Muutamia huomioita ja ihmettelyjä:
Kuka hoitaa KooKoon puolustajien peluutuksen? Sinne suunnalle kannattaisi katseet kiinnittää. Niin että miksiköhänkö?
Kokoonpanoissa on aina melko selkeät ja tutut puolustajaparit ellei mitään härdelliä ole päällä tai loukkaantumisia. Jos merkittynä on 7.puolustaja, hän harvoin pelaa. Tässähän ei ole ihmeellisyyksiä.
Mutta ottelun sisällä nämä parit hajotetaan ja peluutus on erittäin sekavaa. Tietenkään pakkiparien vaihdot eivät mene niin, että molemmat voivat vaihtaa samanaikaisesti ja toinen pelaa jonkun seuraavan laatikkoon hypänneen kanssa sen ajan kuin pelitilanne vaatii.
KooKoolla vaan näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus se että puolustajapareja vaihdellaan koko ajan. Tämän voi lukea jo tilastoistakin tai seuraamalla tarkasti kenttätapahtumia. Tilastoista tämän mm. näkee siten, että maalien syntyessä tai omiin kolistessa voi katsoa keitä oli jäällä. Tätä olen seurannut koko kauden ajan. Eikä voi olla sattumaa että erittäin usein jäällä ovat puolustajat, jotka eivät ole merkitty pariksi kokoonpanoon.
Mitä tällä on väliä? Jotenkin uskon puolustajiin parina, työparina, jotka tuntevat toisensa ja näin synkronoivat peliään paremmin kuin jos ovat pelanneet vähemmän keskenään.
Mutta kuka on tämä KooKoon puolustajapeluuttajaguru, joka sotkee pareja jatkuvasti? Toisinaan pelitilanteet tätä vaativat, mutta jotenkin minusta KooKoossa tätä tehdään erikoisen paljon. Siis tämän kauden KooKoossa.
Alivoimapelin muutos:
KooKoo pelasi alkukauden ainakin tähän kevään maaottelutaukoon asti alivoimalla erittäin pientä ja peittävää neliötä. Mihin tämä hyvin toiminut systeemi on hävinnyt? Nyt ylin kärkikarvaaja juoksee hyökkäysalueen siniviivan puoleisessa osassa haistelemassa viivasyöttöjä ja myös laitojen suuntaan. Aiemmin KooKoon neliö (tässä puhutaan 4vs5 tilanteesta) ei päästänyt juuri koskaan laukojia tai syöttöjä neliön sisään parhaille paikoille. Nyt tilaa on alkanut tulla parhaalle sota-alueelle. Miksi tämä muutos? KooKoon alivoima oli aivan järjettömän tehokasta, vaikka vastustaja saattoikin pyörittää koko 2min ja hakea paikkaa. Tällä uudella alivoimalla omissa on kolissut paljon enemmän.
Puolustuspääpelaaminen:
Edellä viittasin alivoimapuolustuspelaamiseen. Myös tasaviisikoin omassa päässä on eneneviä vaikeuksia. Näyttäsi että hyökkääjien puolustusmotivaatio on laskussa. Tämä toisaalta oirehtii siitä, että viisikossa klassiset puolustajien ja hyökkääjien etäisyydet ovat kasvaneet alaspäin tultaessa. Ja tähän nyt voi olla lukuisia syitä. Kuitenkin ongelma on se, että takamatkalta tai vaihdosta puolustamaan tuleva hyökkääjä ei ehdi tilanteeseen riittävän nopeasti ja tämä näyttäytyy huonona puolustusvalmiutena tai motivaationa. Esim. eilisessä JypA -ottelussa junnut pääsivät kävelemään paraatipaikoille ja eihän sillä innolla ja riemulla varustettu lauma osaa muuta kuin lyödä sinne kuuluisaan yläpeltiin. Viisikkopuolustus sota-alueella on huonontunut.
Maalivahdeista:
Rämöstä en tässä sano mitää, muuta kuin että huonja pelejä tulee. Parannelkoon...
Mutta Cloutier? Mitä ihmettä??? Onko hän saanut jotain uusia maalivahtioppeja? Mies menee selvästi aikaisemmin maihin kuin alkukaudesta. Kun hänen vahvuutensa oli aktiivinen torjuntatyyli kulmiin niin eihän se onnistu polviltaan. Siinä pitäisi osata peittää tai ottaa koppeja. Kuitenkin esim. Jukurit -pelissä hän oli epätyypillisesti (alkukauteen verrattuna) polvillaan vaikka laukas ei ehkä edes ole tulossa. Väitän että alkukaudella hän olisi torjunut sen Jukureiden ensimmäisen maalin pystystä peittäen juurikin etukulman, kun kävikin niin että hän oli jo maissa eikä saanut pidettyä etukulmaan. Muutenkin hänen liikumisensa on huonontunut ja esim. SaPKoa vastaan tulikin sitten jo melkoisia kaatuiluja. En tiedä mitä hänelle on tapahtunut, mutta muutos ei ainakaan minun silmiini ole ollut positiivinen.
Tässäpä jotain, jossa varmaan lienee lisäpureskeltavaakin.