Kunta- ja aluevaalit 2025

  • 8 319
  • 121

Analyzer

Jäsen
Katselen ekaa is:n tenttiä ja uskallan uumoilla, että Kepu tulee pärjäämään näissä vaaleissa hyvin. Kaikkonen on todella hyvä näissä tenteissä. Asiallinen, leppoisa ja pilke silmäkulmassa.

Sen sijaan Lindtman on kyllä hemmetin raskas besserwisseri.

Orpo on jotenkin todella epävarma ja tulee välillä fiilis, että tietääkö ihan oikeasti asiasta josta puhuu. Sellainen dynamiikka, että Orpo on joutumassa kiipeliin ja Purra sitten rientää pelastamaan.

Purra osaa asiat ja silloin on helppo puhua ja esiintyä. Saanut paljon varmuutta. Heikoimmillaan aina silloin kun kiihtyy.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Jos jostain olisi maassamme kuntatasolla varaa säästää, niin olisihan se ilman muuta nykyisen kuntarakenteen (308) oleellinen supistaminen. Tällä hetkellä Manner-Suomessa on esim. peräti 83 (!) itsenäistä kuntaa, minkä asukasluku on alle 3000. Jostain syystä kuntaliitoksista on kuitenkin tullut miltei tabu. Toivon mukaan asia kuitenkin nousisi vielä yhdeksi kuntavaalien teemaksi.
Kuntien määrää pitäisi saada pienemmäksi. Mutta näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei nouse. Kansaa kiinnostaa heikentyvät sote-palvelut ja mitä puolueet aikovat niille tehdä.
Toki näin, mutta yhtäältä olisi mielestäni hyvä nostaa esille menoeriä, mitkä yhteistä kakkuamme syövät. Julkiset varat nyt eivät toki varsinaisesti ole legopalikoita, mitä helposti voi siirtää käyttötarkoituksesta toiseen, mutta periaatteessa aika paljon saisi sotepalveluitakin niillä varoilla, mitä kuntarakenteen karsimisella säästäisi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuntien määrää pitäisi saada pienemmäksi. Mutta näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan.
Kuten jo kirjoitinkin, syystä tai toisesta kuntaliitoksista on tätä nykyä ehtinyt tulla miltei tabu julkisessa keskustelussa, vaikka 2000- ja 2010-luvuilla liitä paljon tehtiinkin. Vaikka painetta julkisten menojen säästölle lienee enemmän kuin koskaan, jostain syystä työkalupakin keinoista kuntaliitokset ovat syystä tai toisesta unohtuneet pohjalle.

Ymmärrän toki hyvin, että monelle suomalaiselle oma kotikunta, pienikin sellainen on tärkeä osa identiteettiä, mutta on mielestäni hyvin kuvaavaa, että pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suuremmassa naapurimaassamme Ruotsissa kuntia on vähemmän, mitä Suomessa.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Purra osaa asiat ja silloin on helppo puhua ja esiintyä. Saanut paljon varmuutta. Heikoimmillaan aina silloin kun kiihtyy.
Kyllä tuo Purran vaalien pääteema, koulujen pervoilu, minua vähän ihmetyttää. Pitävätkö persut potentiaalisia äänestäjiään niin yksinkertaisina, että he luulevat puolueen tuollaisella populismilla saavan ääniä.
 

skode

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vaikka painetta julkisten menojen säästölle lienee enemmän kuin koskaan, jostain syystä työkalupakin keinoista kuntaliitokset ovat syystä tai toisesta unohtuneet pohjalle.

Kuntaliitokset eivät nykyisellään säästä yhtään mitään ja kaikki tietävät että parempi kitkutella pienilläkin resursseilla kuin se että yhdistyminen kun tulee kaikki palvelut häviävät.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Kyllähän se on selvä asia ettei alle 3000 asukkaan kunnat ole pitkällä tähtäimellä elinvoimaisia kuntia. Jollain tavalla kuntien lukumäärään on saatava korjaus samoin kuin hyvinvointialuiden lukumäärään.
 

Analyzer

Jäsen
Kyllä tuo Purran vaalien pääteema, koulujen pervoilu, minua vähän ihmetyttää. Pitävätkö persut potentiaalisia äänestäjiään niin yksinkertaisina, että he luulevat puolueen tuollaisella populismilla saavan ääniä. Ehkä saavat.

Tuohan on aika klassista persuilua.

Tunnistetaan, että yhteiskunnassa on konservatiivien joukossa tyytymättömyyttä opetuksen sisältöön. Tai lähinnä siihen miten herkkiä aiheita käsitellään.

Sitten taas keksitään miten se puetaan sanoiksi siten, että media siihen tarttuu. Pervoilu on terminä täysin typerä ja ”ongelmaa” kuvaamaton, mutta silti moni tunnistaa mitä sillä halutaan sanoa. Minulle tulee tästä mieleen Soinin keksimä vaaliteema 2011, jossa persut esittää vaaliohjelmassaan, että julkisista varoista ei pitäisi tukea ”tekotaiteellisia postmoderneja kokeiluja”. Toimena absurdi ja rajanveto mahdotonta, mutta suurin osa ymmärtää mitä siinä halutaan kritisoida.
 

Marleau

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kuten jo kirjoitinkin, syystä tai toisesta kuntaliitoksista on tätä nykyä ehtinyt tulla miltei tabu julkisessa keskustelussa, vaikka 2000- ja 2010-luvuilla liitä paljon tehtiinkin. Vaikka painetta julkisten menojen säästölle lienee enemmän kuin koskaan, jostain syystä työkalupakin keinoista kuntaliitokset ovat syystä tai toisesta unohtuneet pohjalle.

Ymmärrän toki hyvin, että monelle suomalaiselle oma kotikunta, pienikin sellainen on tärkeä osa identiteettiä, mutta on mielestäni hyvin kuvaavaa, että pinta-alaltaan ja asukasluvultaan suuremmassa naapurimaassamme Ruotsissa kuntia on vähemmän, mitä Suomessa.


Mielestäni näitä kuntaliitoksia ei pitäisi tehdä Suomessa ollenkaan, koska niitä valitettavasti tehtiin aikoinaan jo ihan liikaakin ja niiden seurauksena ne palvelut ovat vain heikentyneet näissä pienissä liitoskunnissa.

Varsinkin tuolla jossain syrjä- ja Pohjois-Suomessa on tärkeää pitää ne pienet kunnat itsenäisinä, koska siellä välimatkat ovat useinkin pitkiä ja kulkuyhteydet myös huonot tai jopa olemattomat.

Lisäksi kuten itsekin tossa jo sanoit myös sen, että monille suomalaisille se oma kotikunta on myös tärkeä osa sitä omaa identiteettiä.
 

Marleau

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllähän se on selvä asia ettei alle 3000 asukkaan kunnat ole pitkällä tähtäimellä elinvoimaisia kuntia. Jollain tavalla kuntien lukumäärään on saatava korjaus samoin kuin hyvinvointialuiden lukumäärään.


Ei pitäisi pelkästään sen asukasluvun perusteella alkaa yhtäkään kuntaa mihinkään pakkoliittämään, sillä paikalliset asukkaat eivät välttämättä ole näiden kuntaliitosten kannalla. Sitä paitsi, joskus aikoinaan Suomessa oli vielä paljon pienempiäkin itsenäisiä kuntia, kuten monia muutaman sadan asukkaan itsenäisiä kuntia.
 

skode

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kyllähän se on selvä asia ettei alle 3000 asukkaan kunnat ole pitkällä tähtäimellä elinvoimaisia kuntia. Jollain tavalla kuntien lukumäärään on saatava korjaus samoin kuin hyvinvointialuiden lukumäärään.

Alle 3000 asukkaan kunta on todennäköisemmin elinvoimaisempi omana kuntanaan kuin liittymällä suurempaan kaupunkiin. Mitä elinvoimaa se tuo jos koulut ja palvelut jotka nyt on saatu verovaroin tuotettua läntätään vain yhdeksi osa-alueeksi suuremman kunnan osalta? Pääsääntöisesti suurempia kuntia vain ottaa päähän jos jokin esim. teollisuuden alue on juuri jonkun pienen kunnan alueelle pesänsä pystyttänyt. Rahasta tuossa on kyse eikä siis todellakaan välttämättä sen pienen kunnan...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän se on selvä asia ettei alle 3000 asukkaan kunnat ole pitkällä tähtäimellä elinvoimaisia kuntia. Jollain tavalla kuntien lukumäärään on saatava korjaus samoin kuin hyvinvointialuiden lukumäärään.
Vaikka "elinvoimaisten maakuntien Suomesta" kaikki puolueet haluavatkin vääntää juhlapuheita ja ties mitä vaalijargonia, kyllähän realismi on iskenyt ja iskee koko ajan enemmän vasten kasvoja. Aluepolitiikan tulisi ennen kaikkea keskittyä yhtäältä PK-seudun kilpailukykyyn verrattaessa toisiin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin ja yli miljoonan asukkaan metropoleihin, sekä maakuntakeskusten ja niiden välittömän lähitienoon kehittämiseen. Syrjäseutujen kuihtumista voi isolla rahalla toki hidastaa, mutten näe sitä kannattavana. Välttämättömin huoltovarmuus toki on syytä pitää mielessä.

Mielestäni näitä kuntaliitoksia ei pitäisi tehdä Suomessa ollenkaan, koska niitä valitettavasti tehtiin aikoinaan jo ihan liikaakin ja niiden seurauksena ne palvelut ovat vain heikentyneet näissä pienissä liitoskunnissa.

Varsinkin tuolla jossain syrjä- ja Pohjois-Suomessa on tärkeää pitää ne pienet kunnat itsenäisinä, koska siellä välimatkat ovat useinkin pitkiä ja kulkuyhteydet myös huonot tai jopa olemattomat.

Lisäksi kuten itsekin tossa jo sanoit myös sen, että monille suomalaisille se oma kotikunta on myös tärkeä osa sitä omaa identiteettiä.
Mikäli kunnat olisivat vain seremoniallisia, kaupunginosiin verrannollisia yksiköitä kartalla vaakunoineen ja muine krumeluureineen, niin toki silloin kuntia voisi periaatteessa olla vaikka miten paljon.

Kun syrjäseutujen väki vähenee ja ikääntyy, yksityisen sektorin työpaikat kaikkoavat jne... Totta kai silloin myös julkisten palvelujen kannattavuus heikkenee. Itse en kuitenkaan kannatta "koko Suomen pitämistä asuttuna" nykyisessä mittakaavassa, vaan urbanisaatiota. Toki ei vapaassa maassa ketään voi kasvukeskuksiin pakottaakaan, mutta mielestäni syrjäseudulla asuvien on syytä hyväksyä suurimpia asutuskeskuksia heikompi palvelutaso.
 

Marleau

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vaikka "elinvoimaisten maakuntien Suomesta" kaikki puolueet haluavatkin vääntää juhlapuheita ja ties mitä vaalijargonia, kyllähän realismi on iskenyt ja iskee koko ajan enemmän vasten kasvoja. Aluepolitiikan tulisi ennen kaikkea keskittyä yhtäältä PK-seudun kilpailukykyyn verrattaessa toisiin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin ja yli miljoonan asukkaan metropoleihin, sekä maakuntakeskusten ja niiden välittömän lähitienoon kehittämiseen. Syrjäseutujen kuihtumista voi isolla rahalla toki hidastaa, mutten näe sitä kannattavana. Välttämättömin huoltovarmuus toki on syytä pitää mielessä.


Mikäli kunnat olisivat vain seremoniallisia, kaupunginosiin verrannollisia yksiköitä kartalla vaakunoineen ja muine krumeluureineen, niin toki silloin kuntia voisi periaatteessa olla vaikka miten paljon.

Kun syrjäseutujen väki vähenee ja ikääntyy, yksityisen sektorin työpaikat kaikkoavat jne... Totta kai silloin myös julkisten palvelujen kannattavuus heikkenee. Itse en kuitenkaan kannatta "koko Suomen pitämistä asuttuna" nykyisessä mittakaavassa, vaan urbanisaatiota. Toki ei vapaassa maassa ketään voi kasvukeskuksiin pakottaakaan, mutta mielestäni syrjäseudulla asuvien on syytä hyväksyä suurimpia asutuskeskuksia heikompi palvelutaso.


Nämä ovat toki mielipide- ja arvokysymyksiä, mutta mielestäni koko Suomi pitäisi pyrkiä pitämään asuttuna, vaikka toki se väestö muuttaakin paljon sinne kasvukeskuksiin, mutta silti vaan mielestäni siellä syrjäseuduilla pitäisi pystyä takaamaan ja järjestämään kaikille ne hyvät ja tarvittavat palvelut, ettei asiat mene siihen pisteeseen, että joudutaan matkustamaan esim. 70 kilometriä sinne terveyskeskukseen lääkäriin ja sitten parisataa kilometriä johonkin isompaan kaupunkiin, jos onkin tarve vaikka isompaa sairaalakäyntiä varten.
 

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Ducks, KalPa, KuPS, BVB, Eagles
Vaikka "elinvoimaisten maakuntien Suomesta" kaikki puolueet haluavatkin vääntää juhlapuheita ja ties mitä vaalijargonia, kyllähän realismi on iskenyt ja iskee koko ajan enemmän vasten kasvoja. Aluepolitiikan tulisi ennen kaikkea keskittyä yhtäältä PK-seudun kilpailukykyyn verrattaessa toisiin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin ja yli miljoonan asukkaan metropoleihin, sekä maakuntakeskusten ja niiden välittömän lähitienoon kehittämiseen. Syrjäseutujen kuihtumista voi isolla rahalla toki hidastaa, mutten näe sitä kannattavana. Välttämättömin huoltovarmuus toki on syytä pitää mielessä.
Eli miten kuntien pitäisi hoitaa tätä PK seutujen PR propagandaa? Aluepoliitikan pitäisi keskittyä pelkästään pk- seudulle, koska he ovat vain sellaisia ihmisiä jotka ansaitsevat sitä? Tekisi mieli veikata käyttäjän oleva joku sellainen ihminen jolla on ihan helvetinmoinen suojelusenkeli päällä vaikkapa modejen suojeluksessa.

Mikäli kunnat olisivat vain seremoniallisia, kaupunginosiin verrannollisia yksiköitä kartalla vaakunoineen ja muine krumeluureineen, niin toki silloin kuntia voisi periaatteessa olla vaikka miten paljon.

Kun syrjäseutujen väki vähenee ja ikääntyy, yksityisen sektorin työpaikat kaikkoavat jne... Totta kai silloin myös julkisten palvelujen kannattavuus heikkenee. Itse en kuitenkaan kannatta "koko Suomen pitämistä asuttuna" nykyisessä mittakaavassa, vaan urbanisaatiota. Toki ei vapaassa maassa ketään voi kasvukeskuksiin pakottaakaan, mutta mielestäni syrjäseudulla asuvien on syytä hyväksyä suurimpia asutuskeskuksia heikompi palvelutaso.

Syrjäseudut voitaisiin myös ostaa pois ja myydä vaikka Venäjälle. Eihän niillä mitään oikein tee. Asutetaan Etelä-Suomi maahan muuttajilla ensin ja sen jälkeen unohdetaan se ongelma helvettiin joka on luotu jo aiemmin. Ainakin itse möisin kaikki saatananan neliömetrit maaseudulta helvettiin ja sijoittaisin parempien ihmisten elämään.
Koko Suomeahan on turha asuttaa , koska ilman pk seutua se on ihan paskaa. Toki vapaassa maassa ei taideta kuitenkaan ihan niin toimia.
 
Viimeksi muokattu:

Parson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat. NHL - Suomipelaajat
Kyllä aluepolitiikasta pitää pystyä puhumaan avoimesti ja rohkeasti siinä missä muistakin kipeistä aiheista. Maakunnat hiljenevät ja monet paikkakunnat taistelevat kynsin hampain yrityksistä subventoimalla vuokria ja kaikki ammattikorkeakoulut pitkin poikin ovat keksineet, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat pelastus.

Pitäisi rohkeasti keskustella siitä, että missä menee se raja, jonka alle väkimäärän vajotessa, alueen toiminnat viedään minimiin.

Mutta mä ymmärrän, että aihe on herkkä niin taloudellisesti kuin etenkin tunteellisesti - moni ei kotiseutuaan halua jättää.

Jos Suomi keksittäisiin nyt, voitaisiinko se rakentaa kuten Australia?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No mitä muuta poliitikko näissä keskusteluissa voisi sanoa, jos toivoo puolueelleen ääniä.
No tämä. Täällä naureskellaan kuinka jenkeissä luvataan ennen vaaleja yhtä, mutta totuus onkin vaalien jälkeen ihan toinen. Ihan samoin se menee täälläkin. Kaikki tietävät, että Suomen talouskasvu ei tule riittämään, että valtion velkaantuminen loppuisi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eli miten kuntien pitäisi hoitaa tätä PK seutujen PR propagandaa? Aluepoliitikan pitäisi keskittyä pelkästään pk- seudulle, koska he ovat vain sellaisia ihmisiä jotka ansaitsevat sitä?
Tarkoitan sitä, että resursseja tulisi pikemminkin painottaa PK-seudun ja muiden maamme suurimpien asutuskeskusten ja niiden lähiympäristön hyväksi. Vuosikymmeniä harjoitetun aluepolitiikkamme kun voi isolta osin nähdä veden kantamisena kaivoon. Näkemysero ei muuta. Pidän joka tapauksessa erittäin tärkeänä, että ymmärrämme Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun jne. kilpailevan ei vain keskenänsä, vaan myös muiden eurooppalaisten suurkaupunkien kanssa investoinneista ja työntekijöistä.

Ei minulla ole sinänsä mitään maaseutua ja pienempiä taajamia vastaan, mutta haluan ennen kaikkea haastaa (vallitsevan?) näkemyksen nykyisen aluepolitiikan mielekkyydestä. Jos jotenkin tiivistäisin näkemykseni, panostetaan mieluummin Lahden ja Lappeenrannan elinvoimaan, kuin Kannonkosken ja Kaavin.

Kyllä aluepolitiikasta pitää pystyä puhumaan avoimesti ja rohkeasti siinä missä muistakin kipeistä aiheista. Maakunnat hiljenevät ja monet paikkakunnat taistelevat kynsin hampain yrityksistä subventoimalla vuokria ja kaikki ammattikorkeakoulut pitkin poikin ovat keksineet, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat pelastus.

Pitäisi rohkeasti keskustella siitä, että missä menee se raja, jonka alle väkimäärän vajotessa, alueen toiminnat viedään minimiin.

Mutta mä ymmärrän, että aihe on herkkä niin taloudellisesti kuin etenkin tunteellisesti - moni ei kotiseutuaan halua jättää.

Jos Suomi keksittäisiin nyt, voitaisiinko se rakentaa kuten Australia?
Asia on ymmärrettävästi vaikea ja on ollut jo pitkään. Kuihtuvan maaseudun ongelmat ovat olleet edessämme jo vuosikymmenet. Joskus laastari on kuitenkin hyvä lopulta repäistä pois.

Mitä tulee Suomen väestön levittäytymiseen pitkin laajaa maatamme, on hyvä muistaa, ettei "koko Suomi" ole ollut koskaan de facto asuttuna, vaan laajoja täysin asumattomia alueita löytyy Etelä-Suomestakin, mikäli Suomen jakaa esim. km2-kokoisiin ruutuihin. Australia-vertaus oli kuitenkin hyvä, toinen voisi olla myös Uruguay. Suomessa, tai toki silloin osana Ruotsin valtakuntaa uudisasutuspolitiikkaa harjoitettiin ahkerasti.

Asiasta kiinnostuneiden suosittelen tutustumaan Paikkatietoikkunan tietokantaan. Ilmakuvia eri vuosikymmeniltä, monenlaisia karttoja jne. ja tässä yhteydessä on erittäin mielenkiintoista verrata väestömme alueellista jakautumista esim. vuosien 2005 ja 2023 välillä. Vuodesta 2005 ei tunnu niin pitkä aika olevan, mutta syrjäseudut ovat suhteellisen dramaattisesti eri puolilla maatamme tyhjentyneet kun datan saa visuaalisena eteensä.
 
Viimeksi muokattu:

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto

Kaikki hoidetaan. Rahat sitten taikaseinästä.
Olen käsittänyt sen, ettei Suomessa ole varaa jättää ketään hoitamatta terveeksi riippumatta siitä missä potilas asuu tai on loukkaantunut lomalla. Kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Se on sitten toinen asia ellei täällä tarpeeksi resursseja ja rahaa vaadittaviin toimenpiteisiin hyvinvointialueilla. Myös palo- ja pelastustoimen on oltava kunnossa jatkuvasti oli tilanne Suomessa mikä tahansa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olen käsittänyt sen, ettei Suomessa ole varaa jättää ketään hoitamatta terveeksi riippumatta siitä missä potilas asuu tai on loukkaantunut lomalla. Kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Se on sitten toinen asia ellei täällä tarpeeksi resursseja ja rahaa vaadittaviin toimenpiteisiin hyvinvointialueilla. Myös palo- ja pelastustoimen on oltava kunnossa jatkuvasti oli tilanne Suomessa mikä tahansa.
Käytännössähän näin ei ole. Siinä missä esim. PK-seudulla voit luottaa siihen, että ambulanssi, palokunta tai poliisi on hätätilanteessa paikalla todella ripeästi, syrjäseuduilla näin ei todellakaan ole.

Toki syrjäseuduilla asuvat, eritoten aikuisiällä sinne muuttaneet tiedostavat tämän, kuten myös sen, että lasten koulumatka voi olla hyvinkin pitkä, lähimpään ruokakauppaan, apteekkiin ja pizzakebabiin saattaa olla yli puolen tunnin ajomatka, puhumattakaan triviaalimmista palveluista.

Murroksen aikaa joka tapauksessa elämme koko ajan. Lappi levittäytyy etelämmäksi ja etelämmäksi. Tällä en tarkoita korkeuseroja ja kasvillisuusvyöhykkeitä, vaan demografiaa. Lapin ja Koillismaan kaltainen kuntarakenne olisi syytä saada myös eteläisemmän Suomen syrjäseuduille ja mielellään kertoen asukkaille realismin. Kuntaliitokset eivät paranna lähipalveluita, vaan kyse on kustannussäästöistä.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Tiedän hyvin sen ettei Suomessa ole tarpeeksi rahaa ja resursseja nyt ja tulevaisuudessa hoitaa kaikkia tarpeellisia palveluita jokapuolella Suomessa. Täällä ei voida pakottaa ketään muuttamaan syrjäseudulta parempien palveluiden luokse Etelä-Suomessa.

Toisaalta Itä-Suomi on pidettävä asuttuna ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden vuoksi samoin Lappi on erittäin tärkeä alue Suomessa. Nykyään poliittinen tilanne on surkea maapallolla.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kysymyksenä varmaan laajalti se, kuinka moni olisi halukas muuttamaan jonnekin pieneen kuntaan Itä-Suomeen jos siellä on töitä vähänlaisesti, ei juurikaan palveluita ja pitkät etäisyydet. Millaisia tukia tuohon pitäisi luoda että olisi järkevää olla siellä. Pitäisikö sinne perustaa jokin valtion ammustehdas, joka sitten loisi työpaikkoja alueelle? Jotain Naton tukikohtia joita palvelemaan pitäisi olla infraa ja ihmisiä? Tehdä vaan isoja tietöitä ja toivoa että siitä jäisi alueelle asukkaita? Mitä nämä tavat tukea noita pieniä kuntia ovat?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kysymyksenä varmaan laajalti se, kuinka moni olisi halukas muuttamaan jonnekin pieneen kuntaan Itä-Suomeen jos siellä on töitä vähänlaisesti, ei juurikaan palveluita ja pitkät etäisyydet. Millaisia tukia tuohon pitäisi luoda että olisi järkevää olla siellä. Pitäisikö sinne perustaa jokin valtion ammustehdas, joka sitten loisi työpaikkoja alueelle? Jotain Naton tukikohtia joita palvelemaan pitäisi olla infraa ja ihmisiä? Tehdä vaan isoja tietöitä ja toivoa että siitä jäisi alueelle asukkaita? Mitä nämä tavat tukea noita pieniä kuntia ovat?
Jos olen oikein ymmärtänyt, pitkäänhän Suomessa oli ihan tavoitteena hajasijoittaa suurteollisuuden yksiköitä eri puolille maata ja suht. hyvinhän sen voikin sanoa hidastaneen maaltapakoa. Kun monelle oli tarjolla työpaikka oman pitäjän tai naapuripitäjän paperitehtaasta, niin mitä sitten lähteä pidemmäksi onnea etsimään. Sikäli on mielenkiintoista spekuloida, olisiko Suomen teollisuus nyt eri tilanteessa, mikäli esim. 1950-luvulla hajasijoittamisen sijaan olisi päätetty keskittää. Satakunnasta esim. olisi voinut kehkeytyä meille oma Ruhr. Toki metsäteollisuudelle sijainti "korvessa" ei toki yksinomaan huono asia ole ollut, mutta sektorien välistä synergiaa ei pääse oikein syntymään. Monen lempilapsihan on tällä vuosituhannellakin ollut ehdottaa valtion virastojen hajasijoittamista, mihin itse suhtaudun kriittisesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös