Ja käytännössä SaiPan lainat ovat Jukureille muuten neloskentän tasoa, ovat vain peliajan ja miesten pelien takia.
Mitä esimerkiksi KooKoo hyötyisi tästä? OK, Lukko maksaisi palkan, mutta montako tonnia neloskentä kaveri tekee vuodessa? Puhutaan kokonaisuuden kannalta melko olemattomasta säästöstä.
Sen sijaan roudaamalla tusinatavaraa toistaiseksi voimassaolevalla lainasopparilla esiin nousee useampikin kysymysmerkki:
1. Pelaajan nostaminen ylempiin kenttiin saattaa olla haastavaa, sillä koska lähtöuhan alla olevaan pelaajan varaan ei voida rakentaa tärkeitä palikoita. Jos taas kyseessä on oma sopimuspelaaja, ei tuota pelkoa ole. Tällöin luottoa on helpompi antaa myös ylemmissä kentissä jos taito riittää.
2. Miten kehittää omaa junnutuotantoa jos "vastuulliset roolit" on jo miehitetty ja alemmissa kentissä vääntää lainapelaaja? Esimerkiksi Vantaalla nousu "edariin" on ollut kohtuullisen vaikeaa, sillä kärkikenttiin on ollut tarjolla valmiita pelaajia ja muut paikat on täytetty lainoilla.
3. Miten roolittaa joukkue, jos 25-50% ketjuista saattaa joutua muutosten kouriin jatkuvasti? Miten esimerkiksi nelosketjun funktio muuttuu, jos puolustavan sentterin tilalle lähetetään yhtäkkiä snaipperi?
4. Mitä tekee joukkuehengelle se, että pari pelaajaa saattaa korvautua koska tahansa? OK, Vantaan lukuihin Kouvolassa ei olisi päästy Lukko-sopimuksella, mutta vaihtuvuus tuo aina riskejä.
Osa noista on nyt melko kärjistettyjä esimerkkejä, MUTTA: mitä etua KooKoo saisi tuollaisista soppareista?
Loistava homma, että nousuun pyrkivä joukkue ei lähde farmipelleilyihin. Kyllä nousun eteen täytyy olosuhteet laittaa viimeisen päälle kuntoon ja hiota paras mahdollinen joukkue. Tässä kaaviossa näen farmisopparin (voitaneen kutsua myös yhteistyösopimukseksi...) vain uhkana.