Mielikuvitushahmo
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Buffalo Sabres, HIFK, Joe Finley
Leona Lewis on kyllä uskomattoman hienoa kuultavaa livenä. Bleeding love Tätä ja monia muita livevetoja on tullu tässä kuunneltua ihan huurussa.
Syystä tai toisesta nyt on soitannassa Strapping Young Lad ja kyytipoikana muu Devinin soolotuotanto. Hämmentävää musiikillista neroutta! (Myös se Vain "Sex & Religion" on mainio lätty. Devin erottui koelaulajahakemuksista edukseen sillä, että demonauha oli paketoitu kalsareihin ja postitettu sellaisenaan.)
Erinomaisia levyjä, joista olen itsekin tykkäillyt. Cobalt tuntuu paperilta kamalalta sekamelskalta, joka on tuomittu epäonnistumaan (Tool + Neurosis black metal -otteella), mutta toteutus on vangitsevaa. Pitäisi seuraavaksi ottaa tuo Eater of Birds kuunteluun, kun bändin löysin vasta Ginin myötä.Cobalt - Gin
Mielenkiintoinen uusi tuttavuus tämäkin. Kokonaisuus ei vielä ole ehkä täysin auennut ja toisaalta soundit tähän tyylisuuntaan kenties liiankin selkeät, mutta annetaan vielä aikaa.
[...]
Wolves in the Throne Room - Black Cascade
Black metal -henkistä jyystöä, johon on sotkettu mukaan selviä ambient -vaikutteita. Kaikenkaikkiaan hyvin tunnelmallinen ja melkeinpä hypnoottinen albumi, ollen samalla yksi vuoden positiivisimmista uusista tuttavuuksista ja myöskin yksi vuoden albumeista metallin saralla.
Toisin kuin väkivaltamusiikin ystävät, tykkään kuunnella hyvää musiikkia.
Taidatte olla rajoittuneita molemmat.Toisin kuin vässykkähomopoppi-musiikin kuuntelijat, tykkään kuunnella kunnon musiikkia.
Päinvastoin, kuuntelin väkivaltamusiikkia (Metallicasta Panteraan, Cannibal Corpsesta Amon Amarthiin ja Sentencedistä Machine Headiin) jo 15 vuotta sitten, silloin kun se ei ollut iskelmämusiikkiin verrattavaa joka pojan populaarimusiikkia. Myöhemmin musiikkimakuni on kehittynyt älykkäämmäksi, suosikkiradiokanavani on Radio Helsinki. Sillehän nyt ei vain voi mitään, että rikottu biitti on parempi kuin öristy iskelmä.Taidatte olla rajoittuneita molemmat.
Luettelit tuossa aika yksipuolisesti "väkivaltabändejä", joista yksi hädin tuskin edes teki musiikkia 15 vuotta sitten, joten rajoittuneesti asiaa valitettavasti katsot edelleen.Päinvastoin, kuuntelin väkivaltamusiikkia (Metallicasta Panteraan, Cannibal Corpsesta Amon Amarthiin ja Sentencedistä Machine Headiin) jo 15 vuotta sitten, silloin kun se ei ollut iskelmämusiikkiin verrattavaa joka pojan populaarimusiikkia. Myöhemmin musiikkimakuni on kehittynyt älykkäämmäksi, suosikkiradiokanavani on Radio Helsinki. Sillehän nyt ei vain voi mitään, että rikottu biitti on parempi kuin öristy iskelmä.
Juuri tuli työmatkalla Radio Helsingiltä Editorsin Papillon, joten piti pistää uudestaan soimaan kun pääsin perille: http://www.youtube.com/watch?v=Wq4tyDRhU_4
Kicks like a sleep twitch!
Tai Joy Divisioniksi tai tai tai...Kyllä! Tämäkin bändi teki kentit ja muuttui Depeche Modeksi. Toimii tässäkin tapauksessa.
Kyllä! Tämäkin bändi teki kentit ja muuttui Depeche Modeksi. Toimii tässäkin tapauksessa.
Tai Joy Divisioniksi tai tai tai...
If it ain't broken, don't fix it.
Tuossa Editorsin uudelle. Minusta on aika kuvaavaa, että bonus-CD:n kaksi viimeistä raitaa ovat julkaisun parasta antia. Ei tuota nyt varsinaisesti huonoksi voi haukkua, mutta uudistuminen tuntuu toistaiseksi potkivan itseään nilkkaan. Jätetään pieni takaportti tehokuuntelulle. Jos tuo vaikka avautuisi muutaman kuuntelun jälkeen. Epäilen kyllä vahvasti.