Ensimmäiset nyyhkytarinat mitä ihmisiltä jää väliin, kun ei pääse kulkemaan vapaasti pitkin Suomen maata
Nyt Uudenmaan läänin rajojen sulkeutumisen takia vanha äiti on yksin, koiranpentu jää hakematta ja remontti tekemättä.
www.is.fi
Ymmärrän aivan täysin tuollaiset arjen ongelmat, joita eristäminen ihmisille aiheuttaa ja joista tuossa jutussa on hyviä esimerkkejä. Tilanne on perseestä, siitä ei pääse mihinkään.
Vaan tuon jutussa haastatellun Nina kohdalla jonka muutto nyt kusee ajattelen, että vitun iso kyynel. Olisinko eri mieltä tai ymmärtäväisempi, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, ehkä.
"On suoraan sanoen ahterista, että ihmiset lukitaan alueittain. On jo ajatuksena ahdistava, ettei pääse oman läänin ulkopuolelle" kertoo jutussa tämä Nina ja ymmärrän ahdistuksen kyllä. Tai oikeastaan en ymmärrä, jos tässä kokonaistilanteessa valittamisen arvoista ahdistusta aiheuttaa se, ettei pääse oman läänin ulkopuolelle.
Uskon, että ylivoimaisesti suurinta osaa suomalaisista ainakin jollain tasolla ahdistaa kokonaistilanne. Haluan kuitenkin uskoa, että ylivoimaisesti suurin osa tästä ylivoimaisesti suurimmasta osasta ymmärtää miksi Uusimaa laitetaan säppiin ja uskon, että tämä Ninakin sen ahdistuksensa altakin ymmärtää. Ainakin vilpittömästi toivon sitä.