Kuuntelussa juuri nyt

[mice]

Täällä myöskin Sonata Arctican uutukainen tehokuuntelussa. Samoilla linjoilla kuin edellisetkin, eli hieman Unian kaltaista materiaalia, joka vaatii ja toisaalta samalla kestää kuuntelua ja paljon. Levyn keskivaiheilla muutama heikompi tekele, mutta alku ja loppu ovat timanttisia.

Niin, ja Mielikuvitushahmolle ja muille tiedoksi, että Kurkelan Johanna laulelee myös Vesa-Matti Loirin uudella levyllä kappaleessa Kaiken nähnyt.

 

[haunted shores]

Kaverin pitkään kestäneen hehkutuksen jälkeen ostin nyt sitten brittiläisen Verra Cruzin "Innocence" levyn.

Pearl Jamin, Soundgardenin ja muutaman perusrock-bändin vaikutukset ovat hyvin selvästi kuultavissa, mutta tämä vaikuttaa kyllä todella miellyttävältä tuttavuudelta.

Levyltä puuttuvat useimmat nykyrockin sudenkuopat ja sopivan rosoinen ja elävä soundi saa aikaan sen, että tämä on kyllä varsin raikas tuulahdus tässä scenessä.

 

[Evil]

Blackmore-aamupäivä kääntyy Iommi-iltapäivään. Ensin pyöri Burn, sitten Rising ja Long Live R'n'R, perään vielä Perfect Strangers. Iommiin pyöräytin aasinsillan kautta Mob Rulesilla, nyt kaikaa Sabotage.

 

[Cemetery Gates]

Kaverin pitkään kestäneen hehkutuksen jälkeen ostin nyt sitten brittiläisen Verra Cruzin "Innocence" levyn.

Kiitokset tästä vinkistä, Verra Cruz löysi tiensä Spotify-soittolistalle saman tien.

 

[tinkezione]

Kääntelen veistä haavassa ja kuuntelen Dream Theaterin Tukholmassa soittamaa settilistaa. Harmittaa aivan vietävästi, että sen kerran kun silmä välttää eikä mene totuttuun tapaan Hovetiin pelipaikoille, siellä tyhjennetään pajatso.

1. A Nightmare to Remember
2. The Mirror
3. Lie
4. Sacrificed Sons
5. Wither
6. The Dance of Eternity
7. One Last Time
8. Forsaken
9. In the Name of God
--
10. The Count of Tuscany

 

[tant gredulin]

Kaverin pitkään kestäneen hehkutuksen jälkeen ostin nyt sitten brittiläisen Verra Cruzin "Innocence" levyn.

Löysin tuubista biisin 'Guns in the Distance' - ei mitään uutta, mutta freesiltä kuulosti! Very seventies :)

Ja omat kaksi senttiäni: Biffy Clyro taitaa mennä hankintaan myös.

 

[Anselm Raato]

Viikatetta tässä kuuntelen ennen tämän illan keikkaa Lutakossa. ROCK ROCK!
Kuu kaakelin ylle!

 

[Individual]

Spotifysta nyt The Velvet Underground & Nico. Sitä ennen Teemalta tuli kuunneltua Leonard Cohenin tunnelmointia.

 

[Moto]

Manic Street Preachersin Generation Terrorists Japanissa hiljattain julkaistuna remasteroituna versiona. Hyvältä kuulostaa ja vinyylimäinen pakkaus myös näyttää hyvältä. Kunhan vain saisi muovitaskusta irti järkyttävän ruman japaniankielisen tarran.

 

[Pavlikovsky]

Nyt kuuntelussa spotifysta Uriah Heepin "Celebration", jossa vanhat sedät ovat vetäneet vanhat hitit remaster-tyyliin studiossa uusiksi ja kieltämättä erittäin hyvän kuuloista kun soundit ovat raskaammat. Lisäksi levyllä kaksi uutta raitaa. Long Live Uriah Heep!

 

[Leon]

Prefab Sprout on näköjään herännyt 8 vuoden hiljaiselon jälkeen levyntekoon. Niinpä tuore Let's Change the World with Music on siis Spotifyn kautta kuuntelussa. Alku on ainakin lupaava, edeltäjiään aavistuksen reippaampi tempo havaittavissa. Kyllä tuon yhä Prefab Sproutiksi tunnistaa vaivatta.

 

[Sledge Hammer!]

Poisonia tässä kuuntelen. Bret Michaelsilla on hyvä ote kaikkeen: Don't Need Nothin' but a Good time, jepjep.

 

[tinkezione]

Ehkä jopa hieman poikkeuksellisesti Dream Theaterin Black Clouds & Silver Linings - levy, jonka olin jo dumannut ja torpannut, mutta pitkäjänteisemmän tarkastelun jälkeen tällä levyllähän on kolme aivan timanttisen kovaa biisiä. Tätähän voisi väittää jopa parhaaksi DT-levyksi sitten vuonna 2002 ilmestyneen Six Degrees of Inner Turbulencen.

A Nightmare to Remember ja The Count of Tuscany pääsevät tasapäin kisaamaan levyn parhaan rallin tittelistä; miinuksia ensiksimainitulle ilmiselvästä ala-asteen riffikerhon jämälaarista kaivetusta avausriffistä ja jälkimmäiselle kuolettavan pitkästä ja turhasta väliosasta ennen loppulimputteluja. Kolmas kova lenkki on sitten todella yksinkertaisen kaunis Wither.

 

[Jj]

Coffinshakersia, jonka löysin paikallisen Klubin DJ:n voimasoiton myötä. Graveyard Rock´n´roll.

 

[-OO-]

Coffinshakersia, jonka löysin paikallisen Klubin DJ:n voimasoiton myötä. Graveyard Rock´n´roll.

Jumaliste että on hyvä bändi! Kiitokset tästä vinkistä.

 

[VilleLeino]

The Grammersin Another line another lick kappale kuunneltavissa tuolta http://www.myspace.com/thegrammersband
Aivan loistava kappale.

 

[secord]

Porcupine Tree - The Incident

Tällä haavaa ehkä noin viisi kertaa läpi kuunneltu tämä uusin PT ja tunnelmat hieman ristiriitaiset teosta kohtaan. Tunnelmaltaan täysin erilainen edelliseen levyyn verrattuna, mikä ei välttämättä ole paha asia. Tämä levy hengittää vapaammin ja on jollain tapaa raikkaampi tuttavuus. Kokonaisuutena ei ole vielä auennut, mutta jokaisen kuuntelukerran jälkeen The Incident tuntuu lähentyvän ja paranevan. Parasta tässä levyssä on aivan älyttömän kauniit melodiat ja tietty intensiteetti, joka on onnistuttu saavuttamaan ilman sen suurempia ilotulituksia. Pienenä miinuksena pidän sitä, että mielestäni virtuoosimainen rumpali Gavin Harrison ei pääse teoksessa kunnolla irti, mutta enhän minä mitään musiikista tajua. Sen tiedän, että tämä levy tuntuu hyvälle.

 

[jesse72]

Syksyn synkistelyyn sopivaa Missionin tuplakokoelmaa. Vettä sataa, tuulee ja kaikkia vituttaa!

 

[Pavlikovsky]

Uriah Heepin Sonic Origami ja Between two worlds. Vaikkakin David Byron on se oikea Heep-ääni niin arvostan Bernie Shawin laulaja todella korkealle. Huikea ääni papalla edelleen ja tehnyt upeita levyjä pitkällä Heep-urallaan yhdessä muun bändin kanssa.

Seuraavaksi sitten Wishbone Ashia ja The Cultia.

 

[Hilmanuutti]

Paradise Lostia tullut luukuteltua pari iltaa. Tämä bändi on kyllä tehnyt kaiken mahdollisen. Yhtyettä pidetään goottimetallin luojana. Tämän jälkeen on tehty mm. synkkää tunnelmametallia, laadukasta goottirockia, tyylikästä Depeche Mode -poppia ja dark rockia. Tai jotain.

Tuoreella kiekollaan PL yrittää taas kuulostaa alkuaikojensa kaltaiselta. Parin kuuntelukerran jälkeen tämä ei toimi. Mutta ans kattoo...

Bändin 12 albumia kuulostavat lähes kaikki erilaisilta. Uusiutuminen on itsestäänselvyys näille kaiffareille. Hieno Bändi.

 

[Mig428]

Kokeilin genren vaihtoa punkista metalliin ja nyt soi Metallican blackened live in sonisphere ja on muuten tiukkaa kamaa!

 

[Miguel]

Juuri nyt taustalla soi veljeltä lainattu Glasvegas - s/t.

Mua usein brittirockissa hiertää se, että musiikki kuulostaa just niin umpibrittiläiseltä. Tässä laulajan aksentti on oikein korostetun vahva, mutta toimii silti. Kuulasta ja melankolista, silti niin toiveikasta ja mahtipontista. Syksyn pimeää tunnelmaa ja valoisaa mieltä samassa paketissa.

 

[JoukaHainen]

Danzig - Mother

http://www.youtube.com/watch?v=vgSn0SbQJQI

Kovaa jytisee rokki JoukaHaisella.

 

[Juicey]

Kiss - Sonic Boom @ Spotify, ihan mukavan kuuloista matskua tämä uusi levy ja bonuksena tietysti noiden wanhojen kunnon hittien uudelleennauhoitettuja versioita. Ei ihan ikinä parasta missään koskaan, mutta kuitenkin laatumusaa jonka tunnistaa helposti aidoksi Kiss-materiaaliksi.

 

[Sledge Hammer!]

Kiss - Sonic Boom @ Spotify, ihan mukavan kuuloista matskua tämä uusi levy ja bonuksena tietysti noiden wanhojen kunnon hittien uudelleennauhoitettuja versioita.

No joo, itseasiassa myös nuo uudet biisit ovat myös tavallaan vanhojen hittien uudelleennauhoitettuja versioita, ei tuolla levyllä olla todellakaan keksimässä pyörää uudelleen. Mitään pahaa siinä ei tietenkään ole: kuuntelussa täälläkin ja kolisee ihan mukavasti.