Kumpi kansallislauluksi Maamme-laulu vai Finlandia?

[Reverent]

Finladia ehdottomasti. Jotenkin vähän noloa jakaa sama viisu virolaisten kanssa.

 

[Vesuri]

Toki olen sitä mieltä, että Paula Vesalan ja Jori Sjöroosin uusinta Tuntematonta varten levyttämä Finlandia on tulkintana hyvin pelkistetty, vähäeleinen ja paikoin hyvin hauras - puhtaasti kauniilla tavalla . Samalla se on luonnollinen, eteerinen, ilmava, kirkas ja kuulaan kaunis. Ajatonkin. Ja Vesalan kaihoisa ääni sointuu mielestäni erittäin koskettavalla tavalla yksiin Sibeliuksen mestarillisen sävellyksen kanssa.

Toi linkkaamasi on juuri sitä mitä sanoit. Pelkitetty, vähäeleinen ja hauras. Ja kaunis myös. Ei oo vaan mun Finlandia. Liian anteeksipyytävä.

 

[ernestipotsi]

Finlandia tietysti. Se on huomattavasti mahtipontisempi ja "kansallishymnisempi" kuin Maamme.

Sibelius sävelsi Finlandian instrumentaaliteokseksi ja sellaisena se esitettäköön. Kansallishymni ei todellakaan tarvitse lyriikoita. Jokainen kansallislaulu on sanoituksiltaan samaa paskaa.

 

[arvee]

Maamme-laulu tietysti. Mitä muut meistä ajattelisivat mikäli tuuliviirinä kansallislaulumme suhteen pyörisimme. Finlandiaa voimme käyttää kivana bonuksena, eräänlaisena encore-biisinä. Vaihtakoot virolaiset, mikäli siltä heistä rupeaa tuntumaan. Funtsikaa jotain tärkeämpiä asioita.

 

[pernaveikko]

Vaihtakoot virolaiset, mikäli siltä heistä rupeaa tuntumaan. Funtsikaa jotain tärkeämpiä asioita.

Jos se edes olisi sama biisi, mutta kun se on aivan eri pituinenkin.

 

[El Gordo]

Finladia ehdottomasti. Jotenkin vähän noloa jakaa sama viisu virolaisten kanssa.

Mutta Finlandia-hymnikin jaettaisiin, oliko se nyt Biafran kanssa. Kummat on nolompia, virolaiset vai jotkut neverheard afrikkalaiset?

 

[arvee]

Mutta Finlandia-hymnikin jaettaisiin, oliko se nyt Biafran kanssa. Kummat on nolompia, virolaiset vai jotkut neverheard afrikkalaiset?

Juu, Biafrahan se. Heillä, biafralaisilla ei sitten satavuotinen itsenäisyys kuitenkaan lähtenyt alkua pidemmälle. Aioin kirjoittaa "ottanut tulta alleen" mutta tajusin sen olevan moukkamaista, lähes makaaberia.

 

[Ikävänkantaja]

Toi linkkaamasi on juuri sitä mitä sanoit. Pelkitetty, vähäeleinen ja hauras. Ja kaunis myös. Ei oo vaan mun Finlandia. Liian anteeksipyytävä.

Ymmärrän hyvin pointin, ja arvostan näkemystäsi.

Maamme-laulusta mainittakoon, että kappaleen päätössäkeistössä - ja erityisesti viimeisessä säeparissa - on mielestäni jotain aivan erityisen vaikuttavaa:

Ja kerran, laulus synnyinmaa
Korkeemman kaiun saa

Toisaalta toivon, että kolmanneksi viimeinen sana olisi korkeimman, mutta onhan tuo kerrassaan upea noinkin - ja koko Maamme-laulun sanat todella kauniit ja puhuttelevat toki muutenkin. Erityisesti huomioiden, että Runeberg kirjoitti "Våŕt land"-runonsa yli 150 vuotta sitten.

 

[Radiopää]

Mikäli Maamme-laulu ei olisi suomalaisuutta korostava, vaan siinä olisi merkkejä Ruotsin tai Venäjän valtaan, ymmärtäisin tällaisen vaihtopuheet, mutta millainen kansa vaihtaisi oman maansa identiteettiä kuvaavan sävellyksen ja sanoituksen johonkin toiseen, kun kysymyksessä ei ole enää aivan nuori valtio.

Kirjoitin näin kolme vuotta sitten, eikä ajatukseni ole muuttunut. Toivoisin, että tähän kysymykseen vastattaisiin vasta sen jälkeen, kun on lukenut Maamme-laulun historiasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Siinä tiivistyy tämän kansakunnan historia ja vaihtamalla kansallishymni joksikin toiseksi ei anna kunniaa Suomen historialle, koska vaihtaminen halutaan tehdä vain, koska toinen sävel on kauniimpi. Se, että Finlandia ei ole kansallishymni, ei vähennä sen merkitystä millään tavalla. Sitä tekevät hymniä laulavat poplaulajat jääkiekko-otteluiden alussa.

Vastaus muuten lainauksessa esittämääni kysymykseen on sellainen kansa, jonka itsenäisyysjuhlaan liitetty jääkiekkotapahtuma on nimeltään Ice Challenge ja jonka musiikkimuseon nimeksi tulee Finnish Music Hall of Fame. En siis ihmettele, että jotkut ovat valmiina vaihtamaan kansallislaulun, kansalliset tapahtumat ja paikatkin nimetään vieraalla kielellä. Häpeisitte, juntit.

 

[Kirjoittelija]

Kirjoitin näin kolme vuotta sitten, eikä ajatukseni ole muuttunut. Toivoisin, että tähän kysymykseen vastattaisiin vasta sen jälkeen, kun on lukenut Maamme-laulun historiasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Siinä tiivistyy tämän kansakunnan historia

Siitä kai olemme sentään yhtä mieltä, että laulun sanoja tulisi muokata vähemmän patriarkaalisiksi? "Maa kallis isien" on aika seksistinen lopetus säkeistölle. Lisäksi neljännessä säkeistössä puhutaan sotivista isistä, seitsemännessä "isänmaasta", ja kahdeksannessa säkeistössä mainitaan isäimme armas maa. Äideistä ei koko laulussa mainita mitään. Ei tällainen lyriikka minusta kuulu 2000-luvulle.

 

[Tadu]

Siitä kai olemme sentään yhtä mieltä, että laulun sanoja tulisi muokata vähemmän patriarkaalisiksi? "Maa kallis isien" on aika seksistinen lopetus säkeistölle. Lisäksi neljännessä säkeistössä puhutaan sotivista isistä, seitsemännessä "isänmaasta", ja kahdeksannessa säkeistössä mainitaan isäimme armas maa. Äideistä ei koko laulussa mainita mitään. Ei tällainen lyriikka minusta kuulu 2000-luvulle.

Kansalaisaloitteen paikka tai vaihtoehtoisesti pitäisi järjestää koko perheen tilaisuus kansalaistorilla.

 

[PalloJofa]

Kiinnitin oikein huomiota, enkä kertaakaan itsenäisyyspäivän aikoihin kuullut Maamme-laulua minkään tapahtuman tai ohjelman/elokyuvan yhteydessä livenä, radiosta enkä telkkarista. Finlandia-hymnin sen sijaan vähintään viisi kertaa. Kai se kertoo jotain siitä, että Finlandia istuu jotenkin paremmin populaarikulttuuriimme. Komeita teoksia kumpikin ja sijansa molemmilla. Joskus miettinyt, että olisihan tuo Finlandia komea kansallislaulu, mutta lähteäkö nyt vaihtamaan? Ei kai sentään.

 

[Masentaja]

Kansalaisaloitteen paikka tai vaihtoehtoisesti pitäisi järjestää koko perheen tilaisuus kansalaistorilla.

Ja alpakat pitää ottaa mukaan!

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Siitä kai olemme sentään yhtä mieltä, että laulun sanoja tulisi muokata vähemmän patriarkaalisiksi? "Maa kallis isien" on aika seksistinen lopetus säkeistölle. Lisäksi neljännessä säkeistössä puhutaan sotivista isistä, seitsemännessä "isänmaasta", ja kahdeksannessa säkeistössä mainitaan isäimme armas maa. Äideistä ei koko laulussa mainita mitään. Ei tällainen lyriikka minusta kuulu 2000-luvulle.

Kohtuullista olisi, että molempia biologisia sukupuolia painotettaisiin kansallishymnissä populaation mukaisella painoarvolla. Lisäksi, hieman alle 10 % painotus pitäisi kohdistua homoihin, hermafrodiitteihin ja tykkänään sukupuolettomiin. Johonkin säkeistöön pitää ehdottomasti istuttaa jotakin homoa ja sukupuoleltaan sekavaa.

Ei-virallisessa asemassa olevat mutta kuitenkin laajasti puhutut vähemmistökielet on myös huomioitava. Koska Mohammed ja kumppanit ovat suomalaisten etunimien yleisyyden mukaisella listalla suht korkealla, niin kansallishymnin ensimmäisen säkeistön paikalle olisi kohtuullista sijoittaa arabiankielinen versio. Näin ollen Maamme-laulua ei tulisi jatkossa aloittaa muodossa "Oi maamme, Suomi, synnyinmaa", vaan esimerkiksi "Bismillaahir-rahmaanir-rahiim".

 

[Zamboni]

Kansallislaulu on tehty nimenomaan laulettavaksi. Moneltakos irtoaa Sibeliuksen värssy tilaisuuksissa, jossa osallistuminen lauluun olisi vähintäänkin suotavaa? Jos tuo on haasteellinen ammattilaulajillekin ja harvempi siitä saa siedettävän tulkinnan, niin mieluummin pidetään helpompi nykyinen laulu.