Tein vertailun HIFK-Ilves jo maanantaiksi, mutta nyt vasta ehtii kirjoittamaan puhtaaksi. @kokemus_puhuu ehti tällä välin tehdä oman vertailunsa, mutta ei haittaa ollenkaan. Meillä on nimittäin valikoitunut jonkun verran eri parejakin. Pian selviää onko lopputulos kuitenkin sama...
HIFK vs ILVES
Keskushyökkääjät:
Jori Lehterä vs Matias Mäntykivi
Petr Kodytek vs Adam Najman
Panu Mieho vs Joonas Nättinen
Juhani Jasu vs Erik Borg
Santeri Hartikainen vs Samu Bau
Lehterä on Liigan ihan ehdotonta eliittiä, ja olisi kova haaste kelle tahansa. Ikää on kuitenkin sen verran, että jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen se, että hänen on alettava pelaamaan säästeliäästi. Tarkoittaa joko roolin pienenemistä tasakentällisin tai jotain pientä luistamista jostain velvollisuuksista.
Oletan Mäntykiven Ilveksen ykkössentteriksi. 23-vuotiaan Mäntykiven ura huipputasolla on vasta alkutaipaleella. Viime kaudella kuitenkin todellinen läpimurto ja hurjat pisteet vaikkei pelannut edes ykkösylivoimassa. Mielestäni ihan makuasia, että luottaako tässä kohtaa Lehterän pitävän edelleen edelliskausien tasonsa, vai odottaako Mäntykiven menevän jo ohi. Yksityiskohtana tosin mainittakoon, että Lehterä taitaa olla koko sarjan parhaita aloittajia, Mäntykivi taas oli yksi huonoimmista aloittajista viime kaudella.
En osaa laittaa selvää eroa myöskään seuraaville senttereille. Sekä Kodytek että Najman ovat Tshekin EHT-ringin pelaajia. Kodytek pelasi hyvän kauden Ilveksen kakkos-kolmossentterinä, eli on näyttänyt jo tasonsa meille, vaikka seuraa nyt vaihtaakin. Najman sen sijaan on ollut jonkun verran tehokkaampi Tshekin liigassa.
Kolmossenttereissä sen sijaan on mielestäni jo ihan merkittävä ero. Mieho hoitaa hommansa kolmos-nelosketjuissa, oli seura ja sarja sitten mikä tahansa - mutta that's it. Sen sijaan Nättinen on joka valmentajan unelmapelaaja kolmossentteriksi. Kokenut ja monipuolinen, kuului 2022 olympiakultajoukkueeseen ja on pelannut urallaan paljon ihan kärkipelaajanakin. Tosin en tiedä viime kausien taustoista, kaudet Ruotsissa olivat pahasti vajaita. Onko riskiä, että on puolet kaudesta sivussa nytkin?
Nelossentteriksi HIFK kaappasi nuoren ja lupaavan Jasun (36-v) Turusta. Kokenut liigajyrä toimi viime kaudella TPS:n kapteenina, pelasi kolmos-nelossentterinä, oli luottoaloittaja ja pelasi eniten alivoimaa TPS-hyökkääjistä. Ura tuskin lähtee HIFK:ssä mitenkään uusille kierroksille, mutta hoitaa ihan varmasti tonttinsa. Mutta niin hoitaa varmaan myös Borg, jota on kuvailtu tunnolliseksi kahden suunnan sentteriksi. SHL:stä tuleva ruotsalainen on mennyt urallaan rauhallista tahtia eteenpäin ja pelaa nyt ekaa kertaa Ruotsin ulkopuolella. Tuskin innostuu pisteiden tekoon Liigassakaan, mutta voi nostaa profiiliaan ja nousta vaikka kolmossentteriksi.
Varamiehinä hyvän kauden Mestiksessä Kiekko-Vantaan ykkössentterinä pelannut Hartikainen sekä tehottomasti ja jäätävällä miinuslukemalla Ilveksen nelossentterinä viime kaudella pelannut Bau lienevät aika samanarvoisia tässä vertailussa.
Nättisen kokoinen etu Ilvekselle sentteriosastosta.
Laitahyökkääjät:
Iiro Pakarinen vs Eemeli Suomi
Kristian Vesalainen vs Jens Lööke
Aleksanteri Kaskimäki vs Simon Stransky
Vincent Marleau vs Ville Meskanen
Joonas Rask vs Kasper Björkqvist
Daniel Mäkiaho vs Kalle Väisänen
Leo Komarov vs Juuso Könönen
Micke-Max Åsten vs Samuli Ratinen
Muut: tasan
Älkää tukehtuko pullaanne tuon ekan parin kohdalla. Ei ole ihan yksi yhteen -vertailtavissa oleva pari, ja on ihan selvää, että Eemeli Suomi on liigan kärkipelaajia sekä myöskin yksi potentiaalisista pistepörssivoittajista. Pakarinen on erilainen pelaaja. Molemmat ovat kuitenkin joukkueidensa johtavat laitahyökkääjät. Ja onhan siihenkin joku syy, että Suomi on maajoukkueessa EHT-pelaaja ja Pakarinen pelasi kevään MM-kisoissa.
Myös seuraavat parit tasan - edellyttäen tietysti, että Kaskimäki pelaa HIFK:ssä. Vesalainen on ollut parhaimmillaan 40-50 pinnan kausitahdissa. Viime kaudella jäi varmaan hieman kovista odotuksista (37 p.). Lööke on puolestaan ollut Sportin kärkihyökkääjiä kahdella viime kaudella. Molemmat kaudet ovat kuitenkin olleet rikkonaisia, paremmalla tuurilla pisteitä voisi olla enemmänkin.
Kaskimäki pelasi viime kaudella lähinnä kolmoskentässä ja varsin pienillä minuuteilla (11:53). Väläytteli kuitenkin ja otti yhden harppauksen eteenpäin. Nuori kaveri, jolta on ihan realistista odottaa parhaimmillaan nousua jopa sarjan kärkipelaajien joukkoon. Stranskykin voi kasvattaa rooliaan, mutta on joka tapauksessa vähintään ~35 pisteen hyökkääjä kakkoskenttään. Voi vapaasti valita valitseeko näistä potentiaalin vai luotettavamman valinnan.
Seuraavasta parista saadaan sentään pieni voitto HIFK:lle. Marleau tuli Helsinkiin kesken viime kauden ECHL:stä, jossa oli kärkipelaajia. Pelasi myös HIFK:ssä melko isossa roolissa ja sai kohtuullisesti tulosta: 27 ottelussa 8+7=15. Meskasella oli hankalahko kausi Ilveksessä ja jäi joukkueessa pimentoon. On normaalistikin ailahdellut, eli tehnyt pisteitä ryppäinä ja niiden vastapainona on ollut pitkiä hiljaisia jaksoja, mutta saanut kuitenkin oikeastaan aina sen 15-20 maalia. Viime kaudella 39 pelissä tehot 5+14. Ei ole tälläkään kaudella mikään automaattinen nimi kärkikenttiin.
Kaikki muut parit menevät sen sijaan Ilvekselle. Rask-Björkqvist parista voi kyllä joku olla vahvastikin eri mieltä. Rask on konkari, joka on parhaimmillaan sopinut rooliin kuin rooliin. Jäi HIFK:ssä vähän takarivin pelaajaksi, eikä saanut juurikaan vastuuta erikoistilanteissa. Nyt vielä ehkä vähän ikävä lähtökohta kauteen törttöilyjensä jälkeen. Björkqvist jäi puolestaan Oulussa ihan rivipelaajaksi ja piste-ennätyksensäkin (26) on kaukana Raskin enkasta (38). Minulle jäi kuitenkin hänestä aikoinaan todella hyvä kuva KooKoossa. Lienee yksi Liigan vahvimmista pelaajista ja myöskin hyvä joukkuepelaaja. Jos onnistuu Ilveksessä nousemaan uudelle tasolle, niin voi olla hyvä voimahyökkääjä jopa kakkosketjuun.
Mäkiaho oli Jukureissa kolmos-nelosketjun pelaaja. Oikeinkin kelpo tehot (44. 7+10=17) varsinkin vähäiseen peliaikaan (11:14) nähden. On mennyt eteenpäin, mutta ei onnistunut tekemään varsinaista läpimurtoa Jukureissa. Eikä ole enää mikään ihan junnukaan. Olisikohan saanut sopimusta HIFK:iin ilman sukuhistoriaansa? Väisänen pelasi TPS:ssä enemmän, mutta ei yltänyt siitä huolimatta ihan Mäkiahon tehoihin. On kuitenkin NHL-sopimuspelaaja ja kiistämättä lupaavampi kuin Mäkiaho, skeä myöskin monipuolesempi: Mäkiahon vahvuudet taitavat olla aika puhtaasti hyökkäyspäässä, kun taas Väisänen pelasi paljon alivoimaakin. Liiga-tason läpimurto on tosin Väisäselläkin vielä tekemättä.
Komarov pelasi viime kauden HIFK:ssä alaketjuissa sen vähän mitä oli pelikunnossa. Konkarista ei tainnut olla joukkueelle oikeastaan mitään hyötyä. Ei johtanut esimerkillään, vaan hölmöili. Viime kausi ei ollut onnistunut Könösellekään. KalPassa hän oli noussut jo EHT-rinkiinkin mukaan, mutta Ilveksessä jäi ihan jämärooliin. 26-vuotias Könönen lienee näistä kahdesta kuitenkin se, kellä on parempi mahdollisuus kääntää uransa suunta.
Sitten jäivät vielä jäljelle Åsten ja Ratinen. Micke-Max on brändin uskollinen neloskentän pyyteetön puurtaja. Mutta en tiedä olisiko toista seuraa, missä tätä olisi katseltu jo 500 pelin verran. Ratinen sen sijaan on yritteliäs pelaaja, joka voisi mennä kakkoskentässä, mutta hänen pitäisi pysyä ehjänä ja olla huomattavasti tehokkaampi paikoissaan. Viimeiset kaksi kautta rikkonaisia, eikä ole vielä lyönyt ihan täysin itseään läpi Liigassa.
Muut-osiossa HIFK:llä on rotaatiopelaajana jo muutaman kauden pelannut Jesse Seppälä ja junnuissa melko tehokkaan kauden pelannut Aatu Karjalainen. Ilveksellä lähinnä pelipaikkaa lienee kesällä kolmoskierroksella NHL:ään varattu Ondrej Kos, joka ei tosin ainakaan viime kauden Mestis-pelien perusteella liene vielä valmis Liigaan. Myös Iivari Heikkinen ja Eemil Laurell voivat päästä pelaamaan ainakin satunnaisesti.
Merkittävää reserviä ei siis ole, eli luultavasti kummankin joukkueen hyökkäys vahvistuu vielä kauden aikana. Kärkiketjujen suhteen ei ole suurta eroa, mutta Ilvekseltä löytyy parempia ja monipuolisempia vaihtoehtoja. Lievä etu Ilvekselle.
Puolustajat:
Luke Martin vs Daniel Gazda
Petteri Lindbohm vs Niklas Friman
Ronald Knot vs Toni Utunen
Tony Sund vs Arttu Pelli
Ilari Melart vs Otto Latvala
Oskari Manninen vs Jarkko Parikka
Aron Kiviharju vs Sebastian Soini
Muut: Ilves
Gazda käi Ilveksessä jo pari vuotta sitten, mutta ei noussut silloin esille. Nyt alla on tosi tehokas kausi Tshekin liigassa. Martinilla on kuitenkin alla vielä selvästi tehokkaampi kausi HIFK:ssä, kuului viime kaudella koko Liigan parhaimmistoon.
Utunen on mennyt kausi kaudelta eteenpäin. Oli viime kaudella Pelicansissa ykkösvalinta alivoimalle ja pääsi kokeilemaan myös maajoukkueessa. Knotin pitäisi kuitenkin olla vielä piirun verran kovempi pelaaja. Isokokoinen peruspakki on pelannut olympialaisissa, MM-kisoissa, AHL:ssä ja KHL:ssä.
KooKoo-kannattajana olen kuulunut Arttu Pelli -fan clubiin jo ammoisista takapleksin pommittamisen ajoista lähtien. Silti ottaisin pitkin hampain tästä kaksikosta Sundin. Hän ei ole yltänyt ainakaan hyökkäyspäässä enää samalle tasolle kuin niinä vuosinaan kun oli ihan huipulla ja kärsi viime kaudella loukkaantumisistakin. On kuitenkin puolustussuuntaan parempi kuin Pelli, joka joutui Ilveksessä tyytymään lähinnä yv-ekspertin rooliin viime kaudella. KooKoossa ja HPK:ssa Pelli on pelannut aiemmin ihan kärkipakkina.
Seuraavissa pareissa Melart ja ehkä Manninenkin ovat jo uransa loppupuolella, kun taas Latvala ja Parikka vasta lähestyvät prime-vuosiaan. Hyviä pelaajia kuitenkin kaikki pelaavaan kuusikkoon.
Vikaan pariin valitsin kaksi viime kesän NHL-varausta. Kiviharju oli U18 MM-joukkueen kapteeni. Kausi meni kuitenkin pilalle loukkaantumisten takia ja siksi varausnumero valui aina neloskierrokselle asti. Soini oli poikien maajoukkueringissä, mutta ei kisajoukkueessa. Ei erottunut varsinaisesti Mestiksessäkään. Hänet varattiin 5. kierroksella.
Muut-osasto menee Ilvekselle Juho Rautasen ansiosta. Rautanen on ollut parhaimmillaan ihan kohtalainen liigatason peruspakki vakiokokoonpanoon. Viime kausi oli kuitenkin vaikea KooKoossa, josta siirtyi sitten Ilvekseen varamieheksi. Kaikilla joukkueilla ei löydy kuitenkaan tällaista pelaajaa kuutos- tai edes seiskapakiksi. HIFK:llä on reservissä rotaatiomiehenä jatkava Einari Luhanka sekä lupaavahkot 18-vuotiaat Niklas Nykyri ja Bruno Jalasti.
Molemmilla on todella hyvä Top-4, tosin Ilveksellä siihen voi vielä vaihtaa Parikan tai Latvalan oikeastaan kenen tahansa tilalle, eikä taso laske merkittävästi. Kärjessä erot ovat hyvin pieniä, vaikka kolme HIFK-pakkia lihavoinkin. Varavaihtoehdot menee sitten kokonaisuudessaan hyvin tasan (Kiviharju, Nykyri ja Luhanka vs. Rautanen, Soini + junnut).
Puolustusten osalta tasan.
Maalivahdit:
Roope Taponen vs Jakub Malek
Eemil Vinni / Rastislav Elias vs Dominik Pavlat
Ykkösvahteina kaksi nuorta vahtia. Taponen on ihan riittävän hyvä ykkösvahti jopa Liigan kärkiseuran ykköseksi. Hänen etunaan on se, että on pelannut HIFK:n ykkösvahtina jo kaksi kautta. Malek ei sen sijaan ole noussut kummallakaan kaudella varsinaiseksi ykkösvahdiksi. Tosin tämä vertailu on hyvinkin epäreilu, koska Ilveksessä kilpailu on ollut vähän toista kuin HIFK:ssä... Taposesta voi tulla kansallisen tason huippuvahti, NHL-sopimuspelaaja Malekista puolestaan kansainvälisen tason huippuvahti. Siksi siis niukalla erolla hän.
Toisessa parissa ero onkin jo suurempi. Kesällä peräti kakkoskierroksella NHL:ään varattu Vinni pelasi hyvän kauden ykkösvahtina Mestiksessä alaikäisenä, mutta en tiedä onko vielä valmis isoon rooliin Liigassa. Ja on sitä paitsi ainakin tällä hetkellä loukkaantuneena, joten HIFK on joutunut kutsumaan Joensuuhun lainatun Slovakian U20-maajoukkueen kakkosvahti Eliaksen ainakin väliaikaisesti takaisin.
Pavlat on jo torjunut Tshekin liigassa ja on mukana maan EHT-maajoukkueessakin. Voi nousta Malekin edelle ja selväksi ykköseksikin.
Valmennus:
HIFK vs Ilves
No onhan tämä selvä. HIFK-fanit olisivat luultavasti valmiita vaihtamaan Ville Peltosen vaikka pari kertaa puraistuun banaaniin. Eikä ihme, jos HIFK:n resursseilla toimiva seura pääsee kerran kolmen kauden aikana välieriin, niin eihän se hyvin ole mennyt. Ja vielä tylymmäksi menee, kun vertailee Tommi Niemelään, joka on johdattanut Pelicansin kaksi kertaa putkeen finaaleihin.
Yhteenveto:
HIFK:llä on mielestäni hyvä joukkue kasassa. Olisiko jopa vähän parempi kuin mitä yleinen mielipide on? Vähän kapea se tosin siinä mielessä on, että kärjen jälkeen tulee enemmänkin konkareita, joiden roolin pitäisi ennemmin pienentyä kuin kasvaa. Ilves on kuitenkin niukasti edellä hyökkääjien suhteen, paljon edellä maalivahdeissa ja ihan eri kirjan sivuilla, kun valmennuksista puhutaan.
Tämä pari menee siis kokonaisuudessaan hyvin selvästi Ilvekselle.
(koitan huomenna haarukoida HIFK:n ranking-sijoituksen, jännitys sen osalta että kuinka korkealle Ilves yltää jää sitten perjantaihin.
HIFK vs ILVES
Keskushyökkääjät:
Jori Lehterä vs Matias Mäntykivi
Petr Kodytek vs Adam Najman
Panu Mieho vs Joonas Nättinen
Juhani Jasu vs Erik Borg
Santeri Hartikainen vs Samu Bau
Lehterä on Liigan ihan ehdotonta eliittiä, ja olisi kova haaste kelle tahansa. Ikää on kuitenkin sen verran, että jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen se, että hänen on alettava pelaamaan säästeliäästi. Tarkoittaa joko roolin pienenemistä tasakentällisin tai jotain pientä luistamista jostain velvollisuuksista.
Oletan Mäntykiven Ilveksen ykkössentteriksi. 23-vuotiaan Mäntykiven ura huipputasolla on vasta alkutaipaleella. Viime kaudella kuitenkin todellinen läpimurto ja hurjat pisteet vaikkei pelannut edes ykkösylivoimassa. Mielestäni ihan makuasia, että luottaako tässä kohtaa Lehterän pitävän edelleen edelliskausien tasonsa, vai odottaako Mäntykiven menevän jo ohi. Yksityiskohtana tosin mainittakoon, että Lehterä taitaa olla koko sarjan parhaita aloittajia, Mäntykivi taas oli yksi huonoimmista aloittajista viime kaudella.
En osaa laittaa selvää eroa myöskään seuraaville senttereille. Sekä Kodytek että Najman ovat Tshekin EHT-ringin pelaajia. Kodytek pelasi hyvän kauden Ilveksen kakkos-kolmossentterinä, eli on näyttänyt jo tasonsa meille, vaikka seuraa nyt vaihtaakin. Najman sen sijaan on ollut jonkun verran tehokkaampi Tshekin liigassa.
Kolmossenttereissä sen sijaan on mielestäni jo ihan merkittävä ero. Mieho hoitaa hommansa kolmos-nelosketjuissa, oli seura ja sarja sitten mikä tahansa - mutta that's it. Sen sijaan Nättinen on joka valmentajan unelmapelaaja kolmossentteriksi. Kokenut ja monipuolinen, kuului 2022 olympiakultajoukkueeseen ja on pelannut urallaan paljon ihan kärkipelaajanakin. Tosin en tiedä viime kausien taustoista, kaudet Ruotsissa olivat pahasti vajaita. Onko riskiä, että on puolet kaudesta sivussa nytkin?
Nelossentteriksi HIFK kaappasi nuoren ja lupaavan Jasun (36-v) Turusta. Kokenut liigajyrä toimi viime kaudella TPS:n kapteenina, pelasi kolmos-nelossentterinä, oli luottoaloittaja ja pelasi eniten alivoimaa TPS-hyökkääjistä. Ura tuskin lähtee HIFK:ssä mitenkään uusille kierroksille, mutta hoitaa ihan varmasti tonttinsa. Mutta niin hoitaa varmaan myös Borg, jota on kuvailtu tunnolliseksi kahden suunnan sentteriksi. SHL:stä tuleva ruotsalainen on mennyt urallaan rauhallista tahtia eteenpäin ja pelaa nyt ekaa kertaa Ruotsin ulkopuolella. Tuskin innostuu pisteiden tekoon Liigassakaan, mutta voi nostaa profiiliaan ja nousta vaikka kolmossentteriksi.
Varamiehinä hyvän kauden Mestiksessä Kiekko-Vantaan ykkössentterinä pelannut Hartikainen sekä tehottomasti ja jäätävällä miinuslukemalla Ilveksen nelossentterinä viime kaudella pelannut Bau lienevät aika samanarvoisia tässä vertailussa.
Nättisen kokoinen etu Ilvekselle sentteriosastosta.
Laitahyökkääjät:
Iiro Pakarinen vs Eemeli Suomi
Kristian Vesalainen vs Jens Lööke
Aleksanteri Kaskimäki vs Simon Stransky
Vincent Marleau vs Ville Meskanen
Joonas Rask vs Kasper Björkqvist
Daniel Mäkiaho vs Kalle Väisänen
Leo Komarov vs Juuso Könönen
Micke-Max Åsten vs Samuli Ratinen
Muut: tasan
Älkää tukehtuko pullaanne tuon ekan parin kohdalla. Ei ole ihan yksi yhteen -vertailtavissa oleva pari, ja on ihan selvää, että Eemeli Suomi on liigan kärkipelaajia sekä myöskin yksi potentiaalisista pistepörssivoittajista. Pakarinen on erilainen pelaaja. Molemmat ovat kuitenkin joukkueidensa johtavat laitahyökkääjät. Ja onhan siihenkin joku syy, että Suomi on maajoukkueessa EHT-pelaaja ja Pakarinen pelasi kevään MM-kisoissa.
Myös seuraavat parit tasan - edellyttäen tietysti, että Kaskimäki pelaa HIFK:ssä. Vesalainen on ollut parhaimmillaan 40-50 pinnan kausitahdissa. Viime kaudella jäi varmaan hieman kovista odotuksista (37 p.). Lööke on puolestaan ollut Sportin kärkihyökkääjiä kahdella viime kaudella. Molemmat kaudet ovat kuitenkin olleet rikkonaisia, paremmalla tuurilla pisteitä voisi olla enemmänkin.
Kaskimäki pelasi viime kaudella lähinnä kolmoskentässä ja varsin pienillä minuuteilla (11:53). Väläytteli kuitenkin ja otti yhden harppauksen eteenpäin. Nuori kaveri, jolta on ihan realistista odottaa parhaimmillaan nousua jopa sarjan kärkipelaajien joukkoon. Stranskykin voi kasvattaa rooliaan, mutta on joka tapauksessa vähintään ~35 pisteen hyökkääjä kakkoskenttään. Voi vapaasti valita valitseeko näistä potentiaalin vai luotettavamman valinnan.
Seuraavasta parista saadaan sentään pieni voitto HIFK:lle. Marleau tuli Helsinkiin kesken viime kauden ECHL:stä, jossa oli kärkipelaajia. Pelasi myös HIFK:ssä melko isossa roolissa ja sai kohtuullisesti tulosta: 27 ottelussa 8+7=15. Meskasella oli hankalahko kausi Ilveksessä ja jäi joukkueessa pimentoon. On normaalistikin ailahdellut, eli tehnyt pisteitä ryppäinä ja niiden vastapainona on ollut pitkiä hiljaisia jaksoja, mutta saanut kuitenkin oikeastaan aina sen 15-20 maalia. Viime kaudella 39 pelissä tehot 5+14. Ei ole tälläkään kaudella mikään automaattinen nimi kärkikenttiin.
Kaikki muut parit menevät sen sijaan Ilvekselle. Rask-Björkqvist parista voi kyllä joku olla vahvastikin eri mieltä. Rask on konkari, joka on parhaimmillaan sopinut rooliin kuin rooliin. Jäi HIFK:ssä vähän takarivin pelaajaksi, eikä saanut juurikaan vastuuta erikoistilanteissa. Nyt vielä ehkä vähän ikävä lähtökohta kauteen törttöilyjensä jälkeen. Björkqvist jäi puolestaan Oulussa ihan rivipelaajaksi ja piste-ennätyksensäkin (26) on kaukana Raskin enkasta (38). Minulle jäi kuitenkin hänestä aikoinaan todella hyvä kuva KooKoossa. Lienee yksi Liigan vahvimmista pelaajista ja myöskin hyvä joukkuepelaaja. Jos onnistuu Ilveksessä nousemaan uudelle tasolle, niin voi olla hyvä voimahyökkääjä jopa kakkosketjuun.
Mäkiaho oli Jukureissa kolmos-nelosketjun pelaaja. Oikeinkin kelpo tehot (44. 7+10=17) varsinkin vähäiseen peliaikaan (11:14) nähden. On mennyt eteenpäin, mutta ei onnistunut tekemään varsinaista läpimurtoa Jukureissa. Eikä ole enää mikään ihan junnukaan. Olisikohan saanut sopimusta HIFK:iin ilman sukuhistoriaansa? Väisänen pelasi TPS:ssä enemmän, mutta ei yltänyt siitä huolimatta ihan Mäkiahon tehoihin. On kuitenkin NHL-sopimuspelaaja ja kiistämättä lupaavampi kuin Mäkiaho, skeä myöskin monipuolesempi: Mäkiahon vahvuudet taitavat olla aika puhtaasti hyökkäyspäässä, kun taas Väisänen pelasi paljon alivoimaakin. Liiga-tason läpimurto on tosin Väisäselläkin vielä tekemättä.
Komarov pelasi viime kauden HIFK:ssä alaketjuissa sen vähän mitä oli pelikunnossa. Konkarista ei tainnut olla joukkueelle oikeastaan mitään hyötyä. Ei johtanut esimerkillään, vaan hölmöili. Viime kausi ei ollut onnistunut Könösellekään. KalPassa hän oli noussut jo EHT-rinkiinkin mukaan, mutta Ilveksessä jäi ihan jämärooliin. 26-vuotias Könönen lienee näistä kahdesta kuitenkin se, kellä on parempi mahdollisuus kääntää uransa suunta.
Sitten jäivät vielä jäljelle Åsten ja Ratinen. Micke-Max on brändin uskollinen neloskentän pyyteetön puurtaja. Mutta en tiedä olisiko toista seuraa, missä tätä olisi katseltu jo 500 pelin verran. Ratinen sen sijaan on yritteliäs pelaaja, joka voisi mennä kakkoskentässä, mutta hänen pitäisi pysyä ehjänä ja olla huomattavasti tehokkaampi paikoissaan. Viimeiset kaksi kautta rikkonaisia, eikä ole vielä lyönyt ihan täysin itseään läpi Liigassa.
Muut-osiossa HIFK:llä on rotaatiopelaajana jo muutaman kauden pelannut Jesse Seppälä ja junnuissa melko tehokkaan kauden pelannut Aatu Karjalainen. Ilveksellä lähinnä pelipaikkaa lienee kesällä kolmoskierroksella NHL:ään varattu Ondrej Kos, joka ei tosin ainakaan viime kauden Mestis-pelien perusteella liene vielä valmis Liigaan. Myös Iivari Heikkinen ja Eemil Laurell voivat päästä pelaamaan ainakin satunnaisesti.
Merkittävää reserviä ei siis ole, eli luultavasti kummankin joukkueen hyökkäys vahvistuu vielä kauden aikana. Kärkiketjujen suhteen ei ole suurta eroa, mutta Ilvekseltä löytyy parempia ja monipuolisempia vaihtoehtoja. Lievä etu Ilvekselle.
Puolustajat:
Luke Martin vs Daniel Gazda
Petteri Lindbohm vs Niklas Friman
Ronald Knot vs Toni Utunen
Tony Sund vs Arttu Pelli
Ilari Melart vs Otto Latvala
Oskari Manninen vs Jarkko Parikka
Aron Kiviharju vs Sebastian Soini
Muut: Ilves
Gazda käi Ilveksessä jo pari vuotta sitten, mutta ei noussut silloin esille. Nyt alla on tosi tehokas kausi Tshekin liigassa. Martinilla on kuitenkin alla vielä selvästi tehokkaampi kausi HIFK:ssä, kuului viime kaudella koko Liigan parhaimmistoon.
Utunen on mennyt kausi kaudelta eteenpäin. Oli viime kaudella Pelicansissa ykkösvalinta alivoimalle ja pääsi kokeilemaan myös maajoukkueessa. Knotin pitäisi kuitenkin olla vielä piirun verran kovempi pelaaja. Isokokoinen peruspakki on pelannut olympialaisissa, MM-kisoissa, AHL:ssä ja KHL:ssä.
KooKoo-kannattajana olen kuulunut Arttu Pelli -fan clubiin jo ammoisista takapleksin pommittamisen ajoista lähtien. Silti ottaisin pitkin hampain tästä kaksikosta Sundin. Hän ei ole yltänyt ainakaan hyökkäyspäässä enää samalle tasolle kuin niinä vuosinaan kun oli ihan huipulla ja kärsi viime kaudella loukkaantumisistakin. On kuitenkin puolustussuuntaan parempi kuin Pelli, joka joutui Ilveksessä tyytymään lähinnä yv-ekspertin rooliin viime kaudella. KooKoossa ja HPK:ssa Pelli on pelannut aiemmin ihan kärkipakkina.
Seuraavissa pareissa Melart ja ehkä Manninenkin ovat jo uransa loppupuolella, kun taas Latvala ja Parikka vasta lähestyvät prime-vuosiaan. Hyviä pelaajia kuitenkin kaikki pelaavaan kuusikkoon.
Vikaan pariin valitsin kaksi viime kesän NHL-varausta. Kiviharju oli U18 MM-joukkueen kapteeni. Kausi meni kuitenkin pilalle loukkaantumisten takia ja siksi varausnumero valui aina neloskierrokselle asti. Soini oli poikien maajoukkueringissä, mutta ei kisajoukkueessa. Ei erottunut varsinaisesti Mestiksessäkään. Hänet varattiin 5. kierroksella.
Muut-osasto menee Ilvekselle Juho Rautasen ansiosta. Rautanen on ollut parhaimmillaan ihan kohtalainen liigatason peruspakki vakiokokoonpanoon. Viime kausi oli kuitenkin vaikea KooKoossa, josta siirtyi sitten Ilvekseen varamieheksi. Kaikilla joukkueilla ei löydy kuitenkaan tällaista pelaajaa kuutos- tai edes seiskapakiksi. HIFK:llä on reservissä rotaatiomiehenä jatkava Einari Luhanka sekä lupaavahkot 18-vuotiaat Niklas Nykyri ja Bruno Jalasti.
Molemmilla on todella hyvä Top-4, tosin Ilveksellä siihen voi vielä vaihtaa Parikan tai Latvalan oikeastaan kenen tahansa tilalle, eikä taso laske merkittävästi. Kärjessä erot ovat hyvin pieniä, vaikka kolme HIFK-pakkia lihavoinkin. Varavaihtoehdot menee sitten kokonaisuudessaan hyvin tasan (Kiviharju, Nykyri ja Luhanka vs. Rautanen, Soini + junnut).
Puolustusten osalta tasan.
Maalivahdit:
Roope Taponen vs Jakub Malek
Eemil Vinni / Rastislav Elias vs Dominik Pavlat
Ykkösvahteina kaksi nuorta vahtia. Taponen on ihan riittävän hyvä ykkösvahti jopa Liigan kärkiseuran ykköseksi. Hänen etunaan on se, että on pelannut HIFK:n ykkösvahtina jo kaksi kautta. Malek ei sen sijaan ole noussut kummallakaan kaudella varsinaiseksi ykkösvahdiksi. Tosin tämä vertailu on hyvinkin epäreilu, koska Ilveksessä kilpailu on ollut vähän toista kuin HIFK:ssä... Taposesta voi tulla kansallisen tason huippuvahti, NHL-sopimuspelaaja Malekista puolestaan kansainvälisen tason huippuvahti. Siksi siis niukalla erolla hän.
Toisessa parissa ero onkin jo suurempi. Kesällä peräti kakkoskierroksella NHL:ään varattu Vinni pelasi hyvän kauden ykkösvahtina Mestiksessä alaikäisenä, mutta en tiedä onko vielä valmis isoon rooliin Liigassa. Ja on sitä paitsi ainakin tällä hetkellä loukkaantuneena, joten HIFK on joutunut kutsumaan Joensuuhun lainatun Slovakian U20-maajoukkueen kakkosvahti Eliaksen ainakin väliaikaisesti takaisin.
Pavlat on jo torjunut Tshekin liigassa ja on mukana maan EHT-maajoukkueessakin. Voi nousta Malekin edelle ja selväksi ykköseksikin.
Valmennus:
HIFK vs Ilves
No onhan tämä selvä. HIFK-fanit olisivat luultavasti valmiita vaihtamaan Ville Peltosen vaikka pari kertaa puraistuun banaaniin. Eikä ihme, jos HIFK:n resursseilla toimiva seura pääsee kerran kolmen kauden aikana välieriin, niin eihän se hyvin ole mennyt. Ja vielä tylymmäksi menee, kun vertailee Tommi Niemelään, joka on johdattanut Pelicansin kaksi kertaa putkeen finaaleihin.
Yhteenveto:
HIFK:llä on mielestäni hyvä joukkue kasassa. Olisiko jopa vähän parempi kuin mitä yleinen mielipide on? Vähän kapea se tosin siinä mielessä on, että kärjen jälkeen tulee enemmänkin konkareita, joiden roolin pitäisi ennemmin pienentyä kuin kasvaa. Ilves on kuitenkin niukasti edellä hyökkääjien suhteen, paljon edellä maalivahdeissa ja ihan eri kirjan sivuilla, kun valmennuksista puhutaan.
Tämä pari menee siis kokonaisuudessaan hyvin selvästi Ilvekselle.
(koitan huomenna haarukoida HIFK:n ranking-sijoituksen, jännitys sen osalta että kuinka korkealle Ilves yltää jää sitten perjantaihin.