Kouvolan jäähalli on minulle se jäähalli, jossa olen viettänyt aikaani eniten. Olen seurannut siellä junioreiden ja miesten jääkiekkoharjoittelua sekä -pelejä. Lisäksi seurasin lukemattomia kertoja taitoluisteluharjoitteluja yhdessä lähinnä venäläissyntyisten junioritaitoluistelijoiden vanhempien kanssa. Tutustuin jäähallin olennaisiin ja tärkeisiin elementteihin. Pukukopit olivat laadukkaita ja niitä oli riittävästi. Jäähallin kenttämestarit hoitivat jään aina priimakuntoon. Muutenkin jää- ja kaukalo-olosuhteet olivat kaikin puolin aina hyvässä kunnossa.
Kävin seuraamassa paljon miesten ja junioreiden jääkiekkopelejä sekä ne harvat taitoluistelukisat, mitä Kouvolassa pidettiin. Aina oli tunne, että kyllä ovat olosuhteet katsojan kannalta Kouvolassa viimeisen päälle. Kun olin nähnyt riittävästi jäähalleja Suomessa, niin olin hyvin tyytyväinen Kouvolan jäähalliolosuhteisiin.
Kallis jäähalliremontti kohdistui olennaisiin asioihin. Pelaajien ja taitoluistelijoiden olosuhteita parannettiin mm. pukukoppiremonteilla. Hyvistä pukukopeista tehtiin erinomaisia. Samalla alhaalta menetettiin kahviotila, mikä oli ollut sosiaalisen kanssakäymisen keskipiste ja tämä oli suuri menetys ainakin minulle. Katsomo-olosuhteet olivat olleet jo luksusluokkaa ennen remonttia enkä huomioinut remontin jälkeen niissä suuria muutoksia. DDR-tunnelman koin muissa jäähalleissa, mutta en Kouvolassa. Kaikkialta katsomoista näkyi peli hyvin ja sehän oli tärkeintä. Lihapiirakan kahdella nakilla ostin kioskeista vanhaan malliin. Yläkerran ravintolassa kävin jonkun kerran kahvilla enkä huomioinut minulle epäolennaisia sisustusasioita siellä mitenkään.
Ongelmaksi Kouvolassa syntyi 1990-luvun alusta alkaen yleisön radikaali vähentyminen pettymyksenä huonosta SM-liigamenestyksestä. Moderni jäähalli oli rakennettu puitteiltaan 5000 katsojaa varten. Kun meitä oli pelejä seuraamassa vain se tuhatkunta katsojaa, saattoi jonkin katse näköjään harhailla epäolennaisiin juttuihin kuten siihen, miten jäähallin seinät on maalattu tai miten Sumulaakso on sisustettu.
Toivon, että KooKoo saa päätuotteensa eli joukkueen pelin 1980-luvun lopun tasolle. Tällöin jo yli 3000 hengen yleisön seassa on helpompi keskittyä olennaiseen eli hienoon peliin loistavissa Kouvolan jäähallin olosuhteissa.