Tässä on pari viikkoa vituttanu armottomasti ja yleensä aina silloin laitan tietyt levyt soimaan, jotta saa oloa oikaistua:
Marilyn Manson - Antichrist Superstar
Muuten en jaksa enää Mansonia kuunnella, vaikka olinkin ennen suurkuluttaja. Näköjään iän myötä musamakukin on pehmentynyt. Nyt se sopii enää hetkiin, kun haluaa nollata ja saada agressioita purettua. Näihin sopii erityisesti esim. Irresponsible Hate Anthem:
"Hey victim! Should black your eyes again?
Hey victim! You were the one that put the stick in my hand"
Tämän lisäksi kuuntelin myös pitkästä aikaa Mansonin debyyttiä All American Family Portrait, joka on mielestäni kokonaisuudessaan hepun ylivoimaisesti paras levy.
Sitten myös löysin hyllystä Papa Roachin Getting away with Murderin, joka on kerrassaan loistava levy. Biiseistä on erityisesti soinut (nimikon lisäksi) Sometimes, Be Free, Scars ja Blood. Tästä innostuneena olen myös pyörittänyt bändin debyyttiä, mutta kyllä tämä GAWM on omassa luokassaan bändin tuotannossa.
Sitten kun mieli tästä vähän piristyy, niin kaivetaan esiin vanha ja uskollinen Faith No Moren Angel Dust.