Katsoin tänään pitkästä aikaa Motörhedin Killed by Death videon. Ensimmäisen kerran näin sen joskus 80-luvun lopulla kun tilasin Kerrang video compilation VHS-kasetin. Onhan se hyvä, kauniita naisia, moottoripyöriä, kapinaa.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
-
HIFK:n Petr Kodýtek on tyytyväinen nuorten pelaajien esityksiin vaikeassa tilanteessaLue lisää »
-
Antoine Bibeau kehuu Kouvolaa, mutta paluu Pohjois-Amerikkaan on käynyt mielessäLue lisää »
-
Hampus Falkilla on ollut totuttelemista Liigan tiukkaan tuomarilinjaan – Nuorena hän löysi kadonneen peli-ilonsa PuolastaLue lisää »
-
Kanadan Spengler Cup -joukkueessa Liigasta ja NHL:stä tuttuja nimiäLue lisää »
Kuuntelussa juuri nyt
- Viestiketjun aloittaja hannes_ko
- Alkaa
- 2 019 610
- 22 833
Been there, done that. Kuolematonta tavaraa.
Ynkkä voisi todeta: "Minä olen tilu".
Koko illan olen kuunnellut mitä youtube minulle tarjoaa. Nyt kuuntelussa
Fullhazard
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara
Jos joku puhuu, että biisi/albumi on tiluttelua niin se tarkoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä, että on paljon kitarasooloja ja kitarasoolojen melodiassa on paljon korkeita säveliä. Ainakin noin mä oon sen ajatellut.
jake styles
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pelicans
Itse taas lisäisin tuohon, että nimenomaan nopeaa soittoa. Ja voi olla myös kitaran lisäksi esim. kosketinsoittimilla. Ehkä osuvin esimerkki tilutuksen olemuksesta joka tulee nopeasti mieleen on tässä:
Fullhazard
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara
Joo pitää paikkansa. Itse kuitenkin yhdistän tiluttelun ennemmin Yngwie Malmsteen inspiroituihin sooloihin ja neoklassisiin melodioihin kuin DragonForceen, vaikka kyllä DragonForcenkin voi laskea tilutteluheviksi.
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen single ens perjantaina ilmestyvältä "Suomen Body Countin" ensimmäiseltä täyspitkältä albumilta.
Mähän oon ton Humavoidin ainakin kerran nähny livenäkin. Ei rekisteröitynyt oikein kunnolla ainakaan sillon. Pitäisi kaiketi kuunnella vähän tarkemmin.
Ei muuten kovin montaa mainintaa kyseisestä bändistä tältä palstalta löydy ja niistäkin varmaan suurin osa minun kirjoittamiani. Yksi suomirockin suurista ja pitkäaikaisimmista salaisuuksista tämä bändi. Ja toki livenä aina vielä kovempi kuin levyllä.
Mulla on hyllyssä niiden kaksi ekaa, Liquid Pigfarm ja Supernatural. Helevetin hyviä levyjä. Sen jälkeiset ovat vähemmän tuttuja, mutta nyt soi vasta kirjastosta lainaamani Rehab Convention. Mainiota musaa!
Eipä veljekset ole oikeastaan huonoja levyjä tehneetkään, tosin suurinta osaa onkin rakennettu vähintään yhtä hartaasti kuin Iisakin kirkkoa, joten eipä ihmekään.
Sun kantsii ehdottomasti tsekata, josko lainaamosta löytyisi myös muut levyt. Niistä ehdottomasti kuunteluun mainitsemiesi välissä ilmestynyt oikealle levy-yhtiölle tehty Vermo Reverb (1998) sekä Rehabia seurannut Return of The Lost Horse (2009).
Pari helmeä näiltä levyiltä:
Hyvä bändi, kiitokset linkeistä ja vinkeistä. Otan kuuntelulle.
K
Kiekkokatsoja
Livenä ne vetää. Mutta kuulostaa Rainbow 70 lukuu. Aika komeesti. Bändin nimen otan vielä
Frankie veti ihan hyvin. Ei ollut mikään Moon tai Bonham, mutta tuskin kukaan sitä odottikaan kolmannen divisioonan meikkihevibändin rumpalilta. Teki minkä lahjakkuus antoi periksi ja tässä tapauksessa se riitti.
Minä en varmaankaan tunne mitään. Sinä luultavasti tunnet, kun hänestä pidät. Minulta vietiin jo ennen syntymääni Morrison ja Hendrix. Myöhemmin lähti Lennon, Scott, Van Zant, Bonham, Marley, Moon... Minulle tärkeitä ihmisiä. Lemmy. Joe Strummer. Jerry Garcia. Malcolm Young. Kohta ehkä lähtee jo Keith Richards. Oikeasti tärkeitä ihmisiä minulle. Näitä suren. Tommy Leetä tuskin suren. Vince Neiliä tulen suremaan vielä vähemmän, kusipäätä joka tappoi Razzlen.
Huvittavinta on se, että Neil sai ehdollista.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy