Viestin lähetti Ren Höek
The Doors´n Alabama Song. Eli ...show me the way to the next whiskey bar... Tämä tie löytynee vielä tänä iltana itseltäkin. Sitten ilta varmaan päättyykin samaisen orkesterin "The End"-tsibaleeseen. Herra mun isä. Kännissä kun olen, niin kyseiseltä musisiointipoppooltahan löytyisi monta illan teemaan soveltuvaa kipaletta, kuten: "Light my fire", "Love me two times", "Love her madly", "Hello I love you", "Five to one" ja "Touch me" (perkule, onko Sam Foxilla saman niminen biisi? No, voisin kyllä tässä mielentilassa kosketella kyseistä neitoakin. Vaikka lepso onkin.). "Backdoor man" -biisi saisi jäädä tältä yöltä väliin.
Itse olin Doorsien suhteen monta vuotta pelkän kokoelman varassa, samoin Zeppelinin suhteen, mutta sitten kun aloin ostamaan yksittäisiä studiolevyjä koko bändi löytyi ihan täysin uudestaan...löytyi aivan uusia mahtavia teemoja ja suosikkikappaleita.
Nykyään Zeppelinin "hittilevy" IV on ehkä vasta neljänneksi paras omassa rankingissa. Doorseilta taas on löytynyt mahtavia helmiä kuten "Summer's always gone", "The Soft Parade" jne.
Eli aina ei tarvitse pulittaa nice pricea enempää nauttiakseen...ei läheskään aina.
Viime aikoina olen ostanut neljä levyä...Röyhkän Kaken "Pohjoinen Taivas", osa biiseistä löytyi jo hyllystä mutta sen jälkeen kun kuulin harvinaisuuden "Observatorion mäellä", henkilökohtaisen biisin jonka Kake on kirjoittanut elämänsä päättäneelle uskovaiselle ystävättärelleen, oli pakko hankkia juuri tämä kokoelma.
Audioslave - Out Of Exile. Parempi kuin edeltäjänsä...biisit ovat nyt groovempia ja vapautuneempia, vaikka kuten joku mainitsi ostaisin varmasti mitä tahansa Chris Cornellin tekemää. Etenkin "Dandelion", "#1 Zero", "Doesn't remind me" ja "The Curse" toimivat kaikkina vuorokauden aikoina...
Wigwam - Some several moons. Edellinen studioalbumi oli minulle paha pettymys, kaiken sen palvomiseni, Suomen kaikkien aikojen parasta bändiä kohtaan, jälkeen. Tämä ei. Nyt ollaan taas siellä ajattomissa maailmoissa ja omissa soundeissa...bändin jäsenten vahvuudet pääsevät esille vuorotellen. Ai ai Rekku Reckhardt...mah~tawaa.
Foo Fighters - In your honor.
Ostin tuplalevyn dvd:n kera vasta pari tuntia sitten...voin jo nyt sanoa että tämä on paljon parempi kokonaisuus kuin kaksi edellistä levyä. Onko tämä parempi kuin The Color and the Shape? Aika näyttää...voi jopa olla. Perkeleen hyvältä kuulostaa ja luulenpa että kyseessä on tämän kesän levy.