Mainos

Kuuntelussa juuri nyt

  • 2 001 631
  • 22 833

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Illan keikan tunnelmissa Peer Guntin levyt pyörineet koneessa, välissä sekaan vanhaa Dismemberiä ja Voivodia..

Vaan kyllä tuo PG:n Handful Of Sand herkistää aina, historian kaunein krapula biisi..
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Tällä hetkellä menneiden ja tulevien keikkojen innoittamana seuraavat 5 levyä pyörivät:

Kent - Du & jag döden
Audioslave - Audioslave
Within Temptation - The Silent Force
Rammstein - Mutter
Rammstein - Reise, Reise
 

Bismarck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Weezer: koko tuotanto

Weezer on aivan maaginen bändi. Koko ajan olen luullut Bad Religionin olevan ykkönen oman mieleni sopukoissani, mutta Rivers Cuomo kumppaneineen on SE todellinen ykkönen. Piste.

"If everyone's a little queer Can't she be a little straight?
I'm dumb she's a lesbian
I thought I had found the one
We were good as married in my mind
But married in my mind's no good
Oh, pink triangle on her sleeve
Let me know the truth, let me know the truth"

Weezer, Pink triangle

Edit. Kolmas Johannes ainakin omistaa Sinisen levyn

Muita Weezerin ystäviä?
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo.
Bismarck kirjoitti:
Weezer: koko tuotanto

Weezer on aivan maaginen bändi. Koko ajan olen luullut Bad Religionin olevan ykkönen oman mieleni sopukoissani, mutta Rivers Cuomo kumppaneineen on SE todellinen ykkönen. Piste.

"If everyone's a little queer Can't she be a little straight?
I'm dumb she's a lesbian
I thought I had found the one
We were good as married in my mind
But married in my mind's no good
Oh, pink triangle on her sleeve
Let me know the truth, let me know the truth"

Weezer, Pink triangle

Edit. Kolmas Johannes ainakin omistaa Sinisen levyn

Muita Weezerin ystäviä?

Paras. Kaunein. Koskaan. Up there with the Beatles.

Hyllystä löytyy kaikki albumit, lähes kaikki singlet sekä muutama live sekä harvinaisuuskokoelma. Maladroit ainoa alle 5 tähden levy. Arvostan!
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Marilyn Manson

Enpä hepusta pidä musiikillisesti, ainakaan en ennen pitänyt, mutta nähtyäni Provinssirockissa 2005 tämän karismaattisen, suorastaan hypnoottisen rääpäleen, on hänen musiikkinsa alkanut kiinnostaa. Olen aloittanut helpommasta päästä, covereista kuten Sweet Dreams ja myös yhtyeen (ei Mansonin) omasta tuotannosta, eli biisistä Beautiful People.

Jotain tässä on... Jotain suurta!
 
Viimeksi muokattu:

Bismarck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Elmeri Hautamäki kirjoitti:
Paras. Kaunein. Koskaan.
Tämä on absoluuttinen totuuus. Itselleni Weezer kihahti päähän eräänä kevät päivänä vuonna 1994, kun jostain olin Buddy Hollyn kuullut. Loppujen lopuksi koko platta oli loistava kokonaisuus ja seuraava levy eli Pinkerton räjäytti tajunnan totaalisesti. Kaikki levyt DVD:tä myöten löytyy hyllystä.

Ps. Ja tässä linkki snadiin juttuun Oasiksen Liamista ja hänen mielipiteestään koskien Rivers Cuomoa: http://www.chartattack.com/damn/2005/06/2402.cfm

Edit. Ja edelleen Weezerin tuotanto hihnalla

"Smell you on my hand for days
I can't wash away your scent
I'm a dog then you're a bitch
I guess you're as real as me
Maybe I can live with that
Maybe I need fantasy
Life of chasing butterfly

I'm sorry for what I did
I did what my body told me to
I didn't mean to do you harm
Everytime I pin down what I think I want
It slips away
The ghost slips away"

Weezer, Butterfly
 

Tenho

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Bismarck kirjoitti:
Muita Weezerin ystäviä?
Ilman muuta.
Kuuntelen lähes kaikenlaista musiikkia joten paljon on hyviä bändejä, mutta jos pitää erottaa jokin tietty porukka niin Pink Floyd, Weezer, Apulanta, Wigwam ja Zacharius Carls Group lienevät sellaisessa omassa pienessä porukassaan muita karussa.

Weezeriltä jos irroitetaan muutamia kappaleita niin nopeasti tulisi mieleen ainakin uusimmalta levyltä We are all on drugs, Freak me out, Perfect Situation, Haunt you every day ja The damage in your heart. Sitten vanhemmista kappaleista ekana hyppäävät mieleen The Good Life, Say it ain't so, Only in dreams, Holiday, Island in the sun etc etc.

Kerrassaan loistava bändi.
 

Vimes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Killswitch Engage - Alive or just breathing
Killswitch Engage - The end of heartache
Shadows Fall - The art of balance
Shadows Fall - The war within

Jumalauta!! Pitkään oli jo usko lopussa kaikkea jenkeistä tulevaa heviä kohtaan, mutta jos jompikumpi näistä bändeistä edustaa seuraavaa "Isoa Asiaa", niin ei voi muuta sanoa kuin että hyvin menee! Harmittaa vaan kun KsE oli kuulemma käynyt nosturissa pari vuotta sitten soittamassa kun en ollut vielä kuullutkaan bändistä, ja Jesse oli vielä mikin varressa. Oliko joku paikalla? Pidän kyllä Howardinkin vokaaleista, toivottavasti tulevat vielä suomeen.
 

Rattlehead

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gundit
Vimes kirjoitti:
Jumalauta!! Pitkään oli jo usko lopussa kaikkea jenkeistä tulevaa heviä kohtaan, mutta jos jompikumpi näistä bändeistä edustaa seuraavaa "Isoa Asiaa", niin ei voi muuta sanoa kuin että hyvin menee!
Tämä tyylihän on tällä hetkellä kunnon myötätuulessa jenkeissä, mitä vitun metalcorea sitten onkaan, amerikkalaista jööttepörimetallia kuitenkin. KsE:n ja Shadows Fallin lisäksi Lamb of God ja Unearth on helvetin hyvää settiä. Lamb of God on suoraviivaismempaa ja ei-niin-melodiarikasta verrattuna noihin kolmeen muuhun, mutta toimii hyvin. Unearth sen sijaan on veistetty samasta puusta kuin Killswitch, mutta mielestäni paikottellen jopa parempaa kuin KsE. Sanomaakin pojilta tuntuu löytyvän.
 

Bismarck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tenho kirjoitti:
Ilman muuta.
Kuuntelen lähes kaikenlaista musiikkia joten paljon on hyviä bändejä, mutta jos pitää erottaa jokin tietty porukka niin
Weezer ykkösenä ja perässä seuraa Bad Religion, Nada Surf, NOFX, Ramones, Rage against the machine, Korn, Dropkick Murphys, The Vandals ja jopa Green Day etc.. Kaikenlainen musiikki uppoaa, mutta Rivrs Cuomon tavassa tuottaa maailmaan sointuja ja sanoja on jotain taikaa.

Nada Surfin ystäviä? Aivan loistava orkesteri.
 

NK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Juuri tällä hetkellä soi Bruce Dickinsonin Accident of Birth - ja kovaa!

Loistavaa settiä! Johtunee osittain ehkä sitä, että kyseisestä levystä tulee nuoruuden muistoja mieleen, ja siitä että en ole kuullut kyseisen levyn biisejä varmaan pariin vuoteen. Mutta Dickinsonin pitkillä soivilla vokaaleilla varustettu laulu, hiukan (ei kuitenkaan liian) "Iron Maidenmaiset" biisit, ja tämän bändin matalahko bassovoittoinen soundi kolahtaa tällä hetkellä todella kovaa.

En tiedä, onko musiikkimakuni muuttunut vuosien varrella, vai johtuuko pelkästä nostalgiasta tai humalatilasta, mutta juuri tällä hetkellä Dickinson kuulostaa paremmalta kuin ikinä. Biisit eivät sinänsä ole kovin kummoisia (oman bändin kanssa en ryhtyisi noita soittelemaan), mutta se Dickinsonin laulu, bändin sekä kitaroiden soundi, siinä on sitä jotain.

edit:
Sitähän tässä vaan vain harmittelen että kun ei satu olemaan juuri nyt käsillä sitä Dickinsonin ensilevyä, jolla olisi mm. kappaleet Tears of the Dragon, ja Shoot all the Clowns. Sekin olisi kuuntelussa tällä hetkellä, jos kyseinen levy olisi käsillä.

edit2:
ja em. hukassa olevan levyn nimihän oli Balls to Picasso (kannessa muistaakseni käsin piirretty neliö/neliöitä ;)) Kyseinen levy oli muistaakseni vielä parempi kuin tämä juuri kuuntelussa oleva.
 
Viimeksi muokattu:

Mzt_t

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat, JYP
NK kirjoitti:
Juuri tällä hetkellä soi Bruce Dickinsonin Accident of Birth - ja kovaa!

Ah, loistava valinta! AoB-levyltä ei löydy montaa huonoa biisiä. Mulla soi Kill Devil Hill uudelta älppäriltä hiljaa naapurisovun säilyttämiseksi, mutta täytyy sanoa, että vähän olen pettynyt tähän uuteen. Taidanpa vaihtaa...
 

Cube

Jäsen
Rattlehead kirjoitti:
Unearth sen sijaan on veistetty samasta puusta kuin Killswitch, mutta mielestäni paikottellen jopa parempaa kuin KsE. Sanomaakin pojilta tuntuu löytyvän.
Mun mielestä Unearth on taas selvästi melodisempaa (ja kevyempääkin) kuin KsE, mutta kokemusta tässä vaiheessa on vain Endless EP:stä, ei vielä tuosta hehkutetusta The Oncoming Stromista.. Laulaja ei myöskään kovin paljoa säväyttänyt, eikä liiallisen idealistinen sanoituspuolikaan. Ken Susi on kitaran varressa kuitenkin kova tekijä.

On tosin Killswitchkin nykyään aika kevyttä tavaraa loppupeleissä. Tuohon The End of Heartacheen pettyi väkisinkin. Eikä tämä johdu Howard Jonesista, koska Blood Has Been Shedissa homma toimii hyvin. Heartachea vaivaavat ylituotettu äänimaailma ja sing-along-kertosäkeiden väkisinvärkkääminen. Hyvä kesälevy kuitenkin.

Killswitch Engagen debyytti puolestaan... Siinä onkin sitten sitä jotain. Rosoisempi äänimaailma, rikkaammat melodiat ja vokaaleissa Jesse parhaimmillaan. Alive or Just Breathing on ihan samalla tasolla, kenties jopa vähän edellä, mutta tällä hetkellä s/t hurmaa energisyydellään.

Shadows Fallilta löytyisi hyllystä The Art of Balance, mutta vielä en ole kovin tarkkaan jaksanut tutustua. Ei kuitenkaan ihan kamalasti ole ensikuunteluilla jaksanut säväyttää.. Jälleen kerran - ne vokaalit. Tuntuu siltä, että tässä genressä on pakko löytyä vokaaleihin joku aivan suveereeni tekijä ärisemään keuhkot pihalle. Muuten paketista jää uupumaan se jokin.
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo.
Bismarck kirjoitti:
Nada Surfin ystäviä? Aivan loistava orkesteri.

Hyvä bändi sekin! Nadalta pitäisi muuten pukata uutta albumia ulos lähikuukausina. Hienoa huomata, että täältä löytyy ihmisiä jotka tajuavat jotain musiikista.
 

Lawless

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
NK kirjoitti:
edit:
Sitähän tässä vaan vain harmittelen että kun ei satu olemaan juuri nyt käsillä sitä Dickinsonin ensilevyä, jolla olisi mm. kappaleet Tears of the Dragon, ja Shoot all the Clowns. Sekin olisi kuuntelussa tällä hetkellä, jos kyseinen levy olisi käsillä.

edit2:
ja em. hukassa olevan levyn nimihän oli Balls to Picasso (kannessa muistaakseni käsin piirretty neliö/neliöitä ;)) Kyseinen levy oli muistaakseni vielä parempi kuin tämä juuri kuuntelussa oleva.
Siis mikä ihmeen ensilevy? Dickinsoniltahan ilmestyi Tattooed Millionaire vuonna 1990, Balls to Picasso vasta 1994. Tattooed Millionaire on kyllä kevyesti Brucen soolouran paras lätty missään, ikinä, koskaan.
 

Grub

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jälleen kerran Sentencedin The Funeral Album... loistava levy, eikä muuksi muutu!
 

Lukkoseppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Egotrippi, matkustaja. Aina yhtä hyvä. Tekisi mieli mennä linja-autoon ja lähteä vain jonnekin, tulee väkisinkin mieleen yksi matka Helsingistä Lohjalle jotain klo. 0500, tuntui että minäkin olin hetkellisesti puikoissa, siksi leppoisaa se oli olla sen n. 50-kymppisen tyttökuskin co driver.
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Baari-illan jälkeen mikroaaltouunin hurina, ruokaa!!
 
Viimeksi muokattu:

Vimes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Rattlehead kirjoitti:
... KsE:n ja Shadows Fallin lisäksi Lamb of God ja Unearth on helvetin hyvää settiä. Lamb of God on suoraviivaismempaa ja ei-niin-melodiarikasta verrattuna noihin kolmeen muuhun, mutta toimii hyvin. Unearth sen sijaan on veistetty samasta puusta kuin Killswitch, mutta mielestäni paikottellen jopa parempaa kuin KsE. Sanomaakin pojilta tuntuu löytyvän.
Itselläni löytyy Lamb of godilta Ashes of the wake hyllystä, mutta en vielä ole oikein kunnolla päässyt sisään tähän menoon. Livenä toimii varmasti hemmetin hyvin.

Cuben kanssa olen samaa mieltä että KsE:n suhteen siitä että Alive or... on kyllä paljon kovempi kokonaisuus kuin Heartache. Jälkimmäisellä jotkut melodiset osat ovat tosiaan väkisinväännettyjä ja hidastavat muuten hyvää biisiä (mm. Breathe Life). Silti mielestäni heikoimmatkin vedot vievät viimeisen 10 vuoden aikana ilmestynyttä maistream metallia 100 - 0. Ja kovimmat biisit onkin sitten jo (ehkä liioittelua) klassikoita. Ainakin Take this oath ja Rose of Sharyn ovat sellaisia vetoja että pistävät väkisinkin (vähintäänkin) jalan vipattamaan.

SF:ssä ainoa hiukan heikompi lenkki juuri laulu, mutta kyllä se minulle ihan riittävän antaumuksella tulee. Toisella kitaristilla Matt Bachandilla on aika makea ääniala. Bändin kotisivuilta löytyy live-video Thoughts Without Words - biisistä, ja äijä vetää aika rennosti matalat death - örinät ja biisin melodisemmat taustalaulut. The war within levyllä bändi on vähän laajentanut skaalaansa rässäilystä jopa Bodommaisiin suorituksiin (The light that blinds alku). Muutenkin meno on ns. hittibiiseissä hiukan kevyempi, mutta tiukkaa tykitystä levy kokonaisuudessaan kuitenkin on. Lisäksi pitää vielä suitsuttaa runpali Jason Bittneriä. Olisi mielenkiintoista kuunnella livenä menevätkö ne bassarit yhtä hyvin timessä kuin levyllä.
 

odwaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kepa ja Pena
Lawless kirjoitti:
Tattooed Millionaire on kyllä kevyesti Brucen soolouran paras lätty missään, ikinä, koskaan.
Heheh, hassu mies.. Ei vaan. makunsa kullakin. Onhan siinä kyllä se Bowien All the Young Dudes, mutta ei se muuten kauheen erikoinen ole.

Löysin tuon Balls to Picasson kirpparilta pari viikkoa sitten. Maksoi YHDEN(1) euron, melkein priimakuntoinen levy. Ja onhan se kyllä hyvä. Mutta taitaa tuo Accident of Birth mennä hiukan edelle nuissa Brucen sooloissa, se on perhanan kova. Omega.. uuh..
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Tänään kuuntelussa ollut Paradise Lostin klassikkolevy Gothic, myös Iron Maidenin Live After Death ja Sentencedin vanhat demot soineet...
 

Poison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pienen tauon jälkeen havahduin jälleen Rammsteinin olemassaoloon ja nyt olenkin kuunnellut pari päivää lähinnä vain Rammsteinin Reise Reisea. Myös Apulannan Kiila on pyörinyt kannettavassa soittimessa jonkun verran.

Juuri tällä hetkellä soi Rammsteinin "Ohne Dich"

"Ohne dich kann ich nicht sein
Ohne dich
Mit dir bin ich auch allein
Ohne dich
Ohne dich zähl ich die Stunden ohne dich
Mit dir stehen die Sekunden
Lohnen nicht"
 

Teacup

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Air Supply - Making love out of nothing at all
Carrie Underwood - Making love out of nothing at all

Mr & Mrs Smith sytytti kipinän :-)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös