@Niilo en kyllä tiedä, mikä se paras systeemi olisi. Pelkästään Liigahan ei ole syyllinen siihen, miten yhteiskunta suhteuttaa koronaa muuhun. Monet alkavat olla valmiita laittamaan koronan jo samaan kategoriaan kuin muutkin flunssat, koska sellainen se nyt vaan on. Nykysysteemissä on niin monta lieveilmiötä, joista tärkeimmät:
Taloudelliset hyödyt/haitat
Joukkueiden haluun siirtää pelejä vaikuttaa linkittyvän aika voimakkaasti ns. perceived value eli kuinka suuria hyötyjä kyseinen ottelu tuottaa. Esim. Tapparalle ja Ilvekselle sopivat lähes kaikki muut vastustajat 50 % kapasiteetilla kuin paikalliskilpailija, koska kyseessä on iso raha. Koska urheilu ja talous kulkevat täysin käsi kädessä niin suurimmat kärjisät näistä taloudellisesti motivoituneista siirroista ovat joukkueet, joilta puuttuu urheilullinen panos ja eivät vedä muutenkaan isoa lössiä halliin. SaiPa on ns. "tuplapaha", koska ei yleensä kiinnosta hirveästi isoa massaa, JYP on tipahtanut samaan kategoriaan ja Ässät myös. Taloudellisen hyödyn tavoittelu johtaa siihen, että siirtojen hyödyt nousevat tiettyjä joukkueita vastaan merkittäväksi, mutta joitakin joukkueita vastaan ei ollakaan halukkaita siirtelemään pelejä heidän kokoonpanostaan huolimatta. JYPin kohtelu alleviivaa ainakin jossain määrin tämän ajatuksen olemassaolon.
Terveydelliset hyödyt/haitat
Koronaviruksesta on tässä kolmen vuoden aikana kasvanut niin suuri asia ihmisille, että sen varjolla on tunnetusti parannettu jo heikentyneen terveydenhuollon resursseja lähtökohtaisesti. Jos lääkärit ja terveyden muut asiantuntijat ovat valmiita käyttämään koronavirusta keppihevosena paikkaamaan muita resurssiongelmia niin on selvää, että muuallakin yhteiskunnassa tällaista ajattelua varmasti löytyy. Positiivinen koronavirustesti tarkoittaa helposti täysin hyväksyttyä viiden päivän vapaata, joka toki ei ole vapaata, mutta kuitenkin ammatillisessa mielessä se tarjoaa mahdollisuuden pieneen taukoon. Kun koronaviruksen sivuraiteella pystyy varsin helposti ja uskottavasti perustelemaan, ettei ole mahdollisuutta pelata niin siinä sivussa muitakin kokoonpanohuolia korjataan varmasti. Ei ole esimerkiksi mikään salaisuus, että koronakaranteenien varjolla saadaan helposti muitakin krenkkoja joukkueesta korjattua ja esimerkiksi loukkaantuneita hieman lähemmäksi pelikuntoa. Tällöin koronakaranteeni saattaa aiheuttaa terveyshuolista kärsivälle joukkueelle ylimääräisen hyödyn tavoittelun, kun tauon aikana saadaan muutakin kuin koronaa kuntoon.
Sääntömääräiset hyödyt/haitat
Vähän kuten jääkiekossa ylipäätään normaalissa pelissä niin säännöt ovat sitä varten siellä, että niitä noudatetaan. Kuten tiedämme, jos poikkareista maalin edessä ei tule jäähyä niin niitä viljellään koko pelin eli tällaisia sääntöjen ns. sokeita pisteitä käytetään kilpailuhyötyihin sitten. Ja se on perin hyväksyttävää; jos se ei ole kiellettyä niin se on salittua ja siitä hyötyminenhän on vain viisasta, jos kyseessä on kilpailu. Isossa kuvassa kuitenkin korona mahdollistaa joukkueille kahden aiemman mainitun sääntömääräisen hyödyntämisen eli joukkuetta ei rankaista millään tavalla tästä. Kun rangaistusta ei ole niin pelaaminen vajaalla kokoonpanolla on lähinnä idiotismia, kun säännöt selvästi antavat mahdollisuuden tällaisiin siirtoihin. Kaikkia osapuolia palvelisi asettaa joukkueille koronaprotokolla, joka sisältää myös rangaistuksen virheellisistä käytännöistä tai hyötymisestä.
Mitä nyt sitten olisi pitänyt tehdä?
Olisi pitänyt seurata tarkasti, miten muut Liigan toimivat ja hakea sieltä käytännön toteutukseen monipuolisia keinoja. NHL ja KHL osoittavat aika lailla ääripäät: NHL on suhtautunut koronaan hyvin vakavasti, mutta KHL on pelannut riskilläkin. Nyt KHL näyttää jättävän runkosarjan lyhyeksi ja NHL kuitenkin pelaavan koko runkosarjan eli kummastakin voi todeta, ettei täydellistä mallia ole olemassakaan. Täysi välinpitämättömyys vs. täysin kontrolli - kummassakin on ongelmansa.
NHL:ltä olisi sen sijaan voinut kopioida muuten varsin hyviä käytäntöjä esim. kokoonpanon laajentamisen lähtökohtaisesti eli jonkinlaista varapelaajajärjestelmää olisi ollut hyvä suunnitella jo lähtökohtaisesti. Suomessa luotettiin selvästi aivan liikaa siihen, että homma saadaan rokotteilla pelaamaan kuin normaalisti, mutta näin ei käynyt. Tällöin paras ratkaisu todennäköisesti olisi ollut tehdä varapelaajajärjestelmästä sääntöjen sallimaa ja laajamittaista, mutta toisaalta tuonut myös joustavuutta siihen, ettei pelejä tarvitse ihan ensimmäisenä lähteä siirtelemään.
Toinen vaihtoehto olisi ollut sopeuttaa runkosarjan pituutta ja miettiä, olisiko ollut mahdollista järjestellä pelejä enemmänkin niin, ettei se riski jatkuvasti olisi niin korkea. Nythän tilanne on sellainen, ettei ole varapelaajajärjestelmää ja koronavirusriski on aika ilmeinen joka paikassa. Paras suojautuminen onkin se, että joukkueessa on korona kiertänyt.
Taloudelliset hyödyt/haitat
Joukkueiden haluun siirtää pelejä vaikuttaa linkittyvän aika voimakkaasti ns. perceived value eli kuinka suuria hyötyjä kyseinen ottelu tuottaa. Esim. Tapparalle ja Ilvekselle sopivat lähes kaikki muut vastustajat 50 % kapasiteetilla kuin paikalliskilpailija, koska kyseessä on iso raha. Koska urheilu ja talous kulkevat täysin käsi kädessä niin suurimmat kärjisät näistä taloudellisesti motivoituneista siirroista ovat joukkueet, joilta puuttuu urheilullinen panos ja eivät vedä muutenkaan isoa lössiä halliin. SaiPa on ns. "tuplapaha", koska ei yleensä kiinnosta hirveästi isoa massaa, JYP on tipahtanut samaan kategoriaan ja Ässät myös. Taloudellisen hyödyn tavoittelu johtaa siihen, että siirtojen hyödyt nousevat tiettyjä joukkueita vastaan merkittäväksi, mutta joitakin joukkueita vastaan ei ollakaan halukkaita siirtelemään pelejä heidän kokoonpanostaan huolimatta. JYPin kohtelu alleviivaa ainakin jossain määrin tämän ajatuksen olemassaolon.
Terveydelliset hyödyt/haitat
Koronaviruksesta on tässä kolmen vuoden aikana kasvanut niin suuri asia ihmisille, että sen varjolla on tunnetusti parannettu jo heikentyneen terveydenhuollon resursseja lähtökohtaisesti. Jos lääkärit ja terveyden muut asiantuntijat ovat valmiita käyttämään koronavirusta keppihevosena paikkaamaan muita resurssiongelmia niin on selvää, että muuallakin yhteiskunnassa tällaista ajattelua varmasti löytyy. Positiivinen koronavirustesti tarkoittaa helposti täysin hyväksyttyä viiden päivän vapaata, joka toki ei ole vapaata, mutta kuitenkin ammatillisessa mielessä se tarjoaa mahdollisuuden pieneen taukoon. Kun koronaviruksen sivuraiteella pystyy varsin helposti ja uskottavasti perustelemaan, ettei ole mahdollisuutta pelata niin siinä sivussa muitakin kokoonpanohuolia korjataan varmasti. Ei ole esimerkiksi mikään salaisuus, että koronakaranteenien varjolla saadaan helposti muitakin krenkkoja joukkueesta korjattua ja esimerkiksi loukkaantuneita hieman lähemmäksi pelikuntoa. Tällöin koronakaranteeni saattaa aiheuttaa terveyshuolista kärsivälle joukkueelle ylimääräisen hyödyn tavoittelun, kun tauon aikana saadaan muutakin kuin koronaa kuntoon.
Sääntömääräiset hyödyt/haitat
Vähän kuten jääkiekossa ylipäätään normaalissa pelissä niin säännöt ovat sitä varten siellä, että niitä noudatetaan. Kuten tiedämme, jos poikkareista maalin edessä ei tule jäähyä niin niitä viljellään koko pelin eli tällaisia sääntöjen ns. sokeita pisteitä käytetään kilpailuhyötyihin sitten. Ja se on perin hyväksyttävää; jos se ei ole kiellettyä niin se on salittua ja siitä hyötyminenhän on vain viisasta, jos kyseessä on kilpailu. Isossa kuvassa kuitenkin korona mahdollistaa joukkueille kahden aiemman mainitun sääntömääräisen hyödyntämisen eli joukkuetta ei rankaista millään tavalla tästä. Kun rangaistusta ei ole niin pelaaminen vajaalla kokoonpanolla on lähinnä idiotismia, kun säännöt selvästi antavat mahdollisuuden tällaisiin siirtoihin. Kaikkia osapuolia palvelisi asettaa joukkueille koronaprotokolla, joka sisältää myös rangaistuksen virheellisistä käytännöistä tai hyötymisestä.
Mitä nyt sitten olisi pitänyt tehdä?
Olisi pitänyt seurata tarkasti, miten muut Liigan toimivat ja hakea sieltä käytännön toteutukseen monipuolisia keinoja. NHL ja KHL osoittavat aika lailla ääripäät: NHL on suhtautunut koronaan hyvin vakavasti, mutta KHL on pelannut riskilläkin. Nyt KHL näyttää jättävän runkosarjan lyhyeksi ja NHL kuitenkin pelaavan koko runkosarjan eli kummastakin voi todeta, ettei täydellistä mallia ole olemassakaan. Täysi välinpitämättömyys vs. täysin kontrolli - kummassakin on ongelmansa.
NHL:ltä olisi sen sijaan voinut kopioida muuten varsin hyviä käytäntöjä esim. kokoonpanon laajentamisen lähtökohtaisesti eli jonkinlaista varapelaajajärjestelmää olisi ollut hyvä suunnitella jo lähtökohtaisesti. Suomessa luotettiin selvästi aivan liikaa siihen, että homma saadaan rokotteilla pelaamaan kuin normaalisti, mutta näin ei käynyt. Tällöin paras ratkaisu todennäköisesti olisi ollut tehdä varapelaajajärjestelmästä sääntöjen sallimaa ja laajamittaista, mutta toisaalta tuonut myös joustavuutta siihen, ettei pelejä tarvitse ihan ensimmäisenä lähteä siirtelemään.
Toinen vaihtoehto olisi ollut sopeuttaa runkosarjan pituutta ja miettiä, olisiko ollut mahdollista järjestellä pelejä enemmänkin niin, ettei se riski jatkuvasti olisi niin korkea. Nythän tilanne on sellainen, ettei ole varapelaajajärjestelmää ja koronavirusriski on aika ilmeinen joka paikassa. Paras suojautuminen onkin se, että joukkueessa on korona kiertänyt.