Katsoin että tämä näkökulma on sellainen, että sitä ei varsinaisesti ole käsitelty olemassaolevissa ketjuissa vaikka toki ajatus sieltä lähtikin.
Koitan tähän ketjuun yhdistää kaksi toisista poikkeavaa esimerkkiä ja tulokulmaa, joilla toisaalta on paljonkin yhteistä, toisaalta eroa.
Koronan torjunta on onnistunut eri maissa kovin eri tavalla. Ylpeitä voimme olla siitä, että suomalaiset ovat tässä siinä maailman eliittiä. Siihen syyt ovat varsin helppo nähdä. Toki harvaan asuttu maa ja sosiaalisesti eristyvä kansanluonne on iso osa sekin, mutta vahva yhteiskunta on ehdottamasti toinen. Ihmisillä on vankka luotto viranomaisiin sekä luotto yhteiskunnan turvaverkkoihin, joiden varaan voi jäädä mikäli elinkeino menee alta.
Kun mietitään syitä miksi yhdysvallat ovat epäonnistuneet niin rankasti, niin sirpaleinen ja toimimaton yhteiskuntarakenne on ehdottomasti isossa osassa. Maassa on jo pitkään nähty kehitystä, että rikkaat (valkoiset) ovat linnoittautuneet omiin vartioituun yhteisöihinsä kun taas muut ovat jätetty oman onnensa nojaan selviytymään omiin oloihinsa. Normaalioloissa talous on pärjännyt, vaikka huonoimmassa asemassa olevat on hylätty. Taloudelle riittää, että 75-95% on mukana laivassa. Viruksen kanssa ei ole sitä luksusta. Siinä veneessä pitäisi olla 95-99%, muutoin taudin leviäminen jatkuu.
Ristiriidat rotujen välillä ovat valtavat, viranomaisiin ei luoteta ja maa on muutenkin lähes repeytynnut kahtia. Ei tuollaisista lähtökohdista ole mitään mahdollista löytää sellaista yhteen hiileen puhaltamisen henkeä mitä epidemian voittaminen vaatisi. Huomioitavaa on, ettei kyse ole vain siitä, että köyhät (tummaihoiset) joutuvat käymään pakon edestä suorittavissa töissä taudinkin riskillä, koska sosiaaliturvan varaan ei voi luottaa, vaan myös valkoiset vihaiset miehet aseineen vastustavat hallitusta ja about kaikkia sen toimia. Tuo sirpaleinen yhteiskunta on sellainen mosaiikki, että sitä ei hetkessä korjata ja nyt se paska on tuulettimisessa. Aika samat asiat ja logiikat pätevät myös moneen muuhun paikkaan, jossa ollaan epäonnistuttu, esim Brasilia ja Venäjä
Toinen puoli asiasta on tämä globaali tasa-arvo. Parin päivän sisällä tällä palstalla oli kaksi erilaista keskustelua. Toisessa ihmeteltiin, miksi jossain syödään rottia ja toisessa mietittiin ettei kehitysavusta ole ollut mitään apua. Voisiko 1+1 ollakin 2? Voisiko se, että jossain syödään rottaa olla seurausta valtavasta globaalista epätasa-arvosta? Onko niin että globaalissa maailmassa jonkun ihmisryhmän hylkääminen voi palata puremaan omasta takapuolesta. Olisiko niin että ihmiset eivät söisi rottia, jos heillä oli puhdasta ja terveellistä vaihtoehtoa tilalle, hygienisiempiä oloja ja muuta niin meillä ei olisi kaikkia nykyisiä viruksia ja influenssoja? Tämä sama logiikka pätee aika moneen muuhunkin kysymykseen lähtien ihmiskaupasta ja heikoimpien asemasta tässä maailmassa.
Koitan tähän ketjuun yhdistää kaksi toisista poikkeavaa esimerkkiä ja tulokulmaa, joilla toisaalta on paljonkin yhteistä, toisaalta eroa.
Koronan torjunta on onnistunut eri maissa kovin eri tavalla. Ylpeitä voimme olla siitä, että suomalaiset ovat tässä siinä maailman eliittiä. Siihen syyt ovat varsin helppo nähdä. Toki harvaan asuttu maa ja sosiaalisesti eristyvä kansanluonne on iso osa sekin, mutta vahva yhteiskunta on ehdottamasti toinen. Ihmisillä on vankka luotto viranomaisiin sekä luotto yhteiskunnan turvaverkkoihin, joiden varaan voi jäädä mikäli elinkeino menee alta.
Kun mietitään syitä miksi yhdysvallat ovat epäonnistuneet niin rankasti, niin sirpaleinen ja toimimaton yhteiskuntarakenne on ehdottomasti isossa osassa. Maassa on jo pitkään nähty kehitystä, että rikkaat (valkoiset) ovat linnoittautuneet omiin vartioituun yhteisöihinsä kun taas muut ovat jätetty oman onnensa nojaan selviytymään omiin oloihinsa. Normaalioloissa talous on pärjännyt, vaikka huonoimmassa asemassa olevat on hylätty. Taloudelle riittää, että 75-95% on mukana laivassa. Viruksen kanssa ei ole sitä luksusta. Siinä veneessä pitäisi olla 95-99%, muutoin taudin leviäminen jatkuu.
Ristiriidat rotujen välillä ovat valtavat, viranomaisiin ei luoteta ja maa on muutenkin lähes repeytynnut kahtia. Ei tuollaisista lähtökohdista ole mitään mahdollista löytää sellaista yhteen hiileen puhaltamisen henkeä mitä epidemian voittaminen vaatisi. Huomioitavaa on, ettei kyse ole vain siitä, että köyhät (tummaihoiset) joutuvat käymään pakon edestä suorittavissa töissä taudinkin riskillä, koska sosiaaliturvan varaan ei voi luottaa, vaan myös valkoiset vihaiset miehet aseineen vastustavat hallitusta ja about kaikkia sen toimia. Tuo sirpaleinen yhteiskunta on sellainen mosaiikki, että sitä ei hetkessä korjata ja nyt se paska on tuulettimisessa. Aika samat asiat ja logiikat pätevät myös moneen muuhun paikkaan, jossa ollaan epäonnistuttu, esim Brasilia ja Venäjä
Toinen puoli asiasta on tämä globaali tasa-arvo. Parin päivän sisällä tällä palstalla oli kaksi erilaista keskustelua. Toisessa ihmeteltiin, miksi jossain syödään rottia ja toisessa mietittiin ettei kehitysavusta ole ollut mitään apua. Voisiko 1+1 ollakin 2? Voisiko se, että jossain syödään rottaa olla seurausta valtavasta globaalista epätasa-arvosta? Onko niin että globaalissa maailmassa jonkun ihmisryhmän hylkääminen voi palata puremaan omasta takapuolesta. Olisiko niin että ihmiset eivät söisi rottia, jos heillä oli puhdasta ja terveellistä vaihtoehtoa tilalle, hygienisiempiä oloja ja muuta niin meillä ei olisi kaikkia nykyisiä viruksia ja influenssoja? Tämä sama logiikka pätee aika moneen muuhunkin kysymykseen lähtien ihmiskaupasta ja heikoimpien asemasta tässä maailmassa.
Viimeksi muokattu: