Yleensä politiikkaa katsotaan akseleilla vasemmisto-oikeisto, liberaali-konservatiivi. Mutta ei maailma ole näin yksioikoinen. Olenkin ns. liikkuva äänestäjä.
Mulla on näitä omia akseleita, joita kommentoin esimerkinomaisesti:
Kapitalisti - sosialisti
Raha ei ole itseisarvo, mutta se on se "öljy", joka koneistoa pyörittää. Näin ollen kiteytys: "jos yrityksillä menee hyvin, niin valtiolla menee hyvin, ja jos yrityksillä menee huonosti, menee valtiollakin huonosti" määrittää aika paljon poliittista kantaani akselilla kapitalisti-sosialisti. Siis kapitalisti.
Lisävelan ottaminen - suu säkkiä myöden
[Korona on tietysti poikkeus.] Lisävelka on yksinkertaisesti veroja, jotka siirretään maksettavaksi myöhemmin. Jos valtio velkaantuu, syömme lapsiltamme, jotka maksavat laskun. Tämä on yleensä tulkittu vasemmiston ongelmaksi, kun elintasoa pitää saada, vaikka varaa ei olisikaan. Mutta eipä esim. Kokoomuskaan hallituksessa ollessaan saanut valtion budjettia ylijäämäiseksi. Tämä on surullista. Ketä tässä sitten äänestää, kun kaikille tuntuu velkaantuminen (näyttöjen perusteella) olevan ok. En pidä valtion velkaantumisesta, etenkään, jos velka on ns. syömävelkaa, joka menee nykyisen elintasoan (johon ei ole varaa) ylläpitämiseen.
Lisäksi: hyväntekeväisyyttä on mielestäni se, että jakaa omia varojaan muille "hyviin tarkoituksiin". Pahantekeväisyyttä on taas se, että jakaa muiden varoja "hyviin tarkoituksiin". Velan ottaminen on, kuten totesin, veroja, jotka maksetaan myöhemmin. Eli toisten rahoja, (tulevien sukupolvien rahoja).
Kaupunkilainen - maalainen
Olen ikäni asunut pääkaupunkiseudulla. Maaseutu on mulle sokea piste. Ihan rehellisesti en vaan osaa oikein nähdä asioita niin kuin ne maaseudulla nähdään. Kepu = porvaripuolue?, vaikka maanviljelijöille tungetaan rahaa (sosialisoidaan) kottikärrykaupalla.
Ymmärrän kyllä, että
Lex Kallio oli aikanaan tärkeä, jotta torppareiden asuinoloja ja asemaa voitiin parantaa. Valitettavasti tämä johti valtavaan määrään (omavaraistalouden aikaan kuuluneita) pientiloja, jotka sittemmin muuttuivat ongelmallisiksi, kun yhteiskunta kehittyi. Historiallinen konteksti on siis tiedossa (näin lyhyesti). Ja tosiasia on sekin, ettei pienviljelijä työllisty muualle, etenkään, jos ikää on sen 40-50v+. Eli tukiaisilla sitten työllistetään "pienyrityksiä", jotka eivät muutoin olisi kannattavia. Todella pahasti karrikoiden voisi sanoa, että pienviljelijät ovat työttömiä, jotka työllistetään tukiaisilla. Kai muitakin työttömiä voisi sitten tukea "pienyrittäjinä" voisi sitten tukea samoin? Taiteilijaa, jonka teoksia ei kukaan osta, mutta tuetaan "taitelijatuella", jotta saa leipänsä. No, EU on kyllä ajanut pienviljelijöitä myymään peltojaan tai ottamaan ties mitä paketteja, joten tilojen koko on kasvanut reippaasti verrattuna aikaan ennen unionia.
Lisäksi: maatalouden tukeminen on globaalia, eikä suomalaisten asemaa paranna se, että me lopetamme tukemisen, jos muut eivät. Noin yleisesti voin tähän sanoa, ettei kannettu vesi kaivossa pysy, mutta minkäs teet, kun globaalisti maataloustuotteista on ylituotantoa, eikä muiden harjoittamaa tukipolitiikkaa oikein voi tukea ajamalla omat viljelijät työttömiksi.
Äänestäjänä tämä on vaikea rasti. Paitsi siltä osin, etten oikein miellä Kepua porvaripuolueeksi. Sama tietysti koskee SMP:tä eli Persuja. Kaupunkilaisimpia puolueita ovat mulle olleet Vihreät ja Kokoomus, miksei myös demarit.
[RKP on kieliryhmän etujärjestö, sitä ei ole sen enempää syytä arvioida.]
Ympäristöarvot - "savupiipputeollisuus" tai vastapuolta on vaikea nimetä, kun kukaan ei tunnustaudu ympäristön vihaajaksi
Tämä on vaikeampi systeemi. Mutta on tässäkin menty eteenpäin. Vihreät alunperin vastustivat päästölupien kauppaa "joka johtaisi siihen, että rikkaat saisivat saastuttaa". Vihreissä ei selkeästi ymmärretty asiasta tai markkinataloudesta enempää kuin sika ymmärtää satelliitista. Mutta joo, tässä ei taida hirveästi enää tulla eroja puolueiden välille.
Ympäristönsuojelua ei ole se, että meillä säännöt tiukkenevat siten, että tehtaat siirtyvät vielä enemmän saastuttaviin maihin. Tässä Halla-aho on oikeassa.
Konservatiivi - liberaali
Seksuaalivähemmistöjen oikeudet jne. jees. Aika usein konservatiivit vetoavat joihinkin sääntöihin, jotka vedetään historiasta tai vaikka raamatusta. Siis liberaali. Pisteitä siis muille paitsi Kristillisille ja Persuille. Se Huhtasaari... voi voi. Maailma tosiaan luotiin 6000 vuotta sitten... ei hyvää päivää.
Holhousvaltio - libertaari
Valtion roolin pitäisi olla minimi. Sääntöjä tulisi purkaa. Esim. alkoholin myynti voitaisiin vapauttaa kokonaan lähikauppoihin. Alkoa ei kukaan jää kaipaamaan. Jos sääntö-Suomessa on jokin ongelma, niin poliitikkojen vakioratkaisu on: "lisää sääntöjä". Yksi mokaa, niin kaikki kärsii. Aarhg. Libertaari siis.
Humanisti (mahdollisuuksien tasa-arvo, vähimmäistoimeentulo) - puhdas markkinatalous, jossa jokainen pärjätköön omillaan
Tämä on kans vähän vaikea. Hyvinvointiyhteiskunnassa resursseja allokoidaan parhaiten, jos kyvykkäillä ihmisillä on mahdollisuus kouluttautua, vaikka vanhempien talous ei mahdollista koulutuksen rahoitusta. Lisäksi koko kansan hyvä yleissivistys on tie siihen, että päättäjiksemme tulisi "edes jonkin verran järkeviä ihmisiä". Toisaalta tasa-arvo ei saa merkitä samapalkkaisuutta, vaan tuloeroja tulee olla. Luultavasti emme kansana ole koskaan olleet niin tasa-arvoisia kuin nyt. Mutta, jos vasemmiston puheita kuuntelee, olemme jakautuneet hyvinvoiviin ja kehno-osaisiin melkeimpä enemmän kuin koskaan.
Pienyritykset - suuryritykset
Mielelläni suosisin pienyrityksiä, mutta globaali markkinatalous menee suuryritysten ehdoilla. Suomi ei voi olla täynnä pienyrityksiä, jos globaali kilpailu käydään suuryritysten kesken. Kivijalkakauppa kärsii, kun nettikaupan jättiläiset voivat tuoda tuotteet kuluttajille edullisempaan hintaan. Tämä näkyy sitten työllisyydessä. Ei ole helppo case tämäkään. Jos suuryritykset pärjäisivät täällä, se loisi työpaikkoja myös pienemmille yrityksille. Mutta kukapa poliitikoista tunnustautuisi suuryritysten (suurpääoman) puolestapuhujaksi? Ei kukaan. Toisaalta suuryritykset saavat kyllä äänensä kuuluviin, vaikkei niitä poliitikot erikseen hirveästi lobbaisikaan. Globaaleja toimijoita ei Suomeen ole juuri saatu houkuteltua. On tietysti Googlen Haminan konesali poikkeuksena. mutta kokonaisuutena vähäisiä ovat saaliit olleet. Joko meressä ei ole kaloja, tai pyyntivälineet eivät ole samaa tasoa kuin muilla mailla. Vasemmistopuolueet eivät tässä kerää pisteitä. Ne kun eivät tunnut haluavan tänne pienyrityksiä eivätkä suuryrityksiä, (taivaassa on hana, josta fyrkat tulevat, kohta varmaan laitetaan verottajakin maksamaan veroja). Hymiö.
EU: pro / no
Unioni (Euroopan yhteinen vapaakauppa-alue) näyttäisi olevan jees, mutta virhe tehtiin yhteiseen valuuttaan liittymisessä, joka näyttää johtavan velkojen yhteisvastuullisuuteen. Jotenkin tuntuu, ettei tässä (eteläisten valtioiden ylivelkaantumisessa) ole hyviä vaihtoehtoja. Ja toinen kysymys on se, kuka/ketkä ovat näitä maita rahoittaneet? Velanantajien riskit maksatetaan kansalaisilla.
En ihan aidosti tiedä, olisiko unionista irtautuminen a) mahdollista ja b) voisiko se olla maallemme jopa hyväksi. Britit tekivät omat ratkaisunsa, ja nyt unioni heitä rankaisee (jotta muut eivät seuraisi esimerkkiä). Joskus parinkymmenen vuoden päästä voi hyvinkin olla, että Brittien ratkaisu näyttäytyy voittavana strategiana. Mutta ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Eikä maamme EU-erosta käydä edes keskustelua (ainakaan kovin järkevää).
Toisaalta taas yhteinen talousalue on ollut monelta osin hyvä. Jo pelkästään EU-tuomioistuimen olemassaolo, ja sen tekemät ennakkopäätökset ovat tuoneet muutoksia asioihin, joita ei ehkä muutoin olisi muutettu. Lisänä tietysti koko unionia koskeva oikeussääntely [asetukset: suoraan sovellettavaa oikeutta, (ei pidä sekoittaa kansallisiin lakia alemmantasoisiin asetuksiin) ja direktiivit: kansallinen lainsäätäjä säätää direktiiviä vastaavan kansallisen lain].
Vaikea rasti äänestäjänä tämäkin osio. Olen jossain siellä keskellä.
Humanitaarinen maahanmuutto
Ei helppo rasti vetää tätä tässä lyhyesti yhteen. Yritän. Lyhyesti kiteytettynä: koko ajatus on peruja juutalaisten kohtalosta toisessa maailmansodassa. Joukoittain ihmisiä tapettiin syntyperän/uskonnon tähden. Ajatuksena humanitaarinen maahanmuutto on tietysti kannatettava, ja turvapaikan antaneille maille isot kiitokset, että pelastivat ihmisiä varmalta kuolemalta. Mutta toisaalta: ihmisoikeussopimukset lähtevät siitä, että jokainen maa vastaa itse siitä, etteivät sen kansalaiset kuole nälkään. Siis jos lapsi ei saa puhdasta vettä tai riittävästi ravintoa, niin se ei ole syy saada pakolaisstatusta (voi vaikka kuolla nälkään, ei ole meidän ongelma). Mutta toisaalta taas: jos lapsi kasvaa, mutta kannattaa väärää puoluetta, ja joutuu mielipiteensä vuoksi vainotuksi, niin tämä sitten taas oikeuttaa pakolaisstatukseen. Minusta tuntuu, että ihmisoikeussopimukset ovat ajatuneet kauaksi nykyajasta. Kai ensin pitäisi turvata sen lapsen henki, ettei kuole nälkään, ja vasta toissijaisesti miettiä turvapaikkoja mielipiteen vuoksi? (Ateistina uskonnotkin kuuluvat minulle (lähes) luokkaan "mielipiteet", vaikka uskovaisille tämä tietysti on käsittämätön ajatus.) Koko järjestelmä on siis mielestäni jo perustuksiltaan kehno.
Lisäksi aiheeseen liittyvät käsittämättömät epäloogisuudet. Oikeus omaan kulttuuriin, tulkkipalvelut jne. vs. kotoutuminen ja ghettoutumisen estäminen. Jos maahanmuuttajat halutaan kotoutaa, niin maassaolemisen ehdoksi tulisi asettaa kielen (suomi, ruotsi tai saame) osaaminen. Nyt puhutaan kotouttamisesta, mutta teot ylläpitävät ja edistävät eri alakulttuurien syntymistä. Ei päätä ei häntää. Aivan järjetöntä puuhaa.
Etenkin vihreistä on vieläpä pyritty sekoittamaan asiantuntijoiden (työperäinen maahanmuutto) ja humanitaarinen maahanmuutto. Kukaan ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa, jos joku asiantuntija haluaa tulla tänne verotettavaksi. Humanitaarinen maahanmuutto taas on rasite, etenkin taloudellisesti. Toki myös rikostilastot osoittavat, että turvattomuus on tietyillä alueilla lisääntynyt. Höpinä siitä, että maahanmuuttajat ovat rikkaus ei nyt vaan pidä paikkaansa. (Toki esim. Vietnamista tulleet pakolaiset ovat työllistyneet jopa paremmin kuin kantaväestö. Mutta nykyiset maahanmuuttajat eivät tule Vietnamista, vaan maista, joista saapuvat humanitaariset maahanmuuttajat eivät tilastojen valossa ole mikään rikkaus.
[Halla-ahoa on kyllä hauska välillä seurata, kun antaa tästä aiheesta lausuntoja. Esim. jos ns. köyhillä alueilla on surkeaa, niin eikö "rikkautta tuovat maahanmuuttajat" tulisi sijoittaa nimenomaan näille köyhille alueille, eikä esim. Eiraan tai Kaivopuistoon, joissa rikkautta on jo omasta takaa. Halla-aho kerää tällaisilla kommenteilla maaleja, kun syötöt tulevat poliittisilta vastustajilta ns. suoraan lapaan, näin lätkätermejä käyttääkseni.]
[Sanottakoon, että mulle ihonvärillä ei ole merkitystä. Ihan sama. Samat säännöt, olipa maahanmuuttaja sitten Venäjältä (valkoihoinen) tai Afrikasta.]
Koko maahanmuuttokeskustelu on polarisoitunut niin, ettei sitä keskustelua oikein enää edes käydä. Natsit vastaan kommarit. Ehkä aiheesta aletaan käymään asiallisempaa keskustelua joskus tulevaisuudessa. Onko se sitten, kun Persut jossain vaiheessa pääsevät hallitukseen, vai joskus muutoin, jää nähtäväksi.
Noo, mä olen tässä aiheessa jossain keskellä. (Ja etenkin tänne jo turvapaikan saaneita tulisi tukea, vaikka rajoja tiukennettaisiin.)
AY-liike vs. vähemmän säännellyt työmarkkinat
Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan meillä on jatkuvasti täystyöllisyys. Siis työllisten määrä on juuri se, mikä kysyntä duunareille on näillä nykyisillä ehdoilla. Jos asumis-, toimeentulo, yms. tukia vähennetään, ja palkkaan ei ole minimirajaan, niin meillä olisi työllisiä enemmän. Tietysti se johtaisi siihen, että alimmissa palkkaluokissa duunari joutuisi tekemään kahta duunia selvitäkseen kuluistaan.
Ihan tuohon en olisi menossa, mutta AY-liikkeen valtaa tulisi pienentää, ja työmarkkinoille tulisi saada enemmän joustoa. Kansalaispalkka voisi olla ratkaisu, miten jengiä saadaan työllistettyä, ja pienipalkkainenkin homma toisi lisätuloja työttömälle. Nyt eri etuudet muodostavat kannustinloukkuja. Kantani taisi tulla selväksi.
Johdonmukaisuus (rehellisyys) - epäjohdonmukaisuus (epärehellisyys)
Tämä näkyy esim. humanitaristisessa maahanmuuttokeskustelussa. Jos maahanmuuttajat ovat rikkaus, niin miksi ihmeessä rikostilastot tai vaikkapa tiettyjen koulujen ongelmat kertovat jotain muuta. Ideologia ja jonkinsortin miksi-sitä-sanoisi- "hyve-signalointi?" ajavat rehdin tosiasioiden tunnustamisen edelle. Jos poliitikko (puolue) menee puhumaan ihan puutaheinää, niin se heijastuu myös poliitikon/puolueen uskottavuuteen yleisemminkin.
Kaikki puolueet ovat harjoittamassaan politiikassa epäjohdonmukaisia. Äänestäjiä kositaan turhilla lupauksilla jne. Tähän on Kokoomus syyllistynyt myös. Oman näkemykseni mukaan epäjohdonmukaisempia ovat olleet Vihreät, ja perässä sitten muut vasurit.
Kyky saada asioita aikaan?
Tämä koskee Persuja. Eihän siellä ole Halla-ahon jälkeen ketään, jonka voisi olettaa vievän asioita maaliin. Vai onko?
Muutos - jatkuvuus
Olen muutoksen kannalla. Kokoomukselle on tehnyt hyvää olla välillä oppositiossa. Valtaan turtuu. (Ja toki on myönnettävä, että Kataisen kuuden puolueen hallitus oli sellainen kompromissien kompromissi, että se ei saanut oikein mitään aikaan.)
Juu, varmaan arvasittekin: Kokoomusta olen eniten äänestänyt. Mutta on mulla varmaan viisi muutakin puoluetta plakkarissa.