Kaikenlaisia urpoja sitä täälläkin näköjään on, perus itsensähäpäisyt on ihan oma juttunsa mutta näille kännikuskeille ja uhoajien hakkaajille iso lampaanperse, nimimerkki harto ainakin voisi mennä syvälle itseensä vaikkapa puutarhasaksien kanssa. Kännissä ei ole ikinä tullut mieleenkään ajaa, ja väkivaltakin on ihan yhtä perseestä vesiselvänä kuin täydessä kaasussa.
Itsekin on toki humalassa tullut silti lievemmin hölmöiltyä, housuun kusemiset ja paskomiset oon osannu jättää väliin mutta oksenneltu toki on. Suuri ja mahtava Millenium meni aikanaan täysin ohi, alkuillasta jo vedin itseni niin kovaan tuiteriin etten muista illasta ja yöstä yhtikäs mitään. Kuulemma olin enimmäkseen kotisohvalla maannut ja siinä toisinaan oksentanut, sisko jaksoi kertoa kuinka olin yrittänyt käsillä aina ottaa vastaan sellasta juustonaksujen värjäämää oranssia puuroa joka sit sormien välistä valu paidalle ja sohvalle ja lattialle.
Kerran oltiin Hämeenlinnassa kattomassa Jokerit-HPK -matsia ja yövyttiin hotellissa. Hotellissa oli semmonen puhallusmittari johon toki piti ruveta enkkoja metsästämään, muistikuvat on melko hatarat mutta lähellä kolmea käytiin ennen ku filmi katkesi. Muistan kuitenkin että eräässä vaiheessa iltaa rauhallisesti sängyllä makoilin ja jotain siinä hölistiin, kun kesken lauseen lähdin esittämään suihkulähdettä ja laattasin komeasti kovalla paineella kattoa kohti. Ihan yhtäkkiä, se oli kumma. Samalla reissulla leikittiin sitten cp-vammasia rock-tähtiä, ei rikottu hotellihuoneesta mitään mutta tehtiin sinne oksennussuihkulähteeni lisäksi muutakin sotkua, kuten kehystettiin taulut leikkeleillä, laitettiin jalkalamppuun tuorejuustoa ja mehua ja viritettiin kaappiin jalopenoilla ja appelsiinimehulla täytetty ruukku joka tippu lattialle ku kaapin oven avasi. Tuolta soitettiin perään että mitä vittua ootte tehny ja laitettiin postiin lappu että siivouskuluista kuuluu myöhemmin perässä, ei tosin kuulunut kun kaveri soitti sinne tuhannen humalassa joskus ja sanoi sittemmin jo aika legendaariseksi muodostuneen perustelun "Jos teillä kerran on siivoojii, ni miks teillä sit on niit siivoojii ku teillä on siivoojii?" Oli niin aukoton argumentti että hotellimies päätti antaa asian olla.
Noloin ja vittumaisin oksennustuokio tapahtui kaverilla, jossa sammuin puoliksi sohvalle sillee että pää ja ylävartalo oli sohvalla ja loput jossain lattialla. Siihen sit olin erinäisiä kertoja oksennellut ja aamulla herätessäni tajusin tilanteen, mutten jaksanu heti herätä vaan piehtaroin siinä hetken ennen ku talon isäntä tuli ehdottelemaan että etsä viitsisitsä nousta ja jos vaikka siivoisitkin tota sohvaa. Jotenkuten herättyäni oli kyllä ihan vitun nolot fiilikset, onnistuin vielä oksennuskoristeita saanutta paitaani pestessäni tukkimaan talon vessan lavuaarinkin ja vietin hetken aikaa vitun kylmässä ulkoilmassa litimärkä laatalta haiseva paita päälläni morkkistellen ennen ku menin itse sohvaa siivoamaan. Parhaani tein mutta niinku yleensä ni eihän se riittänyt vaikka kaverit ja talon isäntäkin oikein avuliaasti auttoivat ja oikein jollain raikastussuihkeella vedettiin koko sohva yltympäri. Silti siinä haisi vielä monta päivää, kunnes talon omistajaportaaseen kuulunut kaverin faija tajusi katsoa sohvatyynyjen alle ja siellähän oli vielä kivan tahmea oksennusrieska jemmassa.
Festareilla tuli myös oltua monesti aika huolella jurrissa, onneksi niistä pahimmista kerroista ei ole hirveästi omista toilailuista tietoa ja onnistuin yleensä hävittämään kaikki tututkin ympäriltä joten aamuisin pystyi vain arvailemaan että mitäköhän sitä on tehty. Vitun hauskana seuramiehenä oon ainakin ollu aivan saatanan hyvää seuraa vaikka kuinka monelle tuikituntemattomalle jos ei muuta.
Pahimmat jälkiseuraamukset olisi voinut tulla tapauksesta, jossa eräällä luonnonsuojelualueella iltaa viettäessämme keksin ruveta heittelemään paikalta löytyneitä penkkejä nuotioon. Tuli yltyi tästä aika massiiviseksi, vaikkei sitä toki itse edes tajuttu. Onneksi paikalle tuli jotain lenkkeilijöitä, jotka kehottivat poistumaan paikalta ja he soittivat sitten palokunnan pätsiä kesyttämään. Paikka missä nuotio paloi oli keskellä metsää ja sinne pääsi semmosta pururadan lenkkiä pitkin, pokerista tutulla tuplausonnella me hortoiltiin säkkipimeästä metsästä pois eri tietä kuin mitä palokunta sitten yritti tulla, olisi ollut mukava selitellä helvetinmoisessa humalassa ja savulta haisten poliiseille ja palomiehille että mikä nuotio, ai missä, ei me tiietä, me vaan tässä lenkkeillään. Tapauksesta kirjoitettiin sitten ihan paikalliseen lehteenkin, ja paikalla oli vaikka mitä palokalustoa mutta helvetin jyrkkiä pururatamäkiä pitkin palopaikalle ei nelipyöräisillä päästy, joten notski piti sitten sammuttaa sammutuskopterilla. Ois ollut halpaa lystiä moista kustantaa, puhumattakaan siitä jos ne lenkkeilijät eivät olisi paikalle tulleet ja tuli olisi tosissaan päässyt irti. Metsän reunamilla oli kuitenkin jonkun verran asutustakin, muunmuassa nykyiset appivanhempani ja vaimoni tuolla seudulla asuivat, voisi olla siviilisäätykin vähän erilainen jos tuli olisi sopivasti päässyt leviämään.