Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 996 404
  • 22 750

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ray Daviesin äskeisen keikan innoittamana tänä iltana on pyörinyt Kinksiä soittimessa. Nyt mahtava Muswell Hillbillies-albumi.

Ja keikalla kuullut uudet biisit lupaavat erittäin hyvää ensi vuonna luvattua uutta sooloalbumia silmällä pitäen. Etenkin Stand Up Comic -nimisestä biisistä voisi ennustaa oikeudenmukaisessa maailmassa hittiä, mutta tuskin sentään tässä maailmassa.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Viestin lähetti Moto
Ray Daviesin äskeisen keikan innoittamana tänä iltana on pyörinyt Kinksiä soittimessa.

Piti tulla, en kuitenkaan päässyt - millainen keikka, mikä meininki, mitä biisejä, paljonko porukkaa...?
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Maple Leaf
- millainen keikka, mikä meininki, mitä biisejä, paljonko porukkaa...?

Steriilissä Finlandia-talossa ei nyt kovin huimaa tunnelmaa saa aikaan, mutta kyllä ukko sen verran hyvin silti sai yleisön mukaan, että loppuhetkillä lähes jokainen perse oli noussut penkistä. En kurkkinut niin paljoa salin takaosaan, että olisin nähnyt oliko siellä tyhjiä paikkoja, mutta aika täydeltä vaikutti.

Biisijärjestyksestä ei ole tarkkaa muistikuvaa. I'm Not Like Everybody Else ja The Hard Way olivat kaksi ensimmäistä biisiä ja viimeisen encoren muodostivat Waterloo Sunset, Days ja Lola.

Muita biisejä satunnaisessa järjestyksessä:

Suuria hittejä: You Really Got Me, All Day And All Of The Night (keikan huippuhetki, kuulosti paremmalta ja rokkaavammalta kuin koskaan), Tired Of Waiting For You, Set Me Free, Where Have All The Good Times Gone, Dedicated Follower Of Fashion, Sunny Afternoon, Dead End Street, Autumn Almanac ja Celluloid Heroes.

Vähän tuntemattomampia: Victoria, 20th Century Man, Alcohol, Village Green

Uusia: Stand Up Comic, The Morning After ja Next Door Neighbour.

Lisäksi muutama biisi, joita en tunnistanut, eikä Davies spiikannut niitä. Elikkäs joko tuntemattomampia Kinks-biisejä tai sitten uusia.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Viestin lähetti Moto
Steriilissä Finlandia-talossa ei nyt kovin huimaa tunnelmaa saa aikaan, mutta kyllä ukko sen verran hyvin silti sai yleisön mukaan, että loppuhetkillä lähes jokainen perse oli noussut penkistä.

Kirjaamasi biisilistakin vaikuttaa asialliselta. Kateeksi käy, täytyypä pistää Kinksiä soimaan eli kuunteluun nyt heti, ja toivoa samalla että tuolla Van Halen -ketjussa valistuneimmat säpisijät muistaisivat, että kenenkäs biisi se "You Really Got Me" oikeastaan alunperin onkaan...!
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Maple Leaf
Kirjaamasi biisilistakin vaikuttaa asialliselta. Kateeksi käy, täytyypä pistää Kinksiä soimaan eli kuunteluun nyt heti, ja toivoa samalla että tuolla Van Halen -ketjussa valistuneimmat säpisijät muistaisivat, että kenenkäs biisi se "You Really Got Me" oikeastaan alunperin onkaan...!

Käsittääkseni se on Fc Mojo Allstarsin biisi. Olenko missannut jotain?

Itselläni on tällä haavaa kuuntelussa kirjastosta lainaamani kokoelma western-tunnareista. Frankie Laine on kyllä hieno artisti.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Viestin lähetti Snakster
Käsittääkseni se on Fc Mojo Allstarsin biisi. Olenko missannut jotain?

Olet, etenkin jos et saa vuosittain Teosto-tilityksiä kyseisestä kappaleesta... ja jos saat, niin sosiaalialalla työskentelemisen on pakko olla todellinen kutsumusammatti, tai sitten eksentrisen miljonäärin päähänpisto (tähän toista silmäänsä vinkkaava hymiö).
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Maple Leaf
Olet, etenkin jos et saa vuosittain Teosto-tilityksiä kyseisestä kappaleesta... ja jos saat, niin sosiaalialalla työskentelemisen on pakko olla todellinen kutsumusammatti, tai sitten eksentrisen miljonäärin päähänpisto (tähän toista silmäänsä vinkkaava hymiö).

Teostoon en ole koskaan tullut liittyneeksi, joten en saa sieltä mitään. Sen sijaan gramexista olen saanut korvauksia monestikin. Kerrankin yli 100 mk.
 

asleep

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Interpol: Antics

Taatusti yksi vuoden parhaista levyistä. Parempi kuin edeltäjänsä.

The Good life: Album of the year

Taistelee Interpolin kanssa vuoden parhaan levyn tittelistä tällä hetkellä. Upea teemalevy kansia myöten. Pinta puolisesti seesteistä, mutta pinnan alla kiehuu.


Sigur-rós: Von

Vaikeampi tapaus. Päivällä tätä ei jaksa kuunnella, pimeässä liian häiritsevä ja peloittava. Mutta oikealla hetkellä kuulosta todella hienolta. Huomaa kyllä, että varsinkin tuotanto puolella bändi kehittyi huimasta Agaetikseen mennessä. Ehdottomasti hankinnan arvoinen Sigur-rós diggaajille.

Hope of the states: The Lost riots

Tämä myös herättää ristiriitisia tuntemuksia. Uskomattoman hienoja hetkiä levyllä, mutta välillä mennään metsään, tai ainakin pusikkoon. Debyytiksi hieno, mutta parempaa on varmasti luvassa. Kannattaa kokeilla.
 
Syksyyn sopii hieman melankolisempi poppailu, joten viime aikoina laajempaa soittoaikaa ovat saaneet Broder Danielin Cruel Town, Curen Kiss me, Kiss me, Kiss me ja Smithsin tuotanto.

Hieman kyllä ihmetyttää, miksi Broder Daniel ei ole Ruotsin ulkopuolella noussut kovinkaan suureen asemaan, sillä Cruel Townhan on pirun hienoa ja suorastaan itkettävän kaunista rokkia. Bändi ei tarvitse suurien tunteiden välittämiseen jousiorkesteria, kuoroja tai edes koskettimia, se saa pelkällä perusbändikokoonpanollakin aikaan tarpeeksi vaikuttavan äänivallin.

Curen Kiss me, Kiss me, Kiss me on auttamatta liian pitkä, vaikka levyltä nippu hienoja sävellyksiä löytyykin. Levy kärsii oikeastaan samasta oireesta kuin bändin uusin tuotos, pienellä harkinnalla ja karsinnalla kyseessä olisi lähes mestariteos.

Viestin lähetti asleep
Sigur-rós: Von

Vaikeampi tapaus. Päivällä tätä ei jaksa kuunnella, pimeässä liian häiritsevä ja pelottava.

Hahaa, en siis ole ainoa, jolla on tämä ongelma Sigur Rósin suhteen.

Vonia en ole kuullut, mutta äärimmäisen hienoa ()-albumia en kykene oikein edes kuuntelemaan, koska se on liian ahdistava. Pirun hieno levy, mutta en pidä siitä tunteesta, jonka se minulle antaa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK,Nashville Predators ja Nurmijärven Kurra
AC/DC: Who Made Who. Yksin kotona perhe Itä-Suomessa. Koffia otan HIFKin voiton kunniaksi ja AC/DC jyrää stereoissa.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Viestin lähetti Morrow10
Opeth jatkaa voittokulkuaan M10:n levyhyllyssä.

Varsinkin levyn päätösbiisi "Remember tomorrow" sykähdytti metallicamaisuudellaan; ei ehkä sitä tuttua Opethin death-progea mutta toimi mahtavasti silti.

Tästä jää hieman sellainen maku, että ikään kuin olisit missannut Remember Tomorrowin olevan legendaarisen Iron Maidenin legendaarisia alkuaikojen ralleja...?

(Ei siinä mitään, mainio versio ja hyvä bändi kaikin puolin. Me likes.)

Nyt soi: Motörhead - Evolution

EDIT: Pysytään myös topicin linjoilla.
 

M10

Jäsen
Viestin lähetti tinkezione
Tästä jää hieman sellainen maku, että ikään kuin olisit missannut Remember Tomorrowin olevan legendaarisen Iron Maidenin legendaarisia alkuaikojen ralleja...?


No hätä. Tiesin sen olevan Iron Maiden coveri.
 

lejon

Jäsen
Husky Rescue: Country Falls
Velvet Underground: Loaded
Velvet Underground & Nico
Velvet Underground: White Light, White Heat
Television: Marquee Moon
 

Rapukäsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Popedan tuotanto. Todella harvoin tulee kuunneltua, mutta nyt soitossa, kun pitää hakea fiilistä illan keikkaan.

Muuten on kyllä ollut aktiivisessa soitossa Flogging Molly -
Within A Mile Of Home Advance
 

ranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Die Mannschaft
Metallica: Master of Puppets

Olin ehtinyt jo melkein unohtaa, miten loistava levy tämä ehdoton heavy-klassikko onkaan. Ajatonta mättöä, kuullostaa pikkuisen erilaiselta bändin nykyiseen munanlutkutukseen verrattuna.


Dingon Parhaat -kokoelmaa on tullut viime aikoina kuunneltua myös.



Ranger
 

Vaicci#63

Jäsen
Guns N' Roses - Sweet Child o' Mine

Jumalauta, tästä ei biisi voi paremmaksi muuttua. Axl ja Slash, Slash ja Axl.

Vaikka tätäkin on kuultu aika hemmetin monta kertaa, niin eihän tätä voi olla kuuntelematta.
 

aHab

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Montreal Canadiens
Viestin lähetti Vaicci#63
Guns N' Roses - Sweet Child o' Mine

Jumalauta, tästä ei biisi voi paremmaksi muuttua. Axl ja Slash, Slash ja Axl.

Vaikka tätäkin on kuultu aika hemmetin monta kertaa, niin eihän tätä voi olla kuuntelematta.

Kysymys kuuluukin:

Videon kanssa vai ilman...?
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Uusi TSOOL tarttui eilen Tsadista matkaan. Kävi miten kävi, kuulostaa jo nyt paremmalta kuin Juti ja Saukkonen.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pari viikkoa sitten Conanin vieraana oli Rilo Kiley-niminen bändi ja niiden siellä soittama biisi kuulosti sen verran hyvältä, että piti tutustua vähän enemmän.

Sitten kun en keksinyt, minkä levyn hankkisin ensiksi, päätin laittaa kaikki kolme pitkäsoittoa samaan pakettiin, kun kiitos uuden mantereen halventuneiden hintojen, ne menivät mukavasti alle tullausrajan.

Levyistä keskimmäinen The Execution Of All Things (2002) on huikea. Muutaman päivän omistuksen ja tiiviin soiton jälkeen olen valmis nostamaan sen yhdeksi tämän vuosituhannen parhaista levyistä, ellei parhaaksi. Levyn noin 47 minuuttiin ei juuri turhia sekunteja mahdu.

Sikäli onkin ihmeellistä, että kaksi muuta, Take Offs And Landings (2001) ja More Adventurous (2004) ovat kovin keskinkertaisia siihen verrattuna. Toivoa sopii, ettei bändi jää yhden albumin ihmeeksi, vaan pääsisi vielä suurempaankin suosioon.

Uusimmalla levyllä on pari loistavaa biisiä: It's a Hit sekä Conanissa soitettu Portions for Foxes ja levyn viimeiset kolme biisiä pelastavat vielä tilannetta, mutta keskivaiheet jäävät kovin latteiksi. Lisäksi se pistää vähän korvaan, että vokalisti Jenny Lewis tuntuu ottaneen uutta levyä varten laulutunteja Gwen Stefanilta. Toisaalta, jos No Doubt olisi saanut aikaan edes More Adventurousin tasoisen levyn Tragic Kingdomin seuraajaksi, se voisi olla jopa mielenkiintoinen bändi.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Hypetys Eppu Normaalin pian ilmestyvän levyn ympärillä sai minut kaivamaan esiin bändin livetaltioinnin "Elävänä Euroopassa" (1980). Juuri nyt soi "Jäähyväiset rock'n'rollille" ja pakko on myöntää: enpäs muistanutkaan, miten tiukasti tämä bändi svengasikaan, ainakin tuolloin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös