Tein myös sellaisen huomion, että mm. tuolla hallitusketjussa on puhuttu viikottain sosialismista ja holtittomasta velanotosta. Sitten kuitenkin, kun oma rakas jääkiekko on uhattuna, niin valtiolta ollaankin vaatimassa tukimiljoonia. Perusteena on milloin mikäkin kansanterveydellinen merkitys tai alueellinen hyvinvointi.Selvennyksenä rautalangan tarpeessa oleville: minä en todellakaan ajattele noin. Mutta onhan tuo irvokasta, että samat tyypit ovat niin ylikorostetun huolissaan jostain mukamas väistämättömistä ennennäkemättömistä itsemurha- ja konkurssiaalloista, jotka ovat jo keväästä asti olleet väistämättä "aivan nurkan takana" ja pelkästään kevään rajoitusten piti tuhota koko yhteiskunta, mutta toisaalta sitten perussairaat ja vanhukset ovat "heikkoja" joiden delaamisista ei paljon pitäisi murehtia isossa kuvassa.
Tässä on nyt kuitenkin käynyt selväksi, että kaikkia toimialoja ei pystytä täysimääräisesti pelastamaan. Ihmisiä ei myöskään voida suojella elämän kurjuudelta, vaikka se epäreilulta tuntuukin.
Joillekin tämä kriisi on koko ajan jonkun vika. Ikään kuin eläisimme vaihtoehtotodellisuudessa, jossa virus voidaan kumota painamalla on/off -nappia.
Valtaosa ihmisistä selviää tästä kriisistä melko hyvin, vaikka juuri nyt harmittaa rajoitukset ja marraskuun synkkyys. Lamastakin noustiin aikoinaan. Silloinkin tuli konkursseja, itsemurhia ja mielenterveysongelmia, mutta yhteiskunta palautui suht nopeasti raiteilleen. Itsemurhiakin tehtiin lopulta vähemmän kuin 1980-luvun nousukaudella.