Matti ja Teppo:
”Mustarastas laulaa ilta lauluaan, Saunan jälkeen hetkeks ulos istahdan. Aika pysähtyy ja silloin ymmärtää, mikä elämässä on niin tärkeää. Kaiken kiiren keskellä mä unohdan, kuinka paljon tätä maata rakastan. Meillä on niin monta pientä asiaa, joita liian harvoin osaa arvostaa.
Olen kiitollinen tänään, että terve olla saan. Moni lapsi näkee nälkää, moni joutuu kuolemaan. Olen kiitollinen tänään, että koti mulla on. Varmaan nytkin jossain suojaa, etsii vanhus koditon
Pian kahvipöytään minut kutsutaan, Siellä oman perheen kanssa olla saan. Silmänurkassani tunnen kosteaa, kun mietin jos nyt joutuis heistä luopumaan.
Olen kiitollinen tänään, että terve olla saan. Moni lapsi näkee nälkää, moni joutuu kuolemaan. Olen kiitollinen tänään, että koti mulla on. Varmaan nytkin jossain suojaa, etsii vanhus koditon
Mustarastas laulaa ilta lauluaan, taas on mennyt yksi päivä menojaan. Mikä maailmassa oiskaan parempaa, kuin tuttuun turvalliseen sänkyyn nukahtaa?”