Ja teknillinen oppilaitos, josta valmistuivat ainakin inssit ennen tätä AMK hömpötystä.
Vaihtoehdoista puuttuu teknillinen koulu, josta ennen valmistuivat eri alojen teknikot, rakennusmestarit sekä konemestarit, jotka edelleen pyörittävät käytännössä tuotantoa.
En siis vastannut mitään.
Käsittääkseni täällä on yksi lätkäjätkä ja n. 12 000 puupäänimimerkkiä.Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta. Ja sanovat vielä, että lätkäjätkät ovat tyhmiä...
Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta. Ja sanovat vielä, että lätkäjätkät ovat tyhmiä...
Tarpeeksi monta tohtoristason ihmisten tekemää yhdys sana virhettä nähneenä olen itse päätynyt siihen lopputulokseen, että kieliopillinen osaaminen ja kirjoitustaito eivät välttämättä korreloi missään määrin ihmisen koulutuksen tai edes älykkyyden kanssa, vaan ne ovat pohjimmiltaan sivistyksen indikaattoreita.Omana yleistävänä oletuksena on se, että mitä matalampi koulutustaso, sitä huonompi kirjoittaja on.
Merkonomihan oli aikoinaan hyvin arvostettu tutkinto. Sittemmin kun joku laski niitä olevan satatuhatta, tuli siitä yleinen keskinkertaisuuden symboli. Dire Sraits on muuten luokiteltu merkonomipopiksi.
Mutta tuostakin on aikaa. Taitaa maisteri (jollainen itse olen) olla nykyään myös jonkin sorttinen keskinkertaisuuden symboli.
En näe tätä kovin suurena ihmeenä, Jatkoajan foorumikirjoittajathan käyvät läpi tiukkaakin tiukemman moderaattorien oikeinkirjoitusseulan ennen tunnuksien saantia ja täten kirjallisesti vähemmän lahjakkaat "yhdys sana karjala lippis miehet" eivät pääse vastaamaan näihin kysymyksiin.
Omana yleistävänä oletuksena on se, että mitä matalampi koulutustaso, sitä huonompi kirjoittaja on.
Filosofian maisteri on nykyajan merkonomi. Me ollaan synkkää paskaa!
Tarpeeksi monta tohtoristason ihmisten tekemää yhdys sana virhettä nähneenä olen itse päätynyt siihen lopputulokseen, että kieliopillinen osaaminen ja kirjoitustaito eivät välttämättä korreloi missään määrin ihmisen koulutuksen tai edes älykkyyden kanssa, vaan ne ovat pohjimmiltaan sivistyksen indikaattoreita.
Jos asia todella on näin, niin tohtiikohan sitä edes pohtia, mitä nykyiset merkonomit ovat? Kysyy vuonna 2001 valmistunut.
Itsehän mie liikun maisteristatuksella.
Olen tavannut tuplatohtorin, siis kahdesti väitelleen henkilön, joka oli tavattoman epäkäytännöllinen ja sosiaalisesti suorastaan huippulahjaton tapaus. Vaikka tämä sittemmin edesmennyt tuplatohtori luultavasti hallitsi yhdyssanat, niin minulle hän oli konkreettinen osoitus siitä ettei useampikaan tohtorinhattu tee ihmisestä kaikkinaisesti kyvykästä. Tohtoritason opinnäytteet voivat jossakin suhteessa taata, että henkilö hallitsee määrättyjä kokonaisuuksia varsin syvällisesti. Mikään ei takaa sitä, etteikö yleis- tai muuhun sivistykseen olisi voinut jäädä aukkoja, kenties huomattaviakin. Aivan varmasti Suomessa voi tohtoroitua vaikka kirjallinen ilmaisukyky ja oikeinkirjoituksen hallinta saattaisivat yo-kirjoituksissa tuottaa hylätyn äidinkielen arvosanan. Ja tietysti väitöskirjan yms. tekijä voi käyttää oikolukijoita.Tarpeeksi monta tohtoristason ihmisten tekemää yhdys sana virhettä nähneenä olen itse päätynyt siihen lopputulokseen, että kieliopillinen osaaminen ja kirjoitustaito eivät välttämättä korreloi missään määrin ihmisen koulutuksen tai edes älykkyyden kanssa, vaan ne ovat pohjimmiltaan sivistyksen indikaattoreita.
Jatkoaika vaikuttaa huomattavasti keskivertoa korkeammin koulutetulta paikalta.
Tätäkin äänestystä katsoo, niin ylikoulutetaanko Suomessa / ylikouluttautuuko suomalaiset?
Nyt esillä oleva ”nopeasti työelämään” on sitten jotenkin kummallinen vaade tätä periaatetta vastaan.
Huippuosaamista syntyy vain pitkällä koulutuksella. Toki suotavaa olisi kouluttautua jatkotutkintoihin työn ohessa, ja näinhän suurin osa esim väitöksistä syntyykin.
Eiköhän tällä tarkoiteta sitä, että se tutkinto suoritetaan sille määritellyssä ajassa, eikä roikuta akateemisen vapauden nimissä yliopistolla vuosikausia yhteiskunnan elätettävänä. Tämä suomalainen kummallisuus nimeltään "akateeminen vapaus" on yksi suurimpia kilpailukyvyn esteitä verrattuna muihin maihin, mitä koulutukseen tulee.
Meilläpäin ammattikorkeakoulusta valmistumisen venymiseen syynä on ollut yllättävän monesti se yksi pakolinen ruotsinkielen kurssi. Itselläkin vielä tentti siitä läpäisemättä, mutta kyllä se pakko on pusertaa läpi ennen ensi kevättä.Kuulostaa minun korvaani hyvin oudolta, että vieraiden kielten opiskeluvelvoite olisi jotenkin syynä opiskeluaikojen venymiseen. En tiedä nykytilannetta, mutta ainakin itselläni velvoitteeseen kuului kokonaista kuusi opintoviikkoa kieltenopiskelua.
Meilläpäin ammattikorkeakoulusta valmistumisen venymiseen syynä on ollut yllättävän monesti se yksi pakolinen ruotsinkielen kurssi. Itselläkin vielä tentti siitä läpäisemättä, mutta kyllä se pakko on pusertaa läpi ennen ensi kevättä.