Mainos

Kuuntelussa juuri nyt

  • 2 000 854
  • 22 821

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Erikoista, Lambin kun laittaisin ennemmin trip hop/D&B genreihin, Lambilla kun on rikottu biitti ja pääasiallinen soitin on rumpu/basso. Ladyhawkella puolestaan on poplyriikat ja retrosoundi ja ehjä biitti. The mind bottles...

Au Revoir Simonen Sad Song ei varmaan myöskään sitten iske, mutta Sneaker Pimpsin Half Life toimii...

Alustava diagnoosini onkin, että pidät trip hopista/drum&bassista mutta et indiepopista.
En ole varmaan kovin haka näissä genreissä, lienen siis väärässä Lambin kohdalla. Mutta indie poppia on kyllä levyhylly väärällään. Lamb tuli vaan nopeasti mieleen, kun liitettiin yhteen indie ja electro.

Mutta tuo Sad Song kuulostaa minun korvaani aivan pirusti Postal Servicen Such Great Heightsilta.

Ja Sneaker Pimps toimii kyllä, siinä olet oikeassa.

PS. Au Revoir Simonen tuorein levy lähti kuunteluun Spotifyssä. Tykkään.
 
Viimeksi muokattu:

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Paradise Lost - Faith Divides Us, Death Unites Us
Välissä oli pari levyllistä kuonaa ja jokunen kohtalaisen hyvä ja vähän parempikin lätty, mutta tämä nostaa kulkuset kaulaan ensimmäistä kertaa sitten Draconian Timesin.

Ethän vain Hostia laske näihin? Sehän on parasta Depeche Modea sitten Songs of Faith & Devotionin!

Haha, tämähän oli osuva sutkaus. On kyllä ilo huomata, että Paradise Lost on tehnyt paluun omien perusasioidensa äärelle uutukaisellaan. Draconian Timesista on todellakin aivan liian pitkä aika.

Myspacen 3 kappaletta kuulostavat tosiaan jo hieman paremmalta, ehkä tuo pitää jopa lainata kirjastosta joskus. Se edellinen "new, heavier sound of PL" oli niin jätettä että alkoi vituttamaan puolimatkassa. Mutta tuskinpa tuo koskaan pääsee takaisin alkuaikojen fiilikseen vaikka sama kitaraefekti olisikin löytynyt. Shades of Godin jälkeen alkoi alamäki, ellei peräti vapaa pudotus.
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
Disco Ensemble - Magic recoveries.

On kyllä jäätävän kova lätty.
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Erikoista, Lambin kun laittaisin ennemmin trip hop/D&B genreihin, Lambilla kun on rikottu biitti ja pääasiallinen soitin on rumpu/basso. Ladyhawkella puolestaan on poplyriikat ja retrosoundi ja ehjä biitti. The mind bottles...

...

Alustava diagnoosini onkin, että pidät trip hopista/drum&bassista mutta et indiepopista.

En haluaisi nillittää (haluanpas), mutta Lambilla ei ole kyllä mitään tekemistä drum'n'bassin kanssa, vaan on aika lailla nimenomaan jotain triphop/downtempo-osastoa.

Tässä nyt vertailun vuoksi pari esimerkkiä d'n'b:tä (joka on todella laaja genre sekin):
Roni Size Reprazent - Brown Paper Bag
Black Sun Empire - Breach
Pistetään nyt vielä yksi kotimainenkin eli Muffler - Waves Breaking


Mitä Ladyhawkeen tulee, niin ne pari hittibiisiä ovat kyllä todella hyvää ja tarttuvaa elektropoppismenoa, mutta itse albumi oli kyllä aika iso pettymys. Livenäkään ei hirveän vakuuttava kesällä Flow'ssa ollut, tosin veti kyllä yleisöä todella paljon.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
En haluaisi nillittää (haluanpas), mutta Lambilla ei ole kyllä mitään tekemistä drum'n'bassin kanssa, vaan on aika lailla nimenomaan jotain triphop/downtempo-osastoa.
Niinno, olen kuitenkin niin väärässä asiassa, että jos lainataan wikipeediaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Lamb_(band)),
Lamb are more commonly associated with the Bristol-based trip hop sound that was popular during the nineties. Aside from trip hop, their musical style is a distinctive mixture of jazz, dub, breaks and drum and bass
Olisi sitten varmaan pitänyt mainita nuo muutkin, mutta ei tullut mieleen. Jos jotain Goreckia kuuntelee, niin.. ööh, vaikea siitä on sanoa, etteikö se olisi pirun dnb vaikutteinen biisi.

Eli älä nillitä.
 
Viimeksi muokattu:

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niinno, olen kuitenkin niin väärässä asiassa, että jos lainataan wikipeediaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Lamb_(band)), Olisi sitten varmaan pitänyt mainita nuo muutkin, mutta ei tullut mieleen. Jos jotain Goreckia kuuntelee, niin.. ööh, vaikea siitä on sanoa, etteikö se olisi pirun dnb vaikutteinen biisi.

Eli älä nillitä.

No minä en tsekkaisi kyllä genreluokitteluja ekaksi Wikipediasta. Onhan tuossa Goreckissa joo jotain d'n'b-vaikutteita lähinnä biitissä, mutta ei se siitä d'n'b:tä tee. Kuten ei koko bändistä jazziakaan, jos siinä on jotain jazz-vaikutteita. Onhan noilla vielä Little Things, joka on jo oikeasti d'n'b:tä, mutta onhan tuo nyt bändinä ihan selkeästi pääosin triphopia/downtempoa ja todella kaukana d'n'b:stä.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Just tuon takia en jaksa ikinä kinata genreistä. Mitä marginaalisempaan genreen mennään, sitä vaikeampaa niiden kategorisointi on. Tuskin edes artistit itse välittävät hevon persettä, soittavatko downtempoa vai fuusio-rnb:tä. Lopulta kuitenkin aina päästään vanhaan totuuteen. Musiikkia on vain kahta genreä: hyvää tai huonoa.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Musiikkia on vain kahta genreä: hyvää tai huonoa.
Nimenomaan. Ensiksimainitusta kategoriasta pyörii nyt Tuomari Nurmio - Hullu Puutarhuri. Hienosti ontuu tämä "pelastusarmeijan orkesteri Helvetistä." Tom Waits on muuten Amerikan Nurmio!
 

Samsonov

Jäsen
Suosikkijoukkue
HFBoards oikeinkirjoitus
Hyvästä genrestä pyörii nyt J.Karjalainen Electric Sauna - Marjaniemessä. Nimikkobiisi aiheuttaa kylmiä väreitä.

Sitten on kans Queens Of The Stone Agen "Era Vulgaris" soinu nyt ahkeraan.
 

Cannibal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Azul kirjoitti:
Kuuntelussa juuri nyt Röyksopp - Poor Leno. Älkää kysykö, mistä tuli mieleen etsiä tuo, ei nimittäin hajuakaan.

Hyvä valinta ja sympaattinen musiikkivideo muuten myös...

Itsellä kuuntelussa non stoppina PNAU - EMBRACE. Tuo biisi jää pahemman kerran soimaan päähän...tulee täälläpäin koko ajan radiosta/salilla.
 

Cube

Jäsen
Maailmassa saattaa olla muutama bändi, joka on mielestäni parempi kuin Jesu parhaimmillaan, mutta ei sen enempää. Tiedä sitten onko tämä sitä väkivaltamusiikkia vaiko ei.
 
Suosikkijoukkue
TPS
Satuin eilen kuulemaan radiosta tällaisen biisin kuin "Into The Black Light" orkesterilta nimeltään Ghost Brigade (nevö höörd before). Se biisi jäi soimaan mun päähän ja nyt sitä pitää kuunnella..
http://www.youtube.com/watch?v=m6ozBYvbtUQ

Linkki johdattelee netinkäyttäjän ko. biisin äärelle youtuubissa.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Satuin eilen kuulemaan radiosta tällaisen biisin kuin "Into The Black Light" orkesterilta nimeltään Ghost Brigade...

Ko. bändistä on tässäkin ketjussa jauhettu aiemmin, joten laadukkaasta suomalaisesta melodisesta metallista olet mennyt pitämään. Ei huono valinta lainkaan!

Itselläni on soitossa ties minkä meikkerin ja oolmaitin lahja rockmusiikille: Sebastian Bachia kovempaa ja väkevä-äänisempää hard rock -kukkoa ei ole ollut koskaan olemassa, eikä sellaista koskaan Bachin jälkeen myöskään tule. Aivan täydellinen ääni ja sopivan kulmikas livehabitus tällaiseen musiikkiin.

Skid Row - Monkey Business
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Huomista keikkaa varten opiskelen Absoluuttisen Nollapisteen uutta Musta Hiekka -albumia. Hitaasti mutta varmasti aukeaa tämäkin.
 

Leicester

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Hiljaisten seiväshyppääjien kerho
Satuin eilen kuulemaan radiosta tällaisen biisin kuin "Into The Black Light" orkesterilta nimeltään Ghost Brigade (nevö höörd before).

Tämä kyseinen kipale toimii, mutta osa hyvistä kappaleista on menty pilaamaan örinällä. Tämähän on ilmeisesti ns. death -metallia? Kysyisinkin, että mikä tällaisen örinän pointti on ja kuinka kauan sitä pitää kuunnella, että siitä alkaa pitämään tai edes sietämään?

Itsehän kuuntelen luonnollisesti Viikatetta ja opettelen sanoja huomista keikkaa silmällä pitäen. Viikate - Elämä Kuin
 

Jj

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, FCB
Tämä kyseinen kipale toimii, mutta osa hyvistä kappaleista on menty pilaamaan örinällä. Tämähän on ilmeisesti ns. death -metallia? Kysyisinkin, että mikä tällaisen örinän pointti on ja kuinka kauan sitä pitää kuunnella, että siitä alkaa pitämään tai edes sietämään?

Staminan Hyrde sanoi kuulemma keikalla että Hevi, Porno ja Viina on siinä samanlaisia että koko ajan pitää saada rankempaa kamaa. Örinä tuli aikanaan mukaan kuvioihin kun thrash-metallin jälkeen piti keksiä jotain vielä äärimmäisempää. Oppimisajat vaihtelevat mutta voit aloittaa opiskelun esimerkiksi Viikate-Kallen suosikilla Entombedilla, esim. levyt Left Hand Path, Wolverine Blues ja Serpent Saints ovat pop. Toki tämä mainittu GB ei nyt ihan kuulu death metallin piiriin.
 

MarkusMaggot

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaljaliigalaiset
Uutta Katatonian Night Is The New Day-levyä tässä kuuntelen ensimmäistä kertaa. Vaikea tietysti sanoa vielä mitään onko levy kuinka laadukas, mutta ensikuulemalta varmaan toimii jos pari edellistäkin ovat olleet mieluisia.
 
Suosikkijoukkue
TPS
Tämä kyseinen kipale toimii, mutta osa hyvistä kappaleista on menty pilaamaan örinällä. Tämähän on ilmeisesti ns. death -metallia? Kysyisinkin, että mikä tällaisen örinän pointti on ja kuinka kauan sitä pitää kuunnella, että siitä alkaa pitämään tai edes sietämään?

Kappas. Kuuntelin noita muita kappaleita ja olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Örinä ei putoa. Kummasti poikkeaa tämä yksi biisi muusta linjasta (ei, en ole tutustunut koko tuotantoon) .
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Näin yömyöhään pyörii Rainbowin vuoden -77 Münchenin keikka ja kappaleena Mistreated. Oli se Riku vaan velho kepin varressa ja huikea yhtye muutenkin tuo vanhin Rainbow. Dio tykittää myös lujaa ko. keikalla ja ääni oli ehkä parhaimmillaan, mitä äijällä ikinä ollut.
 

MarkusMaggot

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaljaliigalaiset
Uutta Katatonian Night Is The New Day-levyä tässä kuuntelen ensimmäistä kertaa. Vaikea tietysti sanoa vielä mitään onko levy kuinka laadukas, mutta ensikuulemalta varmaan toimii jos pari edellistäkin ovat olleet mieluisia.

Vaihdoin Katatonikan vai mikä se oli Paradise Lostin uuteen. Jämäkkää sekin. Aika vahvasti jo aikaisemmissa mainitun Ghost Brigaden hengessä mennään, eli siis tunnelmametallia tämäkin. Hjuva kun sedät jaksavat. Täähän siis aloitti jo 80-luvulla, eli saletisti HOT vaikka ei falsettilaulantaa harrastakaan.
 

Anselm Raato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ajetaan Valtralla, Seattle Kraken
YLE Areenasta kuuntelen tämän päivän Parasta ennen!-ohjelmaa. GO Matti!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös