haunted shores]

Lisätäänpä löylyä kiukaaseen vähän powerimmalta puolelta; Tuskassakin vieraillut tanskalainen Mercenary ja vähän tjeuta parin joutube-veisun muodossa:

Ja koska kyseessä on tosiaan äärimmäisen kova bändi niin tässä se oma tjeu-osasto:

Firesoul

The Hours That Remain

 

[-Niks-]

Olen jämähtänyt Metallican musiikkiin täysin taas.

Nyt soi Orion. Kananlihalla iho.

 

[Teddy_H]

Janne Saksa & Co - Lujaa tulee HPK @ YouTube

Jatkona tapahtumaketjulle: Kerhon jatkoerämaali => lujaa tulee Teddy_H...

 

[secord]

Varma kevään merkki on, että Mogwain levyt kaivetaan hyllystä esille. Yksi parhaista orkestereista mitä tiedän. Neljä levyä löytyy ja kaikki toimivat yhtä hienosti. Rentouttavaa musiikkia eivätkä maalliset murheet paina Mogwaita kuunnellessa. Kiitos erityisesti nimimerkille Cube tästä neljän vuoden takaisesta löydöstä.

Mogwai - I´m Jim Morrison I´m Dead

 

[Miguel]

Varma kevään merkki on, että Mogwain levyt kaivetaan hyllystä esille. Yksi parhaista orkestereista mitä tiedän. Neljä levyä löytyy ja kaikki toimivat yhtä hienosti. Rentouttavaa musiikkia eivätkä maalliset murheet paina Mogwaita kuunnellessa. Kiitos erityisesti nimimerkille Cube tästä neljän vuoden takaisesta löydöstä.

Ostin ulkomailla käydessäni levykaupan poistomyynnistä Mr. Beastin äkkipäätöksellä ja hyvin vähän yhtyeestä tietäen, lähinnä kehuvia nettiarvioita muistellen. Upea levy. Avannut eteeni lähes täysin tutkimattoman musiikkityylin, kun aiemmat vähänkään vastaavat tuttavuudet ovat olleet enemmän metallisia tai progeilevia. On todettu erinomaiseksi taustamusiikiksi esimerkiksi siihen, kun pitää oikeasti väkertää opintoja ja haluaa sulkea taustahälyn pois. Ensin rauhoittaa ja sitten innostaa, muttei vie keskittymiskykyä. Eiköhän pistetä A Friend Of The Night vielä soimaan ennen nukkumaanmenoa.

 

[Rocco]

Kuuntelen Kick-Ass -leffan soundtrackia. Leffa oli mainio, ja musiikki on myös hyvin onnistunutta. The Prodigyn tittelibiisi on varmaan yksi vuoden parhaista biiseistä, eikä muutkaan valinnat levylle ole missään mielessä epäonnistuneita.

 

[JTX]

Janne Saksa & Co - Lujaa tulee HPK @ YouTube

Jatkona tapahtumaketjulle: Kerhon jatkoerämaali => lujaa tulee Teddy_H...

Soi muuten just nyt. Joo, tulin.

 

[mice]

Johanna Kurkela - Piha ilman sua. Jumalauta, että on hieno kappale.

Niin, Harmajan uutukainen tässä on käsissä ja kuuntelussa, mutta spotifystä tuli ohimennen kuunneltua tähän väliin Johanna Kurkelan ja Maija Vilkkumaan uutukaisia.

 

[-OO-]

Minulla myös (yllättäen...) kuuntelussa tuo Harmajan uutukainen. On kyllä kerrankin positiivista huomata että vaikka odotukset on ihan valtavan korkealla niin silti levy täyttää ne odotukset! Se alkaa olla tänä päivänä harvinaista. Tällä hetkellä omaksi suosikiksi tuolta levyltä on nousemassa Pelkkä ihminen.

 

[mice]

Minulla myös (yllättäen...) kuuntelussa tuo Harmajan uutukainen. On kyllä kerrankin positiivista huomata että vaikka odotukset on ihan valtavan korkealla niin silti levy täyttää ne odotukset! Se alkaa olla tänä päivänä harvinaista. Tällä hetkellä omaksi suosikiksi tuolta levyltä on nousemassa Pelkkä ihminen.

Levy on nyt kuunneltu kolme kertaa läpi. Hyvä paketti, koskettimet selkeästi edellistä levyä enemmän esillä. Tämä on toisinaan hyvä, toisinaan taas ehkä jopa liikaa toistoa kosketinkuvioissa taustalla.

Sydäntalvella-kappaleen tasoista killeriä ei ainakaan vielä ole tältä levyltä löytynyt (eikä luultavasti löydykään, koska äsken mainittu iskin samantien tajuntaan aikanaan sen kuullessani). Kappaleista parhaiten esiin nousvat Kuinka me voimme, Pelkkä ihminen, Viipyvä virta sekä Veli. Mutta hyvä paketti siis.

 

[aceman81]

Kiuas - Aftermath
http://www.youtube.com/watch?v=cOnNN-LMvbU

Perus mättöä, mutta riittävästi sointeja, rytminvaihtoa ja rynkytystä omaan makuun. Type O Negative myös kartalla, tuli luukutettua jo ennen tuota viimeisintä, mutta ehkä tulee fiilisteltyä enempi viikonloppuna, täysin toffeessa, tietenkin.

 

[-Kantor-]

Enochian Crescentin uusi kappale "Lyijysiipi" yllätti meikäläiset positiivisesti. Joku puritaani voi väittää, että se on liian poppia, mutta kuten sanottua, itselleni kolisee. Innolla odotan tulevaa minialbumia!

http://www.youtube.com/watch?v=MI7hZ1keaxE

 

[passenger]

People in planesin As far as the eye can see albumi taas pitkästä aikaa kuuntelussa. Koko levy on kyllä saatanan kova.

If you talk too much (my head will explode)

Moth

 

[-OO-]

Levy on nyt kuunneltu kolme kertaa läpi. Hyvä paketti, koskettimet selkeästi edellistä levyä enemmän esillä. Tämä on toisinaan hyvä, toisinaan taas ehkä jopa liikaa toistoa kosketinkuvioissa taustalla.

Sydäntalvella-kappaleen tasoista killeriä ei ainakaan vielä ole tältä levyltä löytynyt (eikä luultavasti löydykään, koska äsken mainittu iskin samantien tajuntaan aikanaan sen kuullessani).

Se olisikin jo ihme jos jokaiselta levyltä löytyisi Piiloistaan laulaa ja Sydäntalvella -tasoisia timantteja. Mutta sanoisin kyllä että ainakin tuo Pelkkä ihminen ja Ei viha pääsee aika lähelle. Mutta erittäin hyvä kokonaisuus joka tapauksessa tämä uusi levy. Jos n. kymmenen kuuntelun jälkeen pitäisi nopeasti kuvailla levyä parilla sanalla niin se olisi "nopeampi ja kepeämpi". Eli tempoa on minusta nostettu jonkin verran debyyttilevystä ja nyt nopeammat biisit on enemmistönä levyllä.

Soittopuolella on tosiaan nostettu pianoa enemmän esiin ja kyllähän tuolta Paula Präktigin repertuaarista aika komeita kuvioita lähteekin, joten hyvä niin. Minä ainakin tykkään tästä suuntauksesta. Muutenkin soitto on minusta kepeämpää ja ilmavampaa kuin ykköslevyllä joka oli yleistunnelmaltaan "raskassoutuisempi". Silti on hyvin säilytetty sellainen maanläheinen "livesoundi" mikä miellytti jo debyyttilevyllä.

Eli kyllä minä sanoisin että kun kakkoslevyt monesti on aika vaikeita tapauksia bändeille niin Harmaja on kyllä onnistunut upeasti.

 

[mice]

Eli kyllä minä sanoisin että kun kakkoslevyt monesti on aika vaikeita tapauksia bändeille niin Harmaja on kyllä onnistunut upeasti.

Sydäntalvella ja Piiloistaan laulaa ovat kyllä sen luokan tavaraa, että kieltämättä ihan joka päivä sellaisia tekeleitä ei Harmajakaan tee.

Nyt kun itsellänikin on kymmenisen kuuntelukertaa takana, niin levy alkaa aueta aiempaa paremmin. Kuinka me voimme on levyn kruunu, ja hyvin toimii myös Pelkkä ihminen. Lisäksi levyn avaava Alkusoitto ja levyn päättävä Loppusoitto ovat jollain lailla erittäin toimivat levyn avaus- ja päätösraita.

Soitto on aistikasta ja toimivaa. Tahti on tosiaan astetta ensilevyä rivakampi. Tämä on oikeastaan tällä hetkellä ainoa miinusmerkkinen asia, jonka levyltä löydän. Ehkä sen huomaa jo siitä, että oma suosikkikappaleeni tällä hetkellä on nimenomaan hitaamman pään Kuinka me voimme. Mutta hieno levy ja alkuvuoden parhaita julkaisuja ehdottomasti.

 

[Ted Raikas]

Von Hertzen Brothers - The Willing Victim

Tässä viimepäivinä tullut veljeksiä kuunneltua suht tiiviisti. Osin fiilistellen tulevan sunnuntain keikkaa Bar Loosessa, jonne onneksi sain sopuhintaiset liput hoidettua, vaikka myi etukäteen loppuun hetkessä. Jes. Mielenkiintoista keikkaa odottelen tulevaksi.

 

[Pavlikovsky]

Lynyrd Skynyrd - Vicious Cycle

Skynyrdin vuonna 2003 julkaistu kiekko, jossa mukana olivat vielä jo yläkertaan jameja soittelemaan siirtyneet Leon Wilkenson, Hughie Thomasson, Ean Evans ja Billy Powell.
Hienoja kappaleita albumi sisältää sekä taattua Skynyrdin kaltaista riffittelyä, vaikka lyriikat ovat turhan tähtilippu-henkisiä, mutta etelästä kun ollaan niin ymmärtäähän sen. Parempaa oli kuitenkin tulossa 2009 God&Guns-albumin myötä....

 

[Evil]

Parempaa oli kuitenkin tulossa 2009 God&Guns-albumin myötä....

Se on parempi kuin Vicious Cycle, jep. Silti mielestäni paras Johnnyn ajan Skynyrd-albumi on Edge of Forever. En ole oikein balladimiehiä, joten minua viehättää se ettei tuolla levyllä ole niitä kuin yksi, ja muutenkin levy on mukavan tummasointinen ja mollivoittoinen.

Nytpä olen viime aikoina kuunnellut Rossington-Collins Bandin molempia sekä aikoinaan täysin vaiettua Johnny Van Zantin sooloa Brickyard Road. Siinä on hieno lätty. Tällä hetkellä tosin soi Alamaailman Vasarat - Huuro Kolkko.

 

[obi-wan]

Nationalin uusin. Hyvältä kuulostaa

 

[Hirmumyrsky]

Kohtakkoin päättyvälle kiekkokaudelle ja kiekkokaukaloiden sankareille:

David Mitcham - Anuta Song (Voitaisiinko tämä soittaa viimeisen finaali ottelun jälkeen oikean tunnelman aikaansaamiseksi?)

Myös Mandarin Fish Fury on kohtalaisen "osuva".

 

[-OO-]

Kiuas - Lustdriven

Tämä bändi on minulta jostain syystä jäänyt aina kokonaan kuuntelematta, vaikka olen aina miettinyt että pitäisi ottaa kuunteluun ihan siitä syystä että Kiuas on niin helvetin hieno nimi metallibändille. Nyt sitten, kiitos aceman81:n, lopultakin kuuntelin ja ihan helvetin hyvältähän tuo kuulostaa. Siispä ostin koko levyn ja ei kyllä kaduta yhtään tämä ostos. Kerta kaikkiaan mahtava levy!

 

[Datsun]

Mulla on koko viikonlopun soinut Sara-bändin Veden äärelle-levy. Ihan loistava, sanoisinko jopa että on paikka paikoin kuin Suomen Katatonia.

Luulin tämän menneen aivan suomirockiksi jossain vaiheessa enkä juuri ole tuotantoon ensilevyn jälkeen tutustunut. Olin aivan väärässä.

 

[Hilmanuutti]

Mulla on koko viikonlopun soinut Sara-bändin Veden äärelle-levy. Ihan loistava, sanoisinko jopa että on paikka paikoin kuin Suomen Katatonia.

Hienosti sanottu. Veden äärelle -albumista innostuin itsekin melkoisesti heti sitä kuultuani. Tuossa tosiaan on jotain katatoniamaisesti rivien väleistä välittyvää magiaa, jota kaikki eivät kuule.

Mä olen jämähtänyt Spotifyssa The Radio Dept. -orkesterin Clinging To A Scheme -uutuuteen. Kenkiintuijottelijat ovat saaneet ilmaisuunsa lisää väriä ja tuloksena on albumillinen hienoa musiikkia. Heaven's On Fire, Never Follow Suit ja David ovat biisien aatelia.