Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 998 776
  • 22 775

Zaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Makuasiat on mahtavia. Itselle näistä Tainted Love versioista parhaiten uppoaa ehdottomasti tuo alkuperäinen. Groria Jonesin ääni svengaa hienosti ja muutenkin tuossa alkuperäisessä on enemmän lihaa luiden ympärillä. Huonoja eivät toki ole nuo muutkaan versiot.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
@Zaster nuoruuden diskojen muistelullaan sai aikaan sen, että ensin kuuntelin Bon Jovin Slippery When Wet- levyn ja perään piti vielä kuunnella Runaway.

Diskojen hitaiden nojailun innoittamana tietysti kuunnellaan Scorpionsin Still Loving You ja Holiday.
 

Zaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
@Zaster nuoruuden diskojen muistelullaan sai aikaan sen, että ensin kuuntelin Bon Jovin Slippery When Wet- levyn ja perään piti vielä kuunnella Runaway.

Diskojen hitaiden nojailun innoittamana tietysti kuunnellaan Scorpionsin Still Loving You ja Holiday.
Hyvää musiikkia ja menneiden muistelua, siinä saa kivasti useamman tunnin illasta kulutettua. Eikä se ole lainkaan huono asia.
Rouvalta loistavan musavalinnat, nuo kuuluivat tuolloin ja kuuluvat edelleen myös omiin suosikkeihini.
 

Zaster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Janis Joplin, "rockin ensimmäinen nainen" kuuluu siihen samaan clubiin johon kuuluvat mm. Kurt Cobain, Jim Morrison ja Amy Winehouse. Hippi- ja rockelämää viinan sekä kovien huumeiden kanssa sai kynttilän palamaan reilusti molemmista päistä.

Jostain joskus lukenut että Joplin tunsi epävarmuutta niin laulamista kuin ulkonäköäänkin kohtaan. Minusta hän on todella kaunis nainen jolla on upea ääni.



 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Tää biisi oli vuonna 2006 varmaan mun ensimmäisiä kosketuksia metalcoreen, ja The Poison on itse asiassa ensimmäinen omistamani CD jonka 13-vuotiaana ostin Anttilan TopTenistä.



Jos ei Earth Crisisia, Hatebreedia, Merauderia ja vaikka Convergea lasketa ihan sellaiseksi metalcoreksi mitä nykyään ajatellaan, niin kavereiden kanssa törmättiin 2000-luvun alussa varmaan ensimmäisenä As I Lay Dyingiin ja Atreyu taisi olla myös niiden ensimmäisten joukossa. Sitten tulikin jo Killswitch Engage ja Victory Records puski bändejä markkinoille hirveätä tahtia ja kohta innostus genreen hiipuikin.



 
Suosikkijoukkue
Änärin suomalaiset
Tämä on hieno biisi. Molemmat säveltäjät tunnettuja pelien saralta ja kumpikin varmasti tuttuja mikäli EA:n pelit ja ennen kaikkea Need For Speed -pelit kuuluvat pelihistoriaan. Tämä on mestariteos. Tuo toinen noista säveltäjistä, Saki Kaskas, kuoli muutama vuosi sitten ja syynä pitkäaikainen herska-addiktio. Jätti silti monta hienoa biisiä taakseen. Tämä on meikän lemppari ehdottomasti.

Jos jättää jotakin vastaavanlaista jälkeensä kuin tämä biisi niin silloin voi sanoa ettei elämä ole mennyt hukkaan, vaan on jättänyt jälkensä itsestään. Ehkei tämä kaikille avaudu, mutta minulle ainakin ja aika monella muullekin mitä kommentteja lukee. Tämä on semmoinen biisi mitä haluttaa kuunnella silloin kun on tapahtunut jotakin ikävää ja tämä samaan aikaan sekä lohduttaa että syventää sitä surua. <3



 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös