Analyysi: Suomi jäi täysin telineisiin omikronmyrskyn edellä – ”Ikinä ei olla oltu näin pahassa tilanteessa”
Iltalehden haastattelemien asiantuntijoiden ja poliitikkojen mukaan Suomi ei ole koko koronaepidemian aikana ollut yhtä huonosti valmistunut ottamaan vastaan uutta koronamuunnosta kuin nyt, kirjoittaa Kreeta Karvala.
Kreeta Karvala
kreeta.karvala@iltalehti.fi
Tänään klo 17:12
–Ikinä ei olla oltu näin pahassa tilanteessa, eräs lähde kommentoi.
Tällaista synkkää analyysiä eivät viranomaiset ja koronatoimia johtavat poliitikot halua sanoa omalla nimellään julkisuuteen, jotta kansalaiset eivät pelästy, mutta taustakeskustelujen sävy on synkkä.
Ilman Suomea uhkaavaa ja helposti tarttuvaa omikronmuunnostakin koronatilanne on nyt huono: Sairaalat ja tehohoitopaikat ovat täynnä, ja tuplarokotettujen yli 12-vuotiaiden osuus on vasta reilut 82,8 prosenttia väestöstä. Lisäksi tartuntojen leviämisen hidastamiseen tarkoitetut testaaminen ja jäljittäminen eivät toimi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla alle 30 prosenttia positiivisista koronatestituloksista pystytään jäljittämään.
Tietoa vähän
Vaikka alustavien tietojen perusteella omikronin aiheuttama taudinkuva näyttäisi olevan lievä, silti muunnoksesta tiedetään vielä liian vähän, etenkin mahdollisista vakavammista tautimuodoista.
Se kuitenkin tiedetään, että omikron tarttuu nykyistä deltamuunnosta helpommin myös tuplarokotettuihin.
Omikronin nopean tartunta- ja leviämistahdin pelätään johtavan voimakkaaseen epidemia-aaltoon. Se kuormittaisi entisestään terveydenhuollon kapasiteettia, sillä kun tautia on liian paljon liikkeellä, rokottamattomat päätyvät tehohoitoon ja kahdesti rokotetut riskiryhmäläiset joutuvat sairaalaan.
Rokotusten kohtalo
Nykytietojen mukaan kolmas rokoteannos näyttäisi antavan hyvän suojan myös omikronin vakavalta taudinkuvalta ja oireelliselta infektiolta.
Tästä syystä esimerkiksi Britanniassa ja Tanskassa on aloitettu laajat rokotustoimet kolmansien rokotusten antamiseksi kaikille.
Euroopan lääkevirasto (EMA) ilmoitti hiljattain, että valtiot voivat harkita toisen ja kolmannen rokotteen välisen ajan lyhentämistä kolmeen kuukauteen.
Suomessa THL:n asettaman Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) on tarkoitus käsitellä omikron-muunnoksen vaikutuksia Suomen rokotusohjelmaan vasta 11. tammikuuta. Samalla on tarkoitus pohtia myös 5–11-vuotiaiden rokotuksia. Tosin kokousta on luvattu aikaistaa, jos omikrontilanne niin vaatii.
Nykyinen suositeltu rokotusväli on 5–6 kuukautta, mutta jos Suomessa haluttaisiin suojautua vakavan taudin lisäksi myös tuplarokotettujen lievemmiltä omikron-tartunnoilta, silloin rokoteväliä olisi syytä aikaistaa 3 kuukauteen.
Riittävätkö rokotteet?
STM:n mukaan Suomessa on riittävästi rokotteita myös kolmansiin tehosterokotteisiin. Esimerkiksi jouluun mennessä varastoissa on 2,5 miljoonaa rokotetta ja lisää tulee koko ajan.
THL:n johtaja
Mika Salminen on kuitenkin rokotemäärien suhteen eri linjoilla. Hän totesi Ylellä (13.12.) ettei Suomessa ole tällä hetkellä riittävästi rokotteita, jotta kolmansiin rokotuksiin pystyttäisiin suoraan menemään.
Iso ongelma on kuitenkin se, ettei henkilökuntaa rokotusten antamiseksi ole kaikissa kunnissa riittävästi. Siksi rokottaminen on monilla alueilla tyhjäkäynnillä. Esimerkiksi Helsinki on ilmoittanut aloittavansa alle 60-vuotiaiden rokottamisen vasta joulun jälkeen. Monissa kunnissa joululomat hidastavat rokottamista.
Kolmansien rokotusten vauhdittamiseksi perhe- ja peruspalveluministeri
Krista Kiuru (sd) on jo luvannut, että t
yöterveyshuolto otetaan mukaan rokottamaan.
–Ikävä kyllä tähän tilanteeseen on herätty syksyn aikana liian hitaasti, ja koko kentän osalta tarvitaan ryhtiliike. Tulen esittämään työterveyshuollon laajempaa mukaan ottamista, jotta kunnilla on enemmän resursseja, Kiuru sanoi perjantaina.
Työterveyshuollolla olisi mahdollisuus rokottaa noin 1,9 miljoonaa työikäistä.
Eri mieltä
Kiurun ehdotus on herättänyt myös vastustusta. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja
Lasse Lehtonen muistutti
HS:n haastattelussa lauantaina, ettei mitään lisäreserviä rokotuksiin ole olemassa, sillä kunnat ovat jo käyttäneet ”voimakkaasti” yksityisiä toimijoita.
Lehtosen mukaan myöskään testausta ei ole järkevää lisätä, koska ”nykyisiäkään tartuntaketjuja ei pystytä katkaisemaan”.
Syksyn aikana testaus- ja jäljityskapasiteettia on monilla alueilla supistettu hallituksen syyskuussa tekemän hybridistrategialinjauksen mukaisesti.
STM kuitenkin kiristi perjantaina testaus- ja jäljitysohjeita, jotta paheneva koronaepidemia saadaan hallintaan.
Husin Lehtosen mukaan Marinin (sd) hallituksen linjan muutos testauksen ja jäljityksen suhteen kertoo siitä, että hallitus on tullut katumapäälle. Lehtonen moitti päätöstä poliittiseksi, koska aluevaalit lähestyvät ja ”ministeri (Kiuru) haluaa näyttää siltä, että tehdään jotain asialle”.
Iltalehden tietojen mukaan kipuilua saattaa olla myös kuntien päässä, koska ne hoitaisivat mieluummin rokotuksia kuin panostaisivat lisää resursseja testaukseen ja jäljitykseen.
Kaikki pielessä
Miten Suomen surkeaan nykytilanteeseen on tultu? Perussyy on se, että syksyllä ei tehty tarpeeksi varotoimia.
–Nyt olemme täysin valmistautumattomia siihen, että meille tulee uusi omikronvirus, eräs lähde kommentoi.
Nykyinen huono tilanne juontaa juurensa siihen, että alkusyksyn aikana terveysviranomaisilla ja osalla hallitusviisikon jäsenistä oli liian optimistinen kuva koronatilanteesta, jonka seurauksena rajoituksia alettiin purkaa ennen riittävän rokotekattavuuden saavuttamista. Samalla osalle kansasta saattoi syntyä mielikuva, ettei rokotuksia enää tarvitakaan.
–Vielä alkusyksystä moni asiantuntija arveli viruksen olevan jo voitettu, Krista Kiuru sanoi
Iltalehden haastattelussa 20.11.
Myös koronatoimia johtanut pääministeri
Sanna Marin (sd) ehti julistaa jo syyskuussa
Ilta-Sanomien haastattelussa (24.9.) että korona on pian selätetty ja ”nyt saa mennä, kokea ja tehdä”.
Väärä tilannekuva johti käytännössä siihen, että alueilta poistettiin koronarajoitukset liian aikaisin, eikä tautitilanteen pahentuessa reagoitu riittävän nopeasti rajoitusten kiristämiseksi.
Etenkin nuorilla myös rokotusten pitkä 12 viikon annosväli johti siihen, että he tulivat rokotusten piiriin toisen annoksen osalta vasta elokuussa, kun Suomea alettiin jo henkisesti avata.
–Moni saattoi arvioida, etteivät he tarvitse tuplarokotuksen antamaa suojaa, Kiuru totesi Iltalehdelle marraskuussa.
STM:ssä oli kuitenkin toivottu jo heinäkuussa, että rokotusten annosväliä olisi pystytty muuttamaan nopeasti, mutta THL:n rokoteasiantuntijat jäivät pohtimaan asiaa.
Hätäjarru käyttöön
Kuluvaa viikkoa ja joulunalusviikkoa pidetään ratkaisevana sen suhteen, ottaako hallitus niin sanotun hätäjarrun käyttöön, eli kiristetäänkö koronarajoituksia valtakunnallisesti.
Hätäjarrumekanismin kriteerit ovat jo pääosin täyttyneet. Vielä odotellaan sitä, miten eri alueiden tekemät kiristystoimet ovat tehonneet, ja pärjäävätkö sairaalat joulun pyhien yli nykyisessä tautitilanteessa.
Hätäjarrun käyttöönotto tarkoittaisi sitä, että hallitus patistaisi alueita sulkemaan tiloja ja rajoittamaan yleisötilaisuuksia nykyistä tiukemmin, ja myös muissa paikoissa kuin korkean riskin toiminnoissa.
Rajoitukset voisivat koskea esimerkiksi liikuntapaikkoja ja liikennevälineiden matkustajamääriä. Myös koulujen etäopetukseen siirtyminen on mahdollista, mutta sitä pidetään poliittisesti vaikeana päätöksenä.
Keinovalikoimaan kuuluu myös rajatarkastusten palauttaminen.
THL ehdotti STM:lle tiistaina, että jatkossa kaikilta maahantulijoilta vaadittaisiin ennakkotesti rokotusstatuksesta riippumatta.
Myös hallituksen peukalon alla olevat ravintolarajoitukset voivat nousta pöydälle. Silloin ravintolarajoituksia tai muitakaan kokoontumisrajoituksia ei voisi enää kiertää koronapassilla.
Hallituksen sote-ministerivaliokunta kokoontuu torstaina pohtimaan rajoitustoimien riittävyyttä, ja ensi viikolla hallitus voi halutessaan päättää uusista rajoituksista.
Koronaepidemiasta ulos
Viime helmikuussa osa Marinin hallituksen ministereistä puhui jo koronan suhteen ”operaatio loppukiristä”. Siitä voi kuitenkin tulla pitkä, sillä asiantuntijoiden näkemysten mukaan koronaepidemia voi jatkua vielä vuosia.
Epidemian kulkuun vaikuttavat merkittävimmin rokotekattavuus ja mahdolliset uudet virusmuunnokset.
Jotta koronaepidemia alkaisi Suomessa laantua, pitäisi rokotekattavuuden olla yli 90 prosenttia. Siksi piikki-innon nostamiseksi tarvitaan lisätoimia. Myös tartunnat pitäisi saada selvästi hiipumaan, ja siksi myös testausta, jäljitystä sekä suojamaskien käyttöä pitäisi tehostaa.
Mutta niin kauan, kun kaikkia maailman ihmisiä ei saada rokotettua, myös Suomessa jouduttaneen antamaan koronan tehosterokotuksia – jopa vuosia, vähän samaan tapaan kuin influenssarokotuksia annetaan.
