Ei ole koskaan tämä Amaranthe iskenyt sillä tavalla, että jaksaisin koko levyllistä kuunnella saati yhtään heidän albumiaan kotiin ostaa, vaan se on juuri sellainen yhtye, että best of -kokoelman ostaminen sitten joskus riittää. Ongelma on aika pitkälle se, etten millään jaksa kuunnella levyllisen verran tämäntyylistä kamaa, ja toisena se että Amaranthen biisit tuntuvat aina loppuvan ennen kuin ne kunnolla edes alkavat (periaatteessa allaolevalla on myös se sama vika). Mutta nyt tämän tulevan levyn kaksi ensimmäistä näytebiisiä ovat aivan poikkeuksellisen kovia, menevät sinne ihan bändin kaikkien aikojen kärkibiisien joukkoon, joten taas on bändillä uusi mahdollisuus yrittää vakuuttaa minut albumikokonaisuudella, kun vielä ei ole onnistunut. Täytyy muuten sanoa, että bändin uusi ns. clean vocalist Nils Molin on yksi aivan ehdottomia suosikkejani nykyajan kaikista rock/metalli vokalisteista, aivan uskomattoman kova ukko laulamaan
Ja kuvittelenko ihan, vai muuttuuko kuukauden päästä 36v täyttävä Elize Ryd vain koko ajan kuumemmaksi ja kuumemmaksi?