Koulutustasosi

[Taze]

Vaihtoehdoista puuttuu teknillinen koulu, josta ennen valmistuivat eri alojen teknikot, rakennusmestarit sekä konemestarit, jotka edelleen pyörittävät käytännössä tuotantoa.

En siis vastannut mitään.

Ja teknillinen oppilaitos, josta valmistuivat ainakin inssit ennen tätä AMK hömpötystä.

 

[Wilzu]

Merkonomien maailmanvalloituksen osana tässä mennään edelleen. Katsellaan, josko sitä ensi vuonna taas kiinnostuisi kokeilemaan opparin tekoa. On vaan niin pahuksen vaikea ryhtyä tekemään töiden lisäksi jotain sellaista, joka ei kiinnosta enää yhtään.

Työ tosin ei tällä hetkellä vastaa koulutusta, sillä pääosa samanikäisistä kollegoista on maisterisihmisiä.

 

[Pavlovin Koira]

Merkonomihan oli aikoinaan hyvin arvostettu tutkinto. Sittemmin kun joku laski niitä olevan satatuhatta, tuli siitä yleinen keskinkertaisuuden symboli. Dire Sraits on muuten luokiteltu merkonomipopiksi.

Mutta tuostakin on aikaa. Taitaa maisteri (jollainen itse olen) olla nykyään myös jonkin sorttinen keskinkertaisuuden symboli.

 

[SamSpade]

Merkonomi. Tietotekniikan jatkolinja. Johtamisen erikoisammattitutkinto.
Tuossa kai nuo viralliset paperit. Sitten läjä erilaisia johtamiskoulutuksia, lyhyempiä siis.
Jep ja vuonna -90 valmistuin merkonomiksi, silloin vielä paperilla oli jotain painoa. Nyt sitten 15 vuoden johtamis- ja esimieskokemus painaa vaakakupissa melko mukavasti ja korvaa "puuttuvaa koulutusta"

 

[Rommeli]

Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta. Ja sanovat vielä, että lätkäjätkät ovat tyhmiä...

Edit. Hyvin korjattu siellä alhaalla. Puhutaan siis kiekkoiluihmisistä ja jätetään Lätkäjätkä ainoastaan yhden persoonan käyttöön.

 

[Ikävänkantaja]

Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta. Ja sanovat vielä, että lätkäjätkät ovat tyhmiä...

Käsittääkseni täällä on yksi lätkäjätkä ja n. 12 000 puupäänimimerkkiä.

 

[Pavlovin Koira]

Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta. Ja sanovat vielä, että lätkäjätkät ovat tyhmiä...

Kouluja käymällä pääsee siisteihin sisähommiin joissa voi kuluttaa päivänsä notkumalla tällaisilla palstoilla. Ja puhun nyt itsestäni.

 

[Ikävänkantaja]

Omana yleistävänä oletuksena on se, että mitä matalampi koulutustaso, sitä huonompi kirjoittaja on.

Tarpeeksi monta tohtoristason ihmisten tekemää yhdys sana virhettä nähneenä olen itse päätynyt siihen lopputulokseen, että kieliopillinen osaaminen ja kirjoitustaito eivät välttämättä korreloi missään määrin ihmisen koulutuksen tai edes älykkyyden kanssa, vaan ne ovat pohjimmiltaan sivistyksen indikaattoreita.

 

[Turha Kaukalo]

Merkonomihan oli aikoinaan hyvin arvostettu tutkinto. Sittemmin kun joku laski niitä olevan satatuhatta, tuli siitä yleinen keskinkertaisuuden symboli. Dire Sraits on muuten luokiteltu merkonomipopiksi.

Mutta tuostakin on aikaa. Taitaa maisteri (jollainen itse olen) olla nykyään myös jonkin sorttinen keskinkertaisuuden symboli.

Filosofian maisteri on nykyajan merkonomi. Me ollaan synkkää paskaa!

 

[Rommeli]

En näe tätä kovin suurena ihmeenä, Jatkoajan foorumikirjoittajathan käyvät läpi tiukkaakin tiukemman moderaattorien oikeinkirjoitusseulan ennen tunnuksien saantia ja täten kirjallisesti vähemmän lahjakkaat "yhdys sana karjala lippis miehet" eivät pääse vastaamaan näihin kysymyksiin.

Omana yleistävänä oletuksena on se, että mitä matalampi koulutustaso, sitä huonompi kirjoittaja on.

Toisaalta ihan hyvä päätelmä, mutta olen tästä kyllä täysin eri mieltä. Ei tämä nyt noin yleisesti ottaen mikään oikeinkirjotuksen ihmemaa ole ja toiseksi korkeasti koulutetut ovat usein todella heikkoja kirjoittajia. Olikos se nimenomaan täällä Jatkoajassa, kun joku linkitti pätkän siitä Pekka Himasen surullisenkuuluisasta selvityksestä? Kyseinen teksti oli varsinainen malliesimerkki korkeasti koulutetun kirjoittajan käsittämättömän surkeasti kirjallisesta tuotoksesta...

Edit. Ikävänkantaja ehtikin jo näemmä todeta ihan saman asian.

 

[Wilzu]

Filosofian maisteri on nykyajan merkonomi. Me ollaan synkkää paskaa!

Jos asia todella on näin, niin tohtiikohan sitä edes pohtia, mitä nykyiset merkonomit ovat? Kysyy vuonna 2001 valmistunut.

Noin muuten asiaan liittyen Dire Straits on hieno yhtye.

 

[Uleåborgir]

Tarpeeksi monta tohtoristason ihmisten tekemää yhdys sana virhettä nähneenä olen itse päätynyt siihen lopputulokseen, että kieliopillinen osaaminen ja kirjoitustaito eivät välttämättä korreloi missään määrin ihmisen koulutuksen tai edes älykkyyden kanssa, vaan ne ovat pohjimmiltaan sivistyksen indikaattoreita.

Oikein! Aivan kuin voi jokin olla kallista ja muodikasta olematta lainkaan tyylikästä.

 

[cottonmouth]

Jos asia todella on näin, niin tohtiikohan sitä edes pohtia, mitä nykyiset merkonomit ovat? Kysyy vuonna 2001 valmistunut.

Äläs nyt, Kalekin on merkonomi eli ne ketkä todella haluavat olla merkonomeja ovat niitä joka tapauksessa ja tuskin kukaan näistä kitisijöistä olisi merkonomiksi kouluttautunutkaan. Ehkä siksi, että merkonomien koulutuspaikat on jo täytetty. Merkonomin keskimääräinen kuukausipalkka Pohjois-Amerikassa on $8500, Suomessa sitä on mahdotonta laskea. Mitäettä? No yhtä kaikki Monacossa on vielä varakkaampia merkonomeja, joiden keskipalkka ylittää sveitsiläisen hammaslääkärinkin ansiot. Kaikki on suhteellista.

Itsehän mie liikun maisteristatuksella.

 

[benicio]

Itsehän mie liikun maisteristatuksella.

Minä olen teekkari, mutta liikun insinööristatuksella. Olikos täällä se tunnustuksien luolakin jossain?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tarpeeksi monta tohtoristason ihmisten tekemää yhdys sana virhettä nähneenä olen itse päätynyt siihen lopputulokseen, että kieliopillinen osaaminen ja kirjoitustaito eivät välttämättä korreloi missään määrin ihmisen koulutuksen tai edes älykkyyden kanssa, vaan ne ovat pohjimmiltaan sivistyksen indikaattoreita.

Olen tavannut tuplatohtorin, siis kahdesti väitelleen henkilön, joka oli tavattoman epäkäytännöllinen ja sosiaalisesti suorastaan huippulahjaton tapaus. Vaikka tämä sittemmin edesmennyt tuplatohtori luultavasti hallitsi yhdyssanat, niin minulle hän oli konkreettinen osoitus siitä ettei useampikaan tohtorinhattu tee ihmisestä kaikkinaisesti kyvykästä. Tohtoritason opinnäytteet voivat jossakin suhteessa taata, että henkilö hallitsee määrättyjä kokonaisuuksia varsin syvällisesti. Mikään ei takaa sitä, etteikö yleis- tai muuhun sivistykseen olisi voinut jäädä aukkoja, kenties huomattaviakin. Aivan varmasti Suomessa voi tohtoroitua vaikka kirjallinen ilmaisukyky ja oikeinkirjoituksen hallinta saattaisivat yo-kirjoituksissa tuottaa hylätyn äidinkielen arvosanan. Ja tietysti väitöskirjan yms. tekijä voi käyttää oikolukijoita.

 

[Mustis]

Kauppatieteiden maisterina elämä on ihanaa, Yhtä orgasmia koko touhu. Suosittelen.

 

[Orlando]

Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta.

Täytyy myöntää, että olen vähän yllättynyt palstan korkeasti koulutettujen määrästä. Näin amiksen käyneenä maalaisjunttina tuntuu, että olenkohan väärässä seurassa?

Toisaalta sen huomaa monesta hyvin sivistävistä ketjuista, joihin itselläni ei ole mitään asiaa kommentoimaan, vaan pysyn pelkästään "kuunteluoppilaana".

 

[Timbit]

Yhteiskuntatieteiden kandi. Päivääkään en ole tehnyt koulutustani vastaavaa työtä, eikä se oikeastaan harmita yhtään.

 

[Tarinankertoja]

Tätäkin äänestystä katsoo, niin ylikoulutetaanko Suomessa / ylikouluttautuuko suomalaiset?

Näin pienessä maassa tuskin voidaan ylikouluttautua.

Suomi ei pärjää työn kustannuskilpailussa vaikka haluaisi, joten sen on kilpailtava laadulla. Laatu syntyy taas erikoisosaamisesta joka taas syntyy korkeasta koulutustasosta. Mitä korkeampi pohjakoulutus vaaditaan edes säällisen palkan saamiseksi sen korkeammalle se kannustaa kouluttautumaan, eli lisäämään osaamista, eli laatua eli kilpailukykyä.

Tätä teoriaa on Suomi aika menestyksellä harjoittanut jo reilu 100 vuotta (pakollinen peruskoulutus, kouluruokailun aloitus, lapsilisät jne.).

Nyt esillä oleva ”nopeasti työelämään” on sitten jotenkin kummallinen vaade tätä periaatetta vastaan.

Huippuosaamista syntyy vain pitkällä koulutuksella. Toki suotavaa olisi kouluttautua jatkotutkintoihin työn ohessa, ja näinhän suurin osa esim väitöksistä syntyykin.

 

[Freddie Freeloader]

Nyt esillä oleva ”nopeasti työelämään” on sitten jotenkin kummallinen vaade tätä periaatetta vastaan.

Huippuosaamista syntyy vain pitkällä koulutuksella. Toki suotavaa olisi kouluttautua jatkotutkintoihin työn ohessa, ja näinhän suurin osa esim väitöksistä syntyykin.

Eiköhän tällä tarkoiteta sitä, että se tutkinto suoritetaan sille määritellyssä ajassa, eikä roikuta akateemisen vapauden nimissä yliopistolla vuosikausia yhteiskunnan elätettävänä. Tämä suomalainen kummallisuus nimeltään "akateeminen vapaus" on yksi suurimpia kilpailukyvyn esteitä verrattuna muihin maihin, mitä koulutukseen tulee.

 

[Prof. Puck]

Eiköhän tällä tarkoiteta sitä, että se tutkinto suoritetaan sille määritellyssä ajassa, eikä roikuta akateemisen vapauden nimissä yliopistolla vuosikausia yhteiskunnan elätettävänä. Tämä suomalainen kummallisuus nimeltään "akateeminen vapaus" on yksi suurimpia kilpailukyvyn esteitä verrattuna muihin maihin, mitä koulutukseen tulee.

Jaa... toki esitit tuon tahallaan hiukan kärjistettynä, mutta en menisi tuota väitettä ihan käsi raamatulla vannomaan, tai muutenkaan sellaisenaan allekirjoittamaan. Mielestäni suomalaista akateemista opiskelua pidentävät eniten vieraiden kielten oppivelvoitteet verrattuna valtaosaan muista maista. Samoin suomalaisten gradujen taso (ihan nykytilanteesta en ole selvillä, mutta oletan, ettei vaatimustaso ainakaan romahtamaan ole päässyt) pesee mennen tullen ja palatessa monien muiden länsimaidenkin master's tason lopputyöt.

Toki parannettavaakin löytyy ja käsittääkseni varsinkin yliopistotason opetuksen laatu on kärsinyt Suomessa kun ammattikorkeakouluihin on suunnattu enemmän resursseja, mutta en kyllä ihan ensimmäisenä enkä kovimmalla kädellä lähtisi tuhoamaan akateemista vapautta, kun se kuitenkin opettaa myös itsenäistä ajattelua ja vastuunkantoa jotka ovat loppupeleissä kuitenkin niitä kaikkein tärkeimpiä ominaisuuksia työelämään siirryttäessä. Varsinaisen sisällön kuitenkin oppii työtä tekemälläkin lähes alalla kuin alalla.

En ilmottaudu suomalaisen koulutusjärjestelmän viralliseksi puolustajaksikaan, mutta olen työskennellyt (paljonkin) maailman huippuyliopistoista (Oxford, Cambridge, Harward jne..) valmistuneiden kanssa, enkä ole juurikaan osannut hävetä omaa osaamistani. Toki se on paljon ihmisestä itsestäänkin kiinni, mutta kyllä suomalaisen koulutuksen yksi eittämätön vahvuus on myös siinä, että meillä on noin keskimäärin jumalattoman hyvä yleissivistus.

 

[Freddie Freeloader]

^ En tarkoitakaan, että opiskelujen sisällön vapaavalintaisuuteen tulisi puuttua, vaan siihen, että opiskelijana on mahdollista roikkua toistakymmentä vuotta saamatta mitään aikaiseksi. Toisin sanoen opintojen edistymisen pitäisi olla ehtona niiden jatkamiselle seuraavana lukuvuonna ja valmistumisen pitäisi tapahtua kohtuullisessa ajassa.

Kuulostaa minun korvaani hyvin oudolta, että vieraiden kielten opiskeluvelvoite olisi jotenkin syynä opiskeluaikojen venymiseen. En tiedä nykytilannetta, mutta ainakin itselläni velvoitteeseen kuului kokonaista kuusi opintoviikkoa kieltenopiskelua.

 

[MikGo]

Kuulostaa minun korvaani hyvin oudolta, että vieraiden kielten opiskeluvelvoite olisi jotenkin syynä opiskeluaikojen venymiseen. En tiedä nykytilannetta, mutta ainakin itselläni velvoitteeseen kuului kokonaista kuusi opintoviikkoa kieltenopiskelua.

Meilläpäin ammattikorkeakoulusta valmistumisen venymiseen syynä on ollut yllättävän monesti se yksi pakolinen ruotsinkielen kurssi. Itselläkin vielä tentti siitä läpäisemättä, mutta kyllä se pakko on pusertaa läpi ennen ensi kevättä.

 

[benicio]

Meilläpäin ammattikorkeakoulusta valmistumisen venymiseen syynä on ollut yllättävän monesti se yksi pakolinen ruotsinkielen kurssi. Itselläkin vielä tentti siitä läpäisemättä, mutta kyllä se pakko on pusertaa läpi ennen ensi kevättä.

Se on kyllä mielenkiintoinen ilmiö tämä ruotsin hankaluus. Vaikuttaako siihen sitten ne kouluaikojen negatiiviset kokemukset pakkoruotsista? Itse kielihän on kai yksi helpoimmista oppia, varsinkin kun englantia osaa kaikki.

Tiedän tapauksen, jossa muuten valmiilla englannin kielen ja kulttuurin maisterilla homma on ollut jo pitkään jostain ruotsin kurssista kiinni.

 

[Freddie Freeloader]

Tunnen kaverin, joka ponnisti ammattikoulupohjalta DI:ksi ja virkaruotsin suorittaminen tuotti peruskoulupohjalta "hieman" hankaluuksia. Kaveri yritti suorittaa sitä vaikka kuinka monta kertaa ja homma alkoi näyttää melko toivottomalta, kunnes opettaja ryhtyi käyttämään samaa koetta joka kerta. Kun kaveri älysi tämän, hommasi hän oikeat vastaukset ja opetteli ne ulkoa. Näin tuli ruotsi suoritettua "hyväksytysti".