Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 998 728
  • 22 775

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Joulumusaa kuuntelen tällä hetkellä. Tässä lienee yksi parhaista joulubiiseistä, jonka olen ikinä kuullut. Asialla on progea soittava brittibändi Vienna Circle. Mun puolesta joulu voi alkaa ja kaikille Jatkiksen nimimerkeille toivottelen sitä jo nyt.



 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Tämä soimaan kun Pataljoonan bussi on ylittänyt Vaasan rajan ja halli alkaa olla jo lähellä:





Hyvä biisi Metallican ReLoad-albumilta. Hidastempoisempi sekä mielestäni parempi kuin Fuel. Löysinpä sitten kerrassaan kiiltävän jalokiven onkalon seinämästä.

Minä olen ihan saatananmoisessa vähemmistössä, kun sanon tämän. Onhan niitä entereitä ja mastereita ja creepingejä sun muita, mutta minusta Metallican kautta aikain paras biisi on tämä.

 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Edellisellä sivulla oli melko pitkä väittely Metallican tuotannosta ja ennen kaikki siitä, oliko Load käypä albumi vaiko roskaa. Mä en itse ole Metallica-fani ja oma metallifanitus painottuu muutenkin enemmän oman sukupolveni aikana vaikuttaneisiin yhtyeisiin, en siis ota tähän yksittäiseen caseen mitään kantaa.

Totean vain yleisellä tasolla omin sanoin sen mitä @Evil kin jo totesi, eli mun mielestä genreillä ei ole mitään väliä, ei ainakaan omassa musiikinkuuntelussa. Jos mä huomaan jonkun biisin ja se kuulostaa hyvältä, en mä mieti että kestääkö mun imago sitä että kuuntelen tanssituttavaa R&B metallia. Musiikki on musiikkia, siitä joko pitää tai ei pidä eikä kellään oikeastaan edes ole oikeutta loukkaantua sellaisesta asiasta kuin musamaku.

Joku yksittäinen bändi saattaa käydä kymmenkunta eri genreä läpi mittavalla musiikkitaipaleellaan. Sitä kutsutaan uusien tyylisuuntausten hakemiseksi, eksperimentaatioksi. Sitten kun taas jonkun yhtyeen musiikista tulee liian ennalta-arvattavaa ja jokainen levy toistaa samaa kaavaa, niin kuuntelijan näkökulmasta siitä katoaa kaikki se jännitys ja freesiys. Miksi odottaa noilta enää uutta levyä kun tää sama soundi on kuultu jo edellisellä neljällä albumilla?

Mä arvostan korkealle sellaisia bändejä joilla on munaa kokeilla uusia äärirajoja silläkin uhalla että omat tienestit pienenee kun uusi levy ei myykään enää platinaa. Siinä ottaa artistina tietoisen riskin mutta kolikon kääntöpuolena sillä riskinotolla saattaa tavoittaa täysin uusia faneja ja nousta tietoisuuteen paikoissa, joissa sua ei ennen edes noteerattu. Ainahan se ei onnistu, mutta riskejä on osattava ottaa, mikäli musabisneksessä haluaa edes yrittää pärjätä.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Evil

Fullhazard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Miksi odottaa noilta enää uutta levyä kun tää sama soundi on kuultu jo edellisellä neljällä albumilla?
Kyse ei ole mistään soundista vaan siitä miten riffit/melodiat on laitettu yhteen. Se ratkaisee onko albumi hyvä vai huono, erityisesti thrash metallissa minun mielestäni. Mitä ylläolevaan keskusteluun tulee niin mielestäni Seasons in the Abyss ei ole Slayerin parhaimmistoa. Nopeatempoisemmat osuudet on hyviä, mutta keskitempoiset/hidastempoisemmat osuudet on laitettu kasaan tylsästi, erityisesti jos vertaa niitä Slayerin kolmeen ekaan levyyn.
 

Malkkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Jumalauta! Ihsahn! Kuunnelkaa Ihsahnin levy "after" ainakin pari kertaa putkeen läpi. Siinä on levy missä on jokaiselle jotakin. Vittu mikä mestariteos!
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Und? Onko ne tehneet saksaksikin?

Taatusti. Ja olihan se Hamburi. Kävin joskus Hampurissa ja tarkoituksella jätin Reeperbahnit väliin, olen nähkääs elitisti.

Tosin olen käynyt Eiffelin tornissa. Hävettää. Oli kamalan kylmäkin, eikä nähnyt mihinkään.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Tosin olen käynyt Eiffelin tornissa. Hävettää. Oli kamalan kylmäkin, eikä nähnyt mihinkään.
Ihan tyylikkään näköinenhän se tornin kehikko on. Mietityttää vaan miltä se mahtaakaan näyttää kun saavat valmiiksi.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kuuntelussa juuri nyt Hypnomen ja albuminsa Andromeda Airport. Mukavaa ns. taustamusiikkia aamupäivälle, joka ei enää edes ole aamupäivä.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Jumalauta! Ihsahn! Kuunnelkaa Ihsahnin levy "after" ainakin pari kertaa putkeen läpi. Siinä on levy missä on jokaiselle jotakin. Vittu mikä mestariteos!
Olen muuten tutustunut tähänkin, ystäväni Hannun suosituksesta. Pidin kovastikin. Ensin epäilin örinämusiikkiörgöröthiksi, koska tiedän Hannun sellaistakin kuuntelevan, mutta yllätyinkin positiivisesti. Vuonomaan pojalla on tila ja avaruus hanskassa. Norjan Anssi Tikanmäki.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Metallicalla oli tavallaan varaa tehdä Load/Reload - kaksikko ja jos cover-levy olisi paikattu kolmannella vastaavalla, niin siinähän olisi trilogia valmis. Ysärillä perinteinen kaahaushevi oli rajussa alamäessä ja kun taustalla oli Black albumin kaltainen globaali invaasio suosiossaan, niin ei Loadien myötä koitunut fanikato tuntunut missään tuon koko luokan yhtyeellä ja oli erittäin rohkea veto kuitenkin viedä tyylisuunta melodisempaan, rokahtavampaan ja vähemmän särmittömämpään suuntaan. Ehkäpä yhtye tiesi ettei tälle vesistölle jää ja paluu vanhaan leiriin on vain ”ajan kysymys”, joten turhaan suuri fanilaumakin huolestui.

Loadeilla on nimenomaan kokeellisuutta, uudenlaista rytmiä ja oikeasti laulua. Hetfield oikeastaan lauloi Blackilla ekan kerran. Ei nuo lähde mulla soittoon kuin harvemmin albumikokonaisuuksina, mutta niin saastaista lietettä nuo Loadit eivät ole mitä välillä saa lukea.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Evil

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Ihsahnin soolotuotanto toimii mulle huomattavasti paremmin kuin Emperor. Hienoja levyjä kaikki.

Itse taas vertaan Ihsahnin sooloja haluamattakin Emperoriin ja suuhun jää vähän keskeneräinen fiilis. Anthems to the Welkin at Dusk lienee itselleni ehkä kovin äärimetallipläjäys ikinä. Aivan mielipuolinen levy, hallittua kaaosta ja albumi, josta löytää jokaisella kuuntelukerralla jotain uutta. Jos King Crimson olisi alkanut jossain vaiheessa soittamaan black metallia, niin se olisi saattanut kuulostaa tältä.

Ja se Trymin rumputyöskentely on jotain aivan käsittämätöntä. Rumpalistit, soittakaa perässä:



 

Hööty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Penguins
Itse taas vertaan Ihsahnin sooloja haluamattakin Emperoriin ja suuhun jää vähän keskeneräinen fiilis. Anthems to the Welkin at Dusk lienee itselleni ehkä kovin äärimetallipläjäys ikinä. Aivan mielipuolinen levy, hallittua kaaosta ja albumi, josta löytää jokaisella kuuntelukerralla jotain uutta. Jos King Crimson olisi alkanut jossain vaiheessa soittamaan black metallia, niin se olisi saattanut kuulostaa tältä.

Ja se Trymin rumputyöskentely on jotain aivan käsittämätöntä. Rumpalistit, soittakaa perässä:




Niin ne mieltymykset heittelee. Itse en välitä black metallista, mutta Ihsahnin sooloilla on muutakin, siksi toimii mulleki.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Uusi hyvä biisi löytyi. Miellyttävä teos. Mukavan mittainenkin, vajaa viisi minuuttia pitkä.



Paul Rodgersin ääni on hunajata. Ota kuunteluun myös äijän aiempi bändi Free. Biisit Wishing Well ja The Stealer lienevät luonteva paikka aloittaa. Sen All Right Now -rämpytyksenhän kaikki jo tunteekin. Freen oma paranoid tai smokeonthewater.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Juuri Kanarialta palan(n)eena taidan kaivata tasoittavia joululauluja. Tuolla toistui ne iloiset rallattelut, halusin siksi palata melankolian totuuksiin.

Tänä vuonna uusi suosikkini joululauluissa on Jouluksi kotiin, Raskasta joulua -keikalla kuului hyvä enkkuversio (liveveto linkin takana).





Biisissä varmasti tarina kauniimpi ja kaihoisampi, mutta moodini ei ole kovin positiivisen jouluisa ja kuvittelin taustatarinaksi monesti palstalla toistamani Koti-Viikate-Teollisuuden Pukki tulee! Oletko valmis? -vedon. "Isä enkeleiden luona nyt nyrkkiä puida saa..."
 

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Puhutaanko täällä Bad Companysta? Taivas varjele nyt on nuotti kohdallaan. Bad Companyn konstailematon blues rock oli Freen rootsahtavan tulipesän hiilloksia, mutta bändi ei ollut vain mikään vesitetty jatke tuosta, vaan uudenlaista tahtia, säröä ja melodiaa Rodgers yhtyeineen pystyi tuoden jopa paikka paikoin repivästikin keitokseen. Hieman toki myös kaupallisuutta lisättiin kyytipojaksi Free-juttuun nähden.

Bad Companyn levyjen taso vaihtelee aika paljonkin, mutta sieltä Straight Shooter ja Runnin' with The Pack - seuduilta ne suosikit löytyy. Desolation Angels on jo vähän purkkaa ajan henkeä seuraten. Holy Watersista jo tykkäänkin vuodelta 1990, sellaista hienostuneempaa räväkkää Van Halenia. Bändillä oli tietty kaava omassa jytässään, mitä toistettiin ronskistikin vaihtelevilla menestyksillä, mutta tähänhän pitkälti toimivat rock-myyntisalaisuudet ovat aina perustuneet eli muutamaan väkivahvaan biisirakenteeseen, mistä muotoillaan kullekin levylle omanlainen sielunmaisema. Keep it simple. Kysykää vaikka Angus Youngilta.

Samasta levy-yhtiöstä nousi aikanaan Free, King Crimson ja Mott The Hoople, voi veljet sanon minä tuohon. Tietäjät tietää ja ymmärtää.

Ja Paulin ääni muuten kantaa yhä ja sillä kelpaa kehua. Ei ihme että Blackmoren Riku halusi Paulin jo Who Do We Think We Aren jälkeen Purplen muonavahvuuteen. Näin on tarina kertoo.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ajattaran Joululevy soi nytten. Heti perään laitetaan Viikatteen Vuoden Synkin Juhla soimaan. Tässä saunoessa ja juodessa kaljaa hyvää kuunneltavaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös