Kuuntelussa juuri nyt

[-OO-]

Musen uusi biisi The Uprising. Ei kuulosta yhtään paskemmalta.

 

[secord]

EDIT: Mainittakoon vielä, että varsinkin Thematalla kuuluu paikka paikoin bändin Meshuggah-vaikutteet ilmeisten toolismien lisäksi. On sekin oikeastaan varsin hyvä levy, mutta Sound Awaken ylivoima vie kaiken mielenkiinnon.

Erittäin hyvin sanottu siellä jossain!

 

[Hilmanuutti]

Ghost Brigade - Isolation Songs

MySpacesta ja Youtubesta löytyvät maistiaiset kuulostavat kyllä niin täydellisiltä, että tuo levy täytynee hommata pikaisesti.

Sain vihdoin levyn käsiini ja eipä ole hirveästi muuta tullut tehtyä kuin tuota kuunneltua. Tuntuu siltä, että ylisanat eivät riitä. Tässä kuitenkin muutama:

Enpä ole pitkään aikaan törmännyt mihinkään näin hienoon, levyrintamalla tai elämässä yleensä. Sen jälkeen kun sain levyn käsiini, kaksi vuorokautta on tullut pyöritettyä Isolation Songsia soittimessa (nukuin jossain välissä 4 tuntia).

Hyviltäkin levyiltä löytyy yleensä jotain nillittämisen aihetta, mutta tämä tekee poikkeuksen. Käsittämättömän kova kokonaisuus, joka pitää otteessaan ihmeellisellä tavalla.

Melodisen musiikin saralla kaipaan yleensä kertosäkeitä, tunnelmaa ja koukkuja. Tällä levyllä nämä asiat ovat itsestäänselvyys. Isolation Songsilla koukkuja on enemmän kuin Ponnenjärvessä Miljoonapilkin aikaan.

Voikohan ihminen tulla kipeäksi jatkuvasta kananlihalla olemisesta? Veikkaisin muuten, että kaikille maailman kanoille on asennettu aivoihin mikrosiru, joka soittaa heille repeatilla Isolation Songsia.

 

[Old Ray]

Vesterinen Yhteineen-bändin juuri julkaistu Jönköping-albumi soi parhaillaan Spotifyssa. Diggaan kyllä, biisit järestään hyviä.

 

[tinkezione]

Musen uusi biisi The Uprising. Ei kuulosta yhtään paskemmalta.

The Uprising kuulostaa vähän tusinapopilta, mutta sen sijaan tämä toinen Musen uusi biisi United States of Eurasia toimii ja rajusti. Melkoinen Queen-pastissi, mutta mikäpä siinä, kun tyylillä tehdään. Johan se uusi levy on kohta tulossakin.

 

[Pavlikovsky]

Slayerin Diabolus In Musica ja Christ Illusion. Todella vakuuttavaa ja hyvää thrashia.

 

[Evil]

En juurikaan poljeskele rimpuiluraudalla, mutta jos poljeskelisin, niin voisin toki ottaa tämän levyn matkamusiikiksi. Kyseessä on tietenkin Saksan koneellis-inhimillisimmän voimalaitoksen, Kraftwerkin toistaiseksi tuorein levy, vuoden 2003 Tour De France Soundtracks. Ei tämä mikään Trans Europe Express ole, mutta perushyvä levy mainiolta ja taatusti ainutlaatuiselta sekä edelläkäyvältä orkesterlta.

Jatkoaikalainen: jos haluat tutustua johonkin elektronista musiikkia veivaavaan kollektiiviin vaikka et varsinaisesti pidäkään elektronisesta musiikista, kohdistukoon valintasi Kraftwerkiin.

 

[tinkezione]

Nyt on soitossa Tarotin diskografian helmet. Todella vakuuttavaa ja hyvää melodista heviä Hietalan veljeksiltä Kuopiosta!

Tämän bändin kohdalla kunnon onnenpotkuksi muodostui vuosi 2002 ja Nightwishin albumi Century Child, jonka puitteissa Marco Hietala liittyi eronneen Sami Vänskän tilalle basson varteen ja tarjosi bändille näin nyt myös väkevä-äänisen miesvokalistin. Dead to the World ei jätä ketään kylmäksi, eihän? Joka tapauksessa, Nightwish-pestin jälkeen myös heviä jo 20 vuotta veivanneen Tarotin suosio lähti raketilla nousuun.

Sivumennen anekdoottina: nykyisin Turisaksessa hanuria soitteleva Netta Skog tykitti mainitun kipaleen Dead to the World jossain harmonikkakinkereissä muutamia vuosia sitten. (2005?)

 

[tinkezione]

Jatkoaikalainen: jos haluat tutustua johonkin elektronista musiikkia veivaavaan kollektiiviin vaikka et varsinaisesti pidäkään elektronisesta musiikista, kohdistukoon valintasi Kraftwerkiin.

Kraftwerk on tuttu ja turvallinen valinta, vähän niin kuin Jarrekin olisi. Toinen vaihtoehto on latoa tiskiin Hocicon, Shponglen ja VNV Nationin kaltaisia akteja.

EDIT: Täsmennettäköön tätä hengentuotosta siis sen verran, että itselleni on kautta aikain useamman vuoden ajalla uponneet pelkästään Nine Inch Nails, Front 242 ja Frontline Assembly, eli minkäänlaisena elektronisen musiikin diggarina en ole itseäni nähnyt. Nyttemmin olen keksinyt em. kolmelta viritykseltä paljonkin hyviä kipaleita, eikä syy varsinkaan Hocicon kohdalla ole kaikkein vähiten meiningin "rupisuudessa".

 

[Evil]

Kraftwerk on tuttu ja turvallinen valinta, vähän niin kuin Jarrekin olisi.

No, minä ajattelen asian rokkiäijän perspektiivistä. Minun musiikillinen sivistykseni kumpuaa Hassisen Koneesta, Motörheadista, Black Sabbathista, Duran Duranista, Led Zeppelinistä, Bob Marleystä, Nurmiosta, Pink Floydista, ZZ Topista, Whitesnakesta... Niitä kuuntelin ala-asteella ja niitä (kuten toki paljon muutakin) kuuntelen nyt.

Mulle Jarre on jotenkin liian... ranskalainen, tai jotain. Kraftwerkissa toimii se kokonaispaketti. Musiikki, tyyliseikat, historia... Hieno juttu oli se, että sakemannit halusivat tietää millä vehkeillä (toisen suuren suosikkini) New Orderin "Blue Monday" oli tehty; pettyivät kun näkivät alkeelliset koneet joilla biisi oli levytetty.

 

[tinkezione]

No, minä ajattelen asian rokkiäijän perspektiivistä.

Näin mä sen ajattelinkin, kun muistelen sun viestihistoriaasi musiikin osalta. Tarkoituksenani ei siis ollut dissata Kraftwerkiin kohdistunutta suositusvalintaasi millään muotoa, vaan tuoda vähän räkäisempääkin näkövinkkeliä mukaan, joka saattaisi metallihtavammalle tahi autotallihtavammalle palsta-apinalle upota.

Takaisin aiheeseen. Täällä soi vielä Hietalat, mutta kohta voisi siirtyä jonkun muun laadukkaan audiotuotannon pariin. Koitan joka tapauksessa pysytellä Ghost Brigaden ja Insomniumin uusimmasta erossa ihan vaihtelun vuoksi.

 

[MarkusMaggot]

Jatkoaikalainen: jos haluat tutustua johonkin elektronista musiikkia veivaavaan kollektiiviin vaikka et varsinaisesti pidäkään elektronisesta musiikista, kohdistukoon valintasi Kraftwerkiin.

Kraftwerk on tuttu ja turvallinen valinta, vähän niin kuin Jarrekin olisi. Toinen vaihtoehto on latoa tiskiin Hocicon, Shponglen ja VNV Nationin kaltaisia akteja.

Elektroninen musiikki, tuo audiosaasteen väheksytty äpärälapsi. Arvon herrat tuossa listasivatkin muutamia laadukkaita, joten tyydyn lisäämään heidän listaansa pari itseäni miellyttävää vaihtoehtoa. Kotimainen Beati Mortui tarjoaa metelinsä hieman gootahtavassa muodossa. Ikää bändillä ei ole liiemmälti, sillä takana on vasta yksi täyspitkä, joka iski allekirjoittaneeseen kuitenkin varsin tehokkaasti. Plus siinä on vielä pari varsin nättiä tyttöä kokoonpanon jatkeena.

Konemusiikista/industrialista puhuttaessa en suostu myöskään hyväksymään kanadalaisen liki legandastatuksella seilaavan Skinny Puppyn mainitsematta jättämistä. Mulla oli joskus hirveitä vaikeuksia päästä ko. orkesterin tuotantoon sisään, mielessä kävi vaikka minkä päihteiden kokeileminen tuotannon kuuntelun sivupuuhana. Unohdin päihteet ja kuuntelin väkisin ja johan nerokkuus aukeni hiljalleen. VivisectVI-albumia suosittelen varauksetta kaikille nautintonsa jostain muualta kuin Lauri Tähkästä ja perseraiskatuksi tulemisesta hakeville.

 

[Evil]

Konemusiikista/industrialista puhuttaessa en suostu myöskään hyväksymään kanadalaisen liki legandastatuksella seilaavan Skinny Puppyn mainitsematta jättämistä.

Tähänkin olen tutustunut, ja pitänytkin. Oikeastaan Ministryn ja molempia diggaavan ystäväni Herra H:n kautta löysin tämän. Kelpo bändi.

Ja toki Laibach! Kuinka moni bändi tarjoaa faneilleen oman valtionsa kansalaisuutta? Tapparankin kannattaisi vaihtaa maalilaulukseen "Life is life" -biisistä Laibachin versio.

 

[-OO-]

Magnolia Electric Co:n kaikki levyt sekalaisessa järjestyksessä.

Linkin takaa pääsee katsomaan live-esityksen biisistä Hard to love a man

 

[Hilmanuutti]

Koitan joka tapauksessa pysytellä Ghost Brigaden ja Insomniumin uusimmasta erossa ihan vaihtelun vuoksi.

Hieman samansuuntainen projekti tälläkin suunnalla käynnissä. Vaikea vaan keksiä varteenotettavia ideoita noiden korvikkeeksi.

Kun nyt tuosta elektronisemmasta meiningistä jauhatte niin asetellaan soittimeen vaikkapa IAMX-yhtyeen Kingdom Of Welcome Addiction -platta. Tuo nyt mitään teknoa ole, mutta hyvää rokkia kevyin industrial-vivahtein. Tai jotain.

 

[tinkezione]

Kalsarointiketjussa jo mainitsin, mutta kyllä tämä uusi Arjenin rojekti vaikuttaisi kovalta kamalta

Guilt Machine - On This Perfect Day

Stream of Passion olikin potaskaa ja Ayreonkin tasaista alamäkeä sitten The Dream Sequencerin.

 

[Hilmanuutti]

Guilt Machine - On This Perfect Day

Hyvää paskaa. Ilmeisesti sulla onnistunut paremmin tuo Across The Darkin ja Isolation Songsin hylkiminen kuin mulla. Yritin kuumeisesti kuunnella IAMX:ää, Paradise Lostia, Viikatetta ym. Lopulta kuitenkin sorruin taas Isolation Songsin pariin. Kas, vaimo tuli raflasta ajoissa kotiin Into The Black Lightin soidessa. Arvaa vaan rakastuiko biisiin? Jatkossa taloudessamme kuunnellaan varmasti jopa enemmän Ghost Brigadea kuin ennen, jos mahdollista.

 

[tant gredulin]

My Morning Jacket - Evil Urges. 'Uutta Southern Rockia' kategorioivat musiikkilehdet. Ihassama! Ihania riffejä, kummallinen lauluääni, merkillinen yhtye, huhu kertoo neljän tunnin keikoista. Olisi hienoa myös nähdä! Biisintekijä/laulaja Yim Yames (Jim James) pusaa sooloa ja on tehnyt country-sävytteisen kuuden biisin tribuutin George Harrisonille.

 

[tinkezione]

Ilmeisesti sulla onnistunut paremmin tuo Across The Darkin ja Isolation Songsin hylkiminen kuin mulla.

Yhden hengen taloudessa kaikki tällainen on helpompaa. Ei tähän olisi kyllä jäänyt tämän vertaa kiinni, ellei kyseessä olisi merkittävintä Arjenia liki kymmeneneen vuoteen.

 

[tinkezione]

Daniel Gildenlöw on myöskin omanlaisensa nero. Näin kuuntelussa onkin huikeaa akkarimeininkiä ja stemmalaulantaa livenä:

Pain of Salvation - 12:5

 

[Jj]

Hullu Ukko ja Kotiteollisuus
Tämähän on melkein vanhaa CMX/YUP-osastoa. Miksei kukaan kertonut että tämä on paljon mielenkiintoisempaa kuin pelkät kottarit? Ja miksei kompostissa ole valoja?

 

[Hilmanuutti]

Tänään himmaillaan Opethin tahtiin. Homman nimet ovat To Bid You Farewell, In My Time Of Need, Harvest jii än ee...

Hieno bändi, joka tekee mitä tykkää. Vaikka yhtyeen progressiivinen death metal on sekin hienoa kuultavaa, pudottaa se vasemmallekirjoittaneen kanveesiin varsinkin näillä rauhallisemmilla vedoillaan.

 

[Rattlehead]

Anatheman tunnelmallisempaa puoltaa on tullut kuunneltua nyt. Vuosituhanteen vaihteessa väännetyt levyt sisältävät huikeaa materiaalia ja toivottavasti varsinkin Judgementilta on valittu settiin enemmänkin livevetoja. Anathemahan esiintyy n. viikon päästä parilla keikalla Suomessa ja Tampereelle käykin tieni.

Äsken soi Fragile Dreams, nyt Spotifyn mainos...

 

[Legioonalainen]

Torture Killer - Sewers. Juuri sellaista kun voi odottaakin, eli tasaisen tappavaa kuolemametallia. Tämä levy on hieman sellainen, että soljahtaa huomaamatta helposti läpi ennen kuin edes tajuaakaan. Suosikkikappaleet ehdottomasti I Bathe In Their Blood ("eeppinen" kertosäe iskee varsinkin kuin pubiruusut onnelassa) ja Coffins. Niin, ja I Bathe In Their Bloodin alkupuolen "I love violence"-huudon kuulen tietysti aina "I love violins".
I Bathe In Their Blood youtubessa

Katsoin ensin kyseisen kappaleen nummirockin videon, mutta rupesi vituttamaan kun kesken biisin kuvaaja kuvaa itseään ja tyttöystäväänsä (tai festariheilaa) suutelemassa. Onhan se kieltämättä romanttista suudella ihmistä samaan aikaan kun lauletaan ihmisen paloittelemisesta muodottomaksi. Not?

 

[Miguel]

The Uprising kuulostaa vähän tusinapopilta, mutta sen sijaan tämä toinen Musen uusi biisi United States of Eurasia toimii ja rajusti. Melkoinen Queen-pastissi, mutta mikäpä siinä, kun tyylillä tehdään. Johan se uusi levy on kohta tulossakin.

Näiden perusteella täsmälleen samat mietteet. Ei vielä harmita, että jäi hankkimatta tiketti Helsingin-keikalle, mutta katsotaan josko pitkäsoiton kuuleminen muuttaa ajatukset ja ryhdytään kelailemaan huutonettiä... Edellinen keikka Suomessa oli mun mielestä vain "ok", mutta ei näitä tilaisuuksia silti jätä mielellään näkemättä.

Hassua muuten, että bändin nettisivujen perusteella kiertueen monille keikoille on Euroopassakin vielä tilaa, kun taas Suomessa liput meni muutamassa minuutissa. Toki noista osa näkyy olevan stadionkeikkoja. Siinähän se bändi suuruus mitataan.