Kuuntelussa juuri nyt

[Vteich]

Viestin lähetti Gren
Takkkareiden sivuprojekteista mainittakoon ainakin Lee Harrisin ja Paul Webbin (rytmiryhmä siis; rummut ja basso) O'Rang, jolta on tuli 90-luvun puolivälissä kaksi levyä (Hear of Instinct & Fields and Waves). Viime aikoina miehet ovat kiertäneet yhdessä Beth Gibbonsin (Portishead) kanssa tämän sooloillessa.

Beth ei sooloile, vaan teki yhteisen levyn yllämainitun Paul Webbin (tunnetaan nimellä Rustin' Man kyseisen projektin yhteydessä) kanssa ja nyt sitten keikkailevat. Ihan tutustumisen arvoinen levy tuo Out of Seasons.

 

[Mike]

Soittolista nyt. Fiilistelyä..

Megadeth: Holy Wars.. The Punishment Due
Megadeth: Hangar 18
Megadeth: In My Darkest Hour
Megadeth: Peace Sells... But Who's Buying
Megadeth: Mary Jane
Metallica: For Whom The Bell Tolls
Metallica: Creeping Death
Paradise Lost: Embers Fire
MH - Davidian
MH - Bulldozer
Pantera - Cemetery Gates
Slayer - South of Heaven
Pro-Pain - Against The Grain
Stone - Get Stoned!
WASP - Love Machine
FNM - Stripsearch

 

[Prookie]

Meikäläisen soittolista tällä hetkellä:

Killswitch Engage - My last serenade
3rd Strike - No light
Disturbed - Shout 2000
Limp Bizkit - Just drop dead
Linkin Park - Somewhere I belong
Taproot - Poem
Anthrax - What doesn't die
Fear Factory - H-K(Hunter-Killer)
SOAD - Will they die for you
Static X - Wisconsin death trip
Spineshank - Synthetic
A - Nothing

Aika Nu-metal painotteista.

 

[Kolmas Johannes]

Viestin lähetti Everton
Edellisen viestin Absoluuttisesta tuli muuten mieleeni, että onko kukaan ehtinyt hankkia Ahkerien Simpanssien levyä? Onko se niin huono kuin arvostelut antavat ymmärtää? Ja kun nyt free-assosiationia harrastetaan, niin mainitaan vielä, että "Tehdään sitä varmaan muuallakin" on piristävimpiä mainoslauseita, joita olen piiiitkään aikaan nähnyt...

En minäkään ole Ahkerien Simpanssien uutta levyä ehtinyt kuulla, mutta oletettavasti pitäisin sitä "ihan hauskana paskana". Tuskinpa moisesta levystä saa silti mitään elämyksiä ammennettua. Taitaa jäädä ostamatta. Mieluummin sijoitan parempiin levyihin. Ahkerien Simpanssien musiikillisesta sävystä voisi antaa viitteitä Tommi Liimatan soololevyllä oleva kappale Karjan vauhkoontuminen. Nollapiste on silti yhä kovassa kuuntelussa.

Tuosta mainoslauseesta tulikin mieleeni Martti Servon & Napanderin levyn radiomainos: "Oletko kyllästynyt huonoon musiikkiin?" Minusta tuo on parhaita musiikkimainoslauseita aikoihin, vaikka pidänkin Servoa vastenmielisenä roskana.

 

[eh]

Viestin lähetti Miika-90
Tuota Bad Religionia olisi tarkoitus hankkia tässä lähiaikoina.

[...]

Sitten vielä yksi kysymys. Mitä hyviä kokoelmia on noista rock-, hard rock-, punk- ja metallimusiikista? Itselläni ei ole kun Wired Up 2, siinä ne kappaleet ovat uusia, onko joitan kokoelmia, joissa olisi vanhempia bändejä ja biisejä?

Bad Religionin kultakausi ulottuu 80-luvun lopusta vuoteen 1993. Tuon jälkeen seuraava hyvä levy on uusin, Process of Belief viime vuodelta. Tuossa välissä ilmestyneeseen kuraan ei kannata ainakaan ensimmäisenä tutustua.

Kokoelmista on mainittava Faster & Louder - Hardcore Punk, Vol. 1. 80-luvun amerikkalaista hardcorepunkkia tuskin voisi paremmin yhdelle levylle paremmin koota. Minor Threat ja 7 Seconds puuttuvat, mutta muuten tuossa on aika kattavasti alkuaikojen jenkkihardcorea Dead Kennedysistä Circle Jerksin kautta Hüsker Dü'hun. Jos tuota kokoelmaa ei mistään löydä (voi olla "tavallisissa levykaupoissa" aika hiljaista), ainakin edellä mainitut ja Bad Brains sekä Government Issue ovat välttämättömiä tutustuttavia.

Punkkikokoelmista jotkut Anttilasta muutamalla eurolla löytyvät ovat ihan hyviä, noin aluksi. Yleensä ne keskittyvät 70-luvun lopun brittipunkkiin. Clashin ensimmäiset levyt (etenkin The Clash (1977) ja London Calling (1979)) kyllä toimivat yhtä hyvin johdantona...

Ai niin, jenkkilafkojen halvat samplerit (Punk-O-Rama (Epitaph Records, 1-7 toistaiseksi ilmestyneet, 8 tulossa toukokuussa), Fat Music (Fat Wreck Chords, 1-5), Victory Style (Victory Records, 1-5), Give 'Em The Boot (Hellcat Records, 1-3)) ovat tasoltaan kovin vaihtelevia, mutta halpoja ja aika riskittömiä sijoituksia. Luultavasti löytää myös bändejä joihin haluaa tutustua tarkemmin.

Kannattaa ehkä mennä johonkin "alan" levykauppaan kysymään. Myyjät voivat naureskella ja olo muutenkin olla tukala, mutta kyllä sieltä luultavasti aika asiantuntevia neuvojakin saa. Oskun divari Helsingissä on punkkikaupoista ehkä paras.

Ja vielä ketjun otsikkoon takaisin: Springfield Falcons-Hamilton Bulldogs.

 

[Noose]

Dingo - Jokainen aamu

uhh...

 

[Footless]

Eternal Tears of Sorrow - A Virgin and a Whore
Old Man's Child - In Defiance of Existence
Opeth - My Arms, Your Hearse
Opeth - Damnation
Opeth - Blackwater Park
Moonsorrow - Suden Uni
The Kovenant - Animatronic
Paradise Lost - Draconian Times
Iron Maiden - Rock In Rio

 

[Arnold]

Bloodhound Gang - se ensimmäinen levy, nimeä en juuri nyt ihan tarkkaan muista (One Pierce jne..)
Samuli Edelmann - Kaikki tahtoo
22-Pistepirkko - The Nature Of 22-Pistepirkko 1985-2002 Collection

 

[Sledge Hammer!]

Deep Purplen ns. official bootleg sarja: 1969 Kneel and Pray (Montreaux) sekä 1972 Live in Denmark (Kööpenhamina).

Blackmore on nero!

 

[luistimet]

Levysoittimessa viime päivinä ja viikkoina on vieraillut levy jos toinenkin. Jotkut ovat juurtuneet sinne jopa monen kuukauden soittoon. Tässä ehkä hohdokkaimmat:

Megadeth: Countdown To Extinction
Megadeth: Rust In Peace
Blind Guardian: Nightfall In Middle-Earth
Iced Earth: The Dark Saga
Iced Earth: Something Wicked This Way Comes
Iced Earth: Alive In Athens (ehdottomasti sykähdyttävimpiä kuulemiani live-kiekkoja)
Demons & Wizards: Demons & Wizards
Tarot: Shining Black - The Best Of Tarot
Burning Point: Feeding the Flames

 

[SSee]

Tänään ollut kuuntelussa seuraavia:

Ajattara - Ikiyössä
Ajattara - Musta Leski
Ajattara - Kituvan Kiitos
Ajattara - Murhamiesi
Ajattara - Musta Aurinko

Kovenant - Mirrors Paradise
Kovenant - Jihad
Kovenant - Spaceman
Kovenant - New World Order

Old Mans Child - Doommaker
Old Mans Child - Soul Possessed
Old Mans Child - Towards Eternity
Old Mans Child - Seed Of The Ancient Gods

 

[Edd13]

Tänään Kuuntelussa....

Ville Valo, Niin jykevä on rakkaus
Whitesnake, Here i go again, Fool for your lovin
Iron Maiden, Lord of the flies, The Clansman
Metallica, Aint my bitch
Children of Bodom, Masks of Sanity,
Popeda, Lämmää Päähän
Eppu Normaali, Hipit Rautaa
Elvis Presley, Burning Love
Manowar, Blood of the Kings

 

[Everton]

Viestin lähetti eh
Bad Religionin kultakausi ulottuu 80-luvun lopusta vuoteen 1993. Tuon jälkeen seuraava hyvä levy on uusin, Process of Belief viime vuodelta. Tuossa välissä ilmestyneeseen kuraan ei kannata ainakaan ensimmäisenä tutustua.

Unohdatko hyvä mies Stranger Than Fictionin (1994)? Vaikka se tuskin on yhdenkään BR-fanin mielestä bändin paras levy, niin ei sitä missään nimessä voi kuraksikaan laskea. Itse en kyllä laskisi muitakaan yhtyeen tuotoksia moisen määritelmän alle - tosin allekirjoitan täysin se, että hitit Punk Rock Song ja Raise your voice eivät todellakaan oikeaa kuvaa yhtyeestä anna. Mutta kai niistäkin joku pitää: Tavallakin bändi soitti Raisen vasta yleisön äänestettyä sen soittamisen puolesta. Pettyneeseen oppositioon kuului selvästikin ainakin sivullekirojoittaneen lisäksi bändi.

STF on joka tapauksessa ihan messevä punkpoprock-levy, jolta löytyy muutama klassikon merkit täyttävä iskusävelmä. Ensi tutustujalle se jopa aukenee todennäköisesti helpommin kuin esim. henk.koht. ykkössuosikkini Suffer. Uutukainen on kyllä sekin suhteellisen turvallinen valinta ensitreffeihin: monet nuoremman polven musiikinkuuntelijat kun ovat kuitenkin tottuneet digitaaliajan studiosointiin. Ja onhan olemassa myös (ensimmäiseltä) Epitaph-ajalta paikkansa täyttävä kokoelma All Ages.

Jos tuo viime vuotinen tuotos jotakuta kiinnostaa, niin siitä löytyy vallan ketjukin.


Ja jos vanha punkki kiinnostaa, niin myös minäkin suosittelen Anttilan/divarien halpoja '77-punkkokoelmia. Niistä saa jonkunlaisen kuvan aikakauden bändeistä, ja mukana on useimmiten yleissivistykseen kuuluvat musiikkielämykset: Pistolsien lisäksi ainakin Damnedin New Rose, Advertsin No time to be 21 jne...

 

[eh]

Viestin lähetti Everton
Unohdatko hyvä mies Stranger Than Fictionin (1994)?

Tsori, vahingossa tarttui diskografiasta katsoessani väärä vuosiluku kultakauden loppuun. Toki STF on vielä hyvä levy, vaikka ei minun kirjanpidossani Sufferin, No Controlin tai Generatorin tasolle ylläkään.

Ehkä "kura" on väärä sana kuvaamaan Sony-ajan BR-levyjä, mutta itse niitä hankkisi.

All Ages unohtui tosiaan myös. Jos ei aio hankkia kuin yhden levyn, kannattaa ehkä hankkia se.

Nyt muuten juuri soi Bad Religionin Generator.

 

[Gren]

Viestin lähetti Viikate
Ehkä kannattaa koekuunnella se ensin, jos suinkin mahdollista. Minusta sekä Spirit Of Eden että Laughing Stock ovat hienoja levyjä, mutta ne vaativat oikeaa mielentilaa ja runsasta kuuntelua auetakseen. Tyylinvaihdos The Colour Of Springin jälkeen on niin täydellinen, että varauksetta en noita myöhäisempiä levyjä uskalla kenellekään suositella.

Spirit Of Eden lienee yksi totaalisimpia kaupallisista lainalaisuuksista irtisanoutumisia popmusiikin historiassa. Kun levyn avausbiisi kestää yli 20 minuuttia, tulee tyhmemmällekin selväksi, ettei nyt olla hakemassa hittejä.

Mitä hän sanoo.

Nykyajan poppareista (ja minä käytän tässä pop-nimikettä hyvin löysästi) joku Radiohead on hieman Talk Talkin tapainen bändi. Yhtyeen viimeisimmät levyt ovat hienoja kokonaisuuksia, mutta sellainen populaarisuus ja hittien haku loistavat poissaolollaan. Tilalla on kokeilemisen riemu ja oman äänen etsiminen.

Ja pardon Vth:lle ja Bethille "sooloilusta". Minulla on vain sellainen tapa lajitella yhtyeissä vaikuttavat ihmiset bändin jäseniksi ja kaikki sen ulkopuolinen soitanta/levytys on "soolo"-tuotantoa.

Ja ettei unehtuisi ketjun otsake, tällä hetkellä kuuntelussa on seuraavanlaista soittolistaa:

The Lilac Time: Paradise Circus
The Devils: Dark Circles

Hieman Stephen Tintin Duffya taas. Lilac Time on erittäin viihdyttävää poppia ja yhdessä muinaisen Duran Duran -bändikaverin (Tintin on pumpun perustajajäseniä) kanssa tehty projektiCD on riemastuttavan sofistikoitunutta yhdistelmää 80-lukua ja moderneja äänimaailmoja. Hyvä meno.

ABC: Beauty Stab

Aivan liian aliarvostetun yhtyeen (jos mahdollista) vieläkin aliarvostetumpi kakkoslevy. Bassoa ja fonia kiihkeän rytmin päälle. Ja sitten hieman hitaampi lopetus S.O.S:n ja United Kingdomin kanssa. Jälkimmäinen on yksi hienoimpia Englannin työttömyyden kuvauksia, ihan oikeasti.

Ute Lemper: Punishing Kiss

Kabareelaulajatar Luojan armosta. Lontoon kielisen levyn tekemiseen kaivettiin esiin niin Nick Cave, Elvis Costello, Philip Glass, Tom Waits ja Divine Comedyn Neil Hannon. Puhumattakaan siitä itsestäänselvyydestä nimeltä Kurt Weill. Kohtalokasta, traagista ja pateettista, huisan hyvää. "Elämää nähnyt" ääni ja hienot sovitukset.

The Case Continues

 

[BigRedBob]

Mano Negra - Puta's Fever
The Stooges - The Stooges

 

[Cube]

Viime viikon aikana ovat soittimessa pyörineet aktiivisesti mm. seuraavat levyt.. vähän tällainen "retrovaihe" meneillään.

System of a Down - Toxicity:
Kuukausien hiljaiselon jälkeen jälleen äänessä - yhtä kovana kuin ennenkin.

Queens of the Stone Age - s/t:
Vaikka kaikki ovat loistavia, QOTSA:n paras levy. Tämä on jo aikamoinen kohteliaisuus..

Kyuss - ...and the Circus Leaves Town:
Ehkä Kyussin paras levy, vaikka valinta on vielä mahdottomampi kuin QOTSA:n kohdalla. Paikoitellen aivan uskomatonta menoa.


Seuraavaksi ostoslistalla olisi esim. Meshuggah. Kuulemani perusteella (=muutama biisi) mielenkiintoinen bändi. Kertokaapa, Meshuggah-miehet, mihin yhtyeen levyyn kannattaisi ekana tutustua?

 

[BigRedBob]

Viestin lähetti Cube
Viime viikon aikana ovat soittimessa pyörineet aktiivisesti mm. seuraavat levyt.. vähän tällainen "retrovaihe" meneillään.

System of a Down - Toxicity:
Kuukausien hiljaiselon jälkeen jälleen äänessä - yhtä kovana kuin ennenkin.

Queens of the Stone Age - s/t:
Vaikka kaikki ovat loistavia, QOTSA:n paras levy. Tämä on jo aikamoinen kohteliaisuus..

Kyuss - ...and the Circus Leaves Town:
Ehkä Kyussin paras levy, vaikka valinta on vielä mahdottomampi kuin QOTSA:n kohdalla. Paikoitellen aivan uskomatonta menoa.


Seuraavaksi ostoslistalla olisi esim. Meshuggah. Kuulemani perusteella (=muutama biisi) mielenkiintoinen bändi. Kertokaapa, Meshuggah-miehet, mihin yhtyeen levyyn kannattaisi ekana tutustua?

Meshuggahilta jos pitää yksi levy valita, niin on vain yksi oikea vastaus ja uskon 99,9% bändin diggailijoista vastaavan tähän kysymykseen "Destroy Erase Improve". Siinä on Meshuggahin SE levy. Hanki se, et tule katumaan.

 

[lejon]

Jep, DEI on "se" Meshuggah-levy. Kannattaa jättää Chaospheret jne. omaan arvoonsa ja hommata DEI. Huikean bändin huikea levy.

 

[Tykki]

Norah Jones

Meikäläinen aika harvoin ostaa mitää ihan uutta musiikkia. Nykymusiikki on omaan makuuni liian helposti tehtyä, persoonatonta massatavaraa, jossa pääasia tuntuu olevan joko sexy ulkonäkö naisilla taikka sitten hirvittävä räime miehillä. No thanks for me.

Mutta nyt sitten tarttui kouraani Norah Jonesin debyytti-CD. Ensimmäisen kerran kuulin tämän mimmin nimen kun hän sai roppakaupalla grammyjä jenkeissä. Eka ajatus oli, että taas joku hiphop/nyky-R&B-barbie on ostanut julkisuutta itselleen. Hieman myöhemin sitten kuulin tämän artistin laulavan radiossa, ja voi ihmettä! Olin täysin myyty!

Mutta se CD sitten. Levy on täynnä rauhoittavaa musiikkia. Jazzahtavaa, bluesahavaa, katrahtavaa ja soulahtavaa musiikkia. Ei ensimmäistäkään nopeaa tanssirytkettä, vain pelkkiä balladityyppisiä rauhallisia kappaleita. Norah itse hoitaa laulamisen ja pianon soiton. Jokaikisessä kappaleessa on pääosissa sekä Norahin loistava ääni sekä tietenkin tarina.

Itse asiassa, niin pehmeä ja hunajainen ääni kuin tällä artistilla onkin, kenties 14 balladia on sittenkin liikaa yhdelle levylle. Mene ja tiedä. Mutta liika-annostuksen välttämiseksi voi aina ohjelmoida cd-soittimen toistamaan kappaleita "Don't Know Why", "Come Away with Me" sekä todella upeaa "Turn Me On":ia!

 

[leivoja]

Viestin lähetti lejon
Jep, DEI on "se" Meshuggah-levy. Kannattaa jättää Chaospheret jne. omaan arvoonsa ja hommata DEI. Huikean bändin huikea levy.

Toi on kyllä totta. Allekirjoittanut oli Tavalla katsomassa Machine Head:ia jolla oli mukana kaksi hurribändiä: Mary Beats Jane ja Meshuggah.

DEI oli juuri tullut ulos ja meikäläinen oli myyty...Ei kauheasti MH lämmittänyt vaikka oli Burn My Eyes-kiekon rundi menossa(tiukkaa siis sekin)

Mary Beats Jane oli myös asiallinen, mutta kahteen levyyn jäi ura. Vokalisti Peter Dolving musisoi (vokalisoi) yhtyeessä The Haunted debyytin aikaan.

 

[Gren]

Viestin lähetti cosmic_rodeo
Ainakin ymmärsin, että kyseessä on kirjoitusvirhe. The Collectionin takakannessa mainitaan biisi "I Don't Believe You", mutta tutkittuani netistä löytyneitä TT-discografioita (joita tosin löytyi todella nihkeästi) en sen nimistä biisiä löytänyt. Päättelin kyseessä siis olevan kappaleen "I Don't Believe IN You", kun se osui lähimmäs. Aika pienihän tuo virhe on.

Hetken kesti ennen kuin löysin LP:n, mutta viimein saatoin tarkistaa ja totta totisesti, siinähän seisoo "I Don't Believe IN You". Tosin kappaletta kuunneltuani taas jälleen kerran kekkasin että virhehän voisi sattua ihan fanillekin, sillä Mark Hollishan ei laulaessaan roiskaise moista in:niä sinne väkiin, vaan kuiskii ihan sujuvasti "I don't believe you-u...".

Loiskis jotta olikin taas hieno levy.

JA jottei aiheesta eksyttäisi:

Ostin tuoreen Martin L. Goren sooloilun Counterfeit2:n, joka jatkaa Depeche Moden musiikista sanoista ja sävelistä vastaavan miekkosen henk.koht. puhdetöitä, olemalla albumillisen verran cover-versioita eri vaikuttajien kipaleista. Mukana mm. David Essex, David Bowie, Lou Reed, Brian Eno, John Lennon, Hank Thompson ja pakollinen Kurt Weill.

Kilkutusta ja kolinaa, suihketta, vinkunaa ja kuulasta pientä ääntä, jota Martin kutsuu laulamiseksi. Fanilta faneille.

www.martingore.com pitää sisällään snippettejä.

 

[Mike]

LET FREEEEDOM RING.. WITH A SHOOOTGUUUN BLAAAAAAAAAST!!!

MH - Hellalive!

 

[hannes_ko]

Ihminen on tyhmä ja kiertää onneaan. Silti parempi myöhään kun ei milloinkaan: Primal Scream, Screamadelica. Ja tuo on tehty vuonna 1991. Kuulostaa vuodelta 2100.

 

[leivoja]

Skin - fleshwounds
We Are SKINT (SKINT-yhtiön kokoelma Fatboy Slim, Lo-Fi Allstars...)