Tässä viestissä ei puhuta asiaa lainkaan
Vittu. Nyt vituttaa. Nyt vituttaa aivan vitusti. Voi vittu. Yhtä vitun morkkista taitaa tämä vitun päivä olla.
No onneksi on tämä vitun krapulaketju, käytänpä siis tätä purkautumiskanavanani, vittu, aika vitun vammainen sana tuo kanavanani muuten.
Nimittäin, aloitin tuossa perjantaina hieman juopottelemaan. Tiedossa oli mökkireissu eräässä keskisuomalaisessa pitäjässä. Oli hyvää seuraa ja niin edelleen.
No, korkkasin sitten ensimmäisen keskioluen siinä noin puoliltapäivin perjantaina. Senpäs jälkeen en ole selvinpäin ollutkaan.
Mökillä oli kyllä ihan kivaa, kiitos kysymästä vain. Toisen yön nukuin leikkimökissä ja toisen lattialla. Mikä oli muuten aika vitun älykästä, vieressäni kun oli kaksikin tyhjää sänkyä.
Sitten me grillattiin, jotkut kävivät jopa uimassa. Siis suoraan saunasta. Itse en kyllä käynyt.
Jossain vaiheessa yllyin äänekkään hevimusiikin tahdissa suorittamaan tyylikkään pellehypyn! Kylki on aivan paskana, luita tuskin on poikki kuitenkaan. Hengittäminen hieman sattuu.
Eilen sitten lähdettiin pois sieltä mökiltä, nukuin auton takapenkillä koko matkan. Yksi kaverini ja autoa ajanut tyttö kävivät vissiin Hesessä syömässä. Vituttaa ajatuskin, että vitun mulkku kaverini oli tämän tytön kanssa syömässä. Se on nimittäin hieno tyttö.
No, lähdettiin sitten vitun mulkun kaverini kanssa jatkamaan dokaamista, mitä sitä suotta lopettamaan hyvää putkea. Juotiin muutamat keskioluet ja syötiin spagettia ja meikäläisen tekemää kasviskastiketta. Paskan kastikkeen tein.
Mentiin baarissakin käymään. Aika hiljaista oli juottolassa. Minulle iski kamala tarve halailla kaikkia kavereitani. Lievästi homoa toimintaa. Kaverit alkoivat tosissaan pelätä minua, kun olin koko ajan kaulassa kiinni.
Ihmettelin, että miksi vitussa Pelle Miljoona on jyväskyläläisessä baarissa. Sitten tajusinkin istuvani kotonani sängyllä tuijottamassa helvetin vanhaa Rumba-lehteä. Aika hassua, en nimittäin muista lähteneeni baarista ollenkaan.
Noh, aamulla alkoi samantien vituttamaan. Morkkis pääsi yllättämään aivan puskista. Lähdin kävelemään vanhempieni luo. Äiti voisi halata minua ja silittää päätäni, kun makaan sohvalla ja itken.
Matka oli yhtä helvettiä! Aurinko poltti päätä ja ahdisti. Onnistuin noin sadan metrin matkalla törmäämään kahdesti seinään ja aiheuttamaan yhden pyöräkolarin. Onneksi ei käynyt pahasti kenellekään.
Piti koko ajan olla soittamassa jollekin kaverille, yksin oleminen ahdisti ihan vitusti. Onneksi kaverit vastasivat. Tuli parempi mieli, kun eräs kaveri sanoi minulle kiltisti. Itkua tuhertan onnistuin kiittämään. Vittu.
Kuokkalan sillan jälkeen ohitseni pyöräili oikein sukkelaperäinen täti-ihminen! Tai täti, nuori tyttöhän se oli. Jäin kuolaamaan näkyä sillä seurauksella, että astuin kuoppaan ja kaaduin ojaan. Onneksi ojassa ei ollut vettä, enkä minä kaatunut kuin polvilleni. Vittu kun jotkut kersat nauroivat minulle. Nauroivat koko matkan, kun siitä lähdin matkaa jatkamaan. Syystä tosin nauroivat.
Pääsin kuitenkin perille. Äiti ei kyllä ole kotona. Ei täällä ruokaakaan ole. Vitun kova nälkä.
Ei saatana. Joo, nyt tuli mutsi onneksi kotiin, pääsen tekemään kasvispizzan. Herkkusieniä, valkosipulia, tomaattia ja paprikaa, siitä lähtee.
Että morjens vaan, lähden syömään. Kiitos seurastanne.
