Taas ollaan päästy pudotuspelien jännittävään maailmaan. Taas on kuitenkin myös törmätty siihen, että hallit eivät ole yksittäisiä pelejä lukuun ottamatta revenneet liitoksistaan yleisön ryntäyksen vuoksi. Syitä pyöritellään niin täällä Jatkoajan keskustelupalstalla kuin mediassakin: yleisö on kyllästynyt pelimäärään, säälipleijareihin, väkivaltaan ja kahvaamiseen. Haluaisinkin nyt kysyä voitaisiinko mielenkiintoa nostaa katsomokulttuuria muuttamalla ja parantamalla. Muutosta on viime aikoina ollut toki jo ilmassa, kun fanikatsomot ovat yleistyneet ja tuoneet mukanaan suuria lippuja ja kaulahuiveja. Tällaista oli vaikea kuvitella kymmenen vuotta sitten. Muutoksen on kuitenkin jatkuttava. Suomi elänyt ohi suurimman lätkäbuuminsa ja MM-kulta voitettiin lähes vuosikymmen sitten. Varsinkaan nuorten parissa jääkiekko ei kuulu enää kaikkein muodikkaimpiin ilmiöihin puhumattakaan katsomossa hyppimisestä ja huutamisesta.
Jokerikannattajana tuon tekstissä esille pariin otteeseen jokerifanit. Olen kuitenkin varma, että kaikilta paikkakunnilta löytyy samanlaisia tapauksia ja samanlaista ajattelutapaa kuin itselläni. Missään tapauksessa tarkoitus ei ole aloittaa väittelyä siitä kenellä on valtakunnan parhaat kannattajat.
Uskoa suomalaisen katsomokulttuurin muuttumiseen antaa länsinaapurin esimerkki. Toki Ruotsissakin hienoin kulttuuri liittyy jalkapalloon mutta yleensäkin puhe siitä, että jäähalliin ei voi luoda jalkapallosta tuttua tunnelmaa on pelkkää roskaa. Jääkiekko on kuulemma liian "nopea" peli sellaisiin. Silti Euroopassa tunnelman luominen onnistuu eri lailla kuin meillä suomalaisilla niin koripallo, lentopallo kuin jääkiekkopeleissäkin.
Sveitsiläinen jääkiekkokatsomokultturi on osalle tuttua ja hyvä esimerkki siitä mihin mekin voisimme alkaa pyrkiä(http://www.zona-bianconera.com/mig-1.3.8/index.php?pageType=folder&currDir=./Supporters). En usko, että kukaan suomalainen häpeäisi, jos omalla joukkueella olisi tuollaiset kannattajat.
Toisaalta näin ei taida olla. Katsomokulttuurin muuttumisen suurin vastavoima tuntuu nimittäin löytyvän muista katsojista. Kaikki uusi tuomitaan saman tien. Pari viikkoa sitten jokerifanit toteuttivat Areenalla Suomessa kovin harvinaisen mosaiikkitifon(http://www.jokerifanit.net/n/?m=galleries&a=image&t=9513&id=19&pid=0). Kommentit ottelun jälkeen olivat vähäiset, Jatkoajassa tästä tuskin tiesi kukaan. Yleinen mielipide tuntui olevan, mitä se esitti, en oikein tajunnut, mitä hienoa tossa nyt oli? Turussa TPS-kannattajat toteuttivat hieman samantyylisen tifon aikaisemmin tällä kaudella. Silloin ihmiset kyselivät oliko kyseessä kenties kondomimainos. Yleensäkin Suomessa muiden joukkueiden kannattajat ovat kovin tarmokkaita vähättelemään ja haukkumaan muiden edesottamuksia. Vieläkin vakavampaa on mielestäni se, että kun ihmiset yrittivät pitää katsomossa hauskaa, tuomitaan se täysin naurettavaksi pelleilyksi. Näin kävi Turussa kun jokerikannattajat halusivat tuoda lisää väriä katsomoon muutaman sadan ilmapallon voimalla. Vaikka tärkein osa katsomokulttuuria on omien raivoisa kannustus, kuuluu siihen olennaisena osana myös hauskanpito ja hyvä tunnelma katsomossa.
Omalta osaltaan jarrua painavat myös SM-liiga ja media. Lehdistö tai televisio ei ole reagoinut mitenkään tifotempauksiin. Ymmärrän toki, että vaarana on puolueelliseksi leimautuminen. Esimerkiksi jalkapallon maalikimaroiden yhteydessä on kuitenkin kovin yleistä näyttää alussa yleisöä ja sen järjestämiä tempauksia. En usko kuvat värikkäistä jääkiekkokatsomoista ainakaan vähentevät halliin saapuvien määrää. SM-liiga puolestaan on osaltaan jo ehtinyt kieltää sumutorvet katsomoissa. Miksi? Aiheuttavatko ne liian kovaa ääntä? Pahinta ovat kuitenkin liigan lippuja kohtaan väliaikaisesti antamat määräykset. Yli metrin pituinen ja peukkua paksumpi varsi on kielletty. Tällaisilla säännöillä ei yksinkertaisesti millään lailla voida edistää katsomokulttuuria.
On vaikeaa kuvitella suomalainen jääkiekkoyleisö vellovana massana yleisön hyppiessä ja laulaessa samaan aikaan. Tämä ei tunnu suomalaisilta onnistuvan. Ehkä sellainen ei ole luonnollista toimintaa jurolle suomipojalle. Itse olen tajunnut tämän joskus pelin tiimellyksessä hyppimään ryhtyessäni. Vilkaisu ympärille paljastaa karun todellisuuden, olen ainoita, jotka hyppivät. Kärppien Etelä-Suomen kannatusporukan olen nähnyt toisinaan Areenalla tällaista hyppelyä harrastavan, mutta tuskinpa vaan Raksilassa juurikaan hypitään. Tällä hetkellä tällainen yleisökäyttäytyminen Suomessa kuulostaa mahdottamolta mutta toisaalta juuri siinä piilee ongelman ydin. Niin kauan kuin yleisesti näin ajatellaan ja muutoksia vieroksutaan ei muutosta voi tapahtua.
Kuitenkin on muistettava, että kaikilla on oikeus mielipiteeseen. Toiset eivät halua muutoksia. Heillä on oikeus tähän mielipiteeseen. Toiset eivät pidä rummuista, toiset pitävät. Ymmärrettäviä mielipiteitä molemmat. Tämän vuoksi myöskään katsomokulttuurin muutosta ja ihmisten ilonpitoa ei saa tuomita. Miksi katsojilla ei saisi olla hauskaa? Henkilökohtaisesti pidän hyvää tunnelmaa vähintään yhtä tärkeänä kuin itse peliä, joskus jopa tärkeämpänä. Enkä varmasti ole yksin.
Kaikilla jääkiekkojoukkueilla on hyvät kannattajat mutta älkää tyytykö siihen mitä olette nyt. Muutetaan katsomot sellaisiksi kuin ne pitäisivät Suomessakin olla.
Jokerikannattajana tuon tekstissä esille pariin otteeseen jokerifanit. Olen kuitenkin varma, että kaikilta paikkakunnilta löytyy samanlaisia tapauksia ja samanlaista ajattelutapaa kuin itselläni. Missään tapauksessa tarkoitus ei ole aloittaa väittelyä siitä kenellä on valtakunnan parhaat kannattajat.
Uskoa suomalaisen katsomokulttuurin muuttumiseen antaa länsinaapurin esimerkki. Toki Ruotsissakin hienoin kulttuuri liittyy jalkapalloon mutta yleensäkin puhe siitä, että jäähalliin ei voi luoda jalkapallosta tuttua tunnelmaa on pelkkää roskaa. Jääkiekko on kuulemma liian "nopea" peli sellaisiin. Silti Euroopassa tunnelman luominen onnistuu eri lailla kuin meillä suomalaisilla niin koripallo, lentopallo kuin jääkiekkopeleissäkin.
Sveitsiläinen jääkiekkokatsomokultturi on osalle tuttua ja hyvä esimerkki siitä mihin mekin voisimme alkaa pyrkiä(http://www.zona-bianconera.com/mig-1.3.8/index.php?pageType=folder&currDir=./Supporters). En usko, että kukaan suomalainen häpeäisi, jos omalla joukkueella olisi tuollaiset kannattajat.
Toisaalta näin ei taida olla. Katsomokulttuurin muuttumisen suurin vastavoima tuntuu nimittäin löytyvän muista katsojista. Kaikki uusi tuomitaan saman tien. Pari viikkoa sitten jokerifanit toteuttivat Areenalla Suomessa kovin harvinaisen mosaiikkitifon(http://www.jokerifanit.net/n/?m=galleries&a=image&t=9513&id=19&pid=0). Kommentit ottelun jälkeen olivat vähäiset, Jatkoajassa tästä tuskin tiesi kukaan. Yleinen mielipide tuntui olevan, mitä se esitti, en oikein tajunnut, mitä hienoa tossa nyt oli? Turussa TPS-kannattajat toteuttivat hieman samantyylisen tifon aikaisemmin tällä kaudella. Silloin ihmiset kyselivät oliko kyseessä kenties kondomimainos. Yleensäkin Suomessa muiden joukkueiden kannattajat ovat kovin tarmokkaita vähättelemään ja haukkumaan muiden edesottamuksia. Vieläkin vakavampaa on mielestäni se, että kun ihmiset yrittivät pitää katsomossa hauskaa, tuomitaan se täysin naurettavaksi pelleilyksi. Näin kävi Turussa kun jokerikannattajat halusivat tuoda lisää väriä katsomoon muutaman sadan ilmapallon voimalla. Vaikka tärkein osa katsomokulttuuria on omien raivoisa kannustus, kuuluu siihen olennaisena osana myös hauskanpito ja hyvä tunnelma katsomossa.
Omalta osaltaan jarrua painavat myös SM-liiga ja media. Lehdistö tai televisio ei ole reagoinut mitenkään tifotempauksiin. Ymmärrän toki, että vaarana on puolueelliseksi leimautuminen. Esimerkiksi jalkapallon maalikimaroiden yhteydessä on kuitenkin kovin yleistä näyttää alussa yleisöä ja sen järjestämiä tempauksia. En usko kuvat värikkäistä jääkiekkokatsomoista ainakaan vähentevät halliin saapuvien määrää. SM-liiga puolestaan on osaltaan jo ehtinyt kieltää sumutorvet katsomoissa. Miksi? Aiheuttavatko ne liian kovaa ääntä? Pahinta ovat kuitenkin liigan lippuja kohtaan väliaikaisesti antamat määräykset. Yli metrin pituinen ja peukkua paksumpi varsi on kielletty. Tällaisilla säännöillä ei yksinkertaisesti millään lailla voida edistää katsomokulttuuria.
On vaikeaa kuvitella suomalainen jääkiekkoyleisö vellovana massana yleisön hyppiessä ja laulaessa samaan aikaan. Tämä ei tunnu suomalaisilta onnistuvan. Ehkä sellainen ei ole luonnollista toimintaa jurolle suomipojalle. Itse olen tajunnut tämän joskus pelin tiimellyksessä hyppimään ryhtyessäni. Vilkaisu ympärille paljastaa karun todellisuuden, olen ainoita, jotka hyppivät. Kärppien Etelä-Suomen kannatusporukan olen nähnyt toisinaan Areenalla tällaista hyppelyä harrastavan, mutta tuskinpa vaan Raksilassa juurikaan hypitään. Tällä hetkellä tällainen yleisökäyttäytyminen Suomessa kuulostaa mahdottamolta mutta toisaalta juuri siinä piilee ongelman ydin. Niin kauan kuin yleisesti näin ajatellaan ja muutoksia vieroksutaan ei muutosta voi tapahtua.
Kuitenkin on muistettava, että kaikilla on oikeus mielipiteeseen. Toiset eivät halua muutoksia. Heillä on oikeus tähän mielipiteeseen. Toiset eivät pidä rummuista, toiset pitävät. Ymmärrettäviä mielipiteitä molemmat. Tämän vuoksi myöskään katsomokulttuurin muutosta ja ihmisten ilonpitoa ei saa tuomita. Miksi katsojilla ei saisi olla hauskaa? Henkilökohtaisesti pidän hyvää tunnelmaa vähintään yhtä tärkeänä kuin itse peliä, joskus jopa tärkeämpänä. Enkä varmasti ole yksin.
Kaikilla jääkiekkojoukkueilla on hyvät kannattajat mutta älkää tyytykö siihen mitä olette nyt. Muutetaan katsomot sellaisiksi kuin ne pitäisivät Suomessakin olla.