Arcana: The New Light
Äskettäin Suomessa käväissyt tunnelmointiryhmä on siivonnut hyllyjään, ja tulos on tässä. Ei mitään maailmoja mullistavaa, kuten jämäkokoelmien kohdalla usein käy, mutta muistutus siitä, että Dead Can Dancen hajottua on Arcana noussut kenties merkittävimmäksi sen musiikillisen perinnön jatkajaksi.
Beyond Dawn: Revelry
Tähän bändiin tuli tutustuttua joskus 90-luvulla varhaisen ep-julkaisun kautta, ja se ei innostanut yhtään. Tällä 90-luvun lopun pitkäsoitolla on kuitenkin meininki jo ihan toista. Swans/Nazca-henkistä synkistelyä maustettuna trumpetilla ja muilla vähän erikoisemmilla sovitusratkaisuilla.
Cleaning Women: Aelita - The Queen Of Mars
Musiikkia, joka pohjautuu luonteeltaan varsin arkipäiväiseen innovaatioon, mutta harvapa sitä innostuu kehittelemään moisia keksintöjä näin viimeisteltyyn muotoon. Oma tyyli on löytynyt ja pitkälti oma henkikin.
Enslaved: Below The Lights
Yllättävän hyvä levy Norjan metalliveteraaneilta. Linjaa on vuosien varrella tarkastettu hyvin vähän, mutta tämän levyn lievät psykedeliasävyt ovat aika vinkeitä. Toimivaa laatumetallia.
Halo Manash: Par-Antra I: VIR
Mainiota dark ambientia, kyllä ne Oulussa osaa... Hienot kannet, kunnianhimoinen kokonaisuus. Sisarprojektinsa I.Coraxin ohella merkittävintä kotimaista alan musiikkia.
Octinomos: Welcome To My Planet
Vimmaista ja mielipuolista metallia, äärimusiikkia äärimmäisiin mielentiloihin. Ideologisesta puolesta on paras olla sanomatta mitään, mutta tämän levyn perusteella ei ole ihme, että ainakin yksi projektin takaa löytyvä henkilö on legendan mukaan sairaseläkkeellä mielenterveydellisistä syistä...
:Of The Wand And The Moon:: Lucifer
Kaksijakoinen levy yhden miehen neofolk-projektilta. Alkupään biisit ehkä parasta OTWATM:ia koskaan, rauhallista ja lämmintä melankoliaa. Loppupuolella sitten trippaillaan parin ihan liian pitkän ja sisällöltään köyhän tekeleen parissa. Ehkä ensi kerralla laatu säilyy läpi levyn?
Pelle Miljoona & Rockers: Setä Samulin sirkus
Vetreä julkaisu pöllö-sedältä. Asenne on kohdallaan ja tekstit tutun korneja, mutta sovituksissa on nähty vaivaa ja biisitkin ovat aika hyviä. Kantaaottavuudessaan piristävä levy ja moniin aikaisempiin Pelle-levyihin nähden positiivinen yllätys.
Primordial: Spirit The Earth Aflame
Todennäköisesti yksi maailman aliarvostetuimmista metallibändeistä. Hienosti maalailevaa, kelttihenkistä metallia, kuitenkin ilman monesti överiksi lipsahtavia sankari- tai viikinkivaikutteita.
Sigh: Scenario IV: Dread Dreams
Äärettömän kunnianhimoista ja omaperäistä metallia. Kaikki levylle tungetut yksityiskohdat eivät toimi, mutta ajoittaisista romahduksistaankin huolimatta tämä on vähintäänkin mielenkiintoista ja parhaimmillaan nautittavaakin musiikkia. Japaninkielisiä lauluosuuksia saisi olla enemmänkin, kuulostavat jänniltä...