Mikähän tossa luontoon kusemisessa on kun se on jotenkin mukavampi kokemus kuin normaali pönttöön sihtailu? Vai olenko tämän ajatuksen kanssa yksin? Liekö sitten taustalla joku paluu esi-isien maailmaan tai jotain.
Sitten itse otsikon kysymykseen vastaan, että riippuu ihan fiiliksistä ja tilanteesta. Jos pönttö on tuttu ja turvallinen niin ilman muuta valitsen rennomman tavan eli istuen. Jos on taas kiire/julkinen pönttö, valitsen ilman muuta seisaaltaan suoritettavan tavan.
Mutta huomauttaisin niille, jotka epäilevät istuen kusemisen olevan jotenkin vähemmän miehistä, että kyseinen tyyli se vasta vaatiikin miehisyyttä! Ne, jotka epäilevät omaa miehisyyttää, eivät moiseen tyyliin taivu.