Hyvä analyysi, joka vaatii hieman tarkennusta.
Lappeenranta on vanhojen rakennusten myötä nätimpi, mutta sekin kovasti tavoittelee Kouvolaa, koska haluaa rakentaa keskustastaan samanlaisen, paitsi että huonomman. Vanha Kouvola on jäätävän kovaa 60-luvun modernismia ja kaupunkisuunnittelua, jota ulkomaalaiset käyvät ihastelemassa samalla kun käyvät Tapiolassa, mutta suomijuntit eivät ymmärrä, koska rintamamiestalot ja kirkot ovat ihania.
Ympärysmailtaan kaupungit ovat aika samanlaiset. Lappeenrannalla on suuremmat vedet, Kouvolalla taas näyttävämmät korpimaat. Onhan näitä täällä käyty läpi. Molempien ympärillä on teollistunutta maaseutua ja toisaalta böndeä ja tämä on myös osa kaupunkeja. Molemmat ovat myös varuskuntakaupunkeja, joko nyt tai ennestään. Tosin vain Lappeenrannassa eletään muistoissa sota-aikoja, mutta niinhän tehdään Mikkelissäkin.
Musiikissakin on kyllä kovat väännöt. Wilma-soundi, Hanna Pakarinen ja Hynynen vastaan 80-luvulta lähtenyt kova rock- ja indie-perinne, joka on tuottanut helvetinmoisen määrän hyviä bändejä ja tuottaa edelleen. Tässä nyt meininki tiivistettynä:
Yle: Suuri ja mahtava Kouvola
Samanlaisia, mutta niin erilaisia.
Toki mielelläni vastaan kysymyksiin. Olen puolueeton.